Lehtokorte (Equisetum pratense) on lehtomaisissa metsissä kasvava pohjoisen pallonpuoliskon yhtäläisitiöinen sanikkainen.
Ulkonäkö ja koko thumb|left|Lehtokortteen haarova kesäverso. thumb|left|Lehtokorte kuvattuna Otto Wilhelm Thomén teoksessa Flora von Deutschland, Österreich und der Schweiz (1885).
Lehtokorte tekee muutamien muiden kortteiden tapaan kaksi versoa: kevät- ja kesäverson. Kevätversot ovat vaaleanruskeita ja niiden latvaan muodostuu käpymäinen itiötähkä, jossa itiöpesäkkeet ovat perällisten kuusikulmaisten kilpien alapuolella. Itiöt valmistuvat Suomessa touko-kesäkuussa, jonka jälkeen tähkä perineen kuihtuu. Samalla kevätversoihin alkaa kasvaa haarakiehkuroita ja ne muuttuvat vähitellen latvattomien kesäversojen kaltaisiksi.Retkeilykasvio 1998, s. 41, 43.
Lehtokortteen kesäversot ovat harmaan- tai kellanvihreitä, pystyjä, tähkättömiä ja 20–40 cm korkeita. Varsi on karheaharjuinen, nivelikäs, uurteinen ja nuokkuvalatvainen, mikä erottaa sen muista Suomessa tavattavista kortteista. Varressa on korkeahkoja harjuja 8–20 kappaletta. Ontto varsi koostuu sivuonteloista ja niiden keskellä olevasta keskiontelosta, joka on noin puolet koko varren läpimitasta. Kiehkuroina kasvavat lehdet ovat vaatimattomat, yhdiskasvuiset ja muodostavat hammaslaitaisen tupen. Tupet ovat väljiä ja vaaleanvihreitä lukuun ottamatta mustanruskeaa yläreunaa. Tupen hampaat ovat pieniä, suippoja, ruskeita ja tavallisesti valkolaitaisia hampaita on 8–20 kappaletta. Kesäversoon kasvaa runsaasti ohuita, tiheitä ja haarattomia haarakiehkuroita. Haarat ovat lähes vaakasuoraan siirottavia ja kärjestä alaskaartuvia. Haaran alin nivelväli on enintään varren tupen pituinen ja usein käyrä. Kasvin alkeisvarsikko on kaksikotinen, maanpäällinen, liuskainen ja väriltään vihreä.
Lehtokorte muistuttaa hieman peltokortetta (E. arvense), mutta on monella tavalla sitä siromuotoisempi.Oulun kasvit 2005, s. 150.
Levinneisyys Euroopassa lehtokortetta tavataan Saksasta ja Alppien alueelta itään. Eteläisimmät kasvupaikat ovat Karpaateilla, pohjoisessa lajia tavataan kaikkialla aivan arktisimpia alueita lukuun ottamatta. Lehtokortetta kasvaa myös Skotlannissa ja Islannissa. Lajin levinneisyysalue jatkuu Euroopasta samoilla leveysasteilla läpi Siperian ja edelleen Pohjois-Amerikkaan Alaskaan, Kanadaan ja Yhdysvaltojen pohjoisosiin.Den virtuella floran: Ängsfräken (myös levinneisyyskartta) Viitattu 16.9.2011. Suomessa lehtokortetta kasvaa yleisenä lähes koko maassa. Runsaimmillaan laji on Etelä-Suomessa ja Lapissa.Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Lehtokortteen levinneisyys Suomessa. Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 16.9.2011.
Elinympäristö Lehtokorte kasvaa lehtomaisissa rinnemetsissä, joki- ja puronvarsilehdoissa, hikevillä rantatörmillä, lehtokorvissa, tunturiniityillä, hietaisilla niittytörmillä, kedoilla ja tienvarsilla.
Lähteet Oulun kasvit. Piimäperältä Pilpasuolle. Toim. Kalleinen, Lassi & Ulvinen, Tauno & Vilpa, Erkki & Väre, Henry. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Norrlinia 11 / Oulun kaupunki, Oulun seudun ympäristövirasto, julkaisu 2/2005. Yliopistopaino, Helsinki 2005. Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet
Aiheesta muualla Kasviatlas 2020: Lehtokortteen levinneisyys Suomessa.
Luokka:Kortteet