Yhdysvaltain presidentti () on Yhdysvaltain valtionpäämies ja hallituksen johtaja, korkein liittovaltion toimeenpaneva viranomainen sekä asevoimien ylipäällikkö. Presidentin toimikausi on neljä vuotta, ja sama henkilö voidaan valita korkeintaan kahdeksi kaudeksi. Yhdysvaltain varapresidentti valitaan samalla kertaa.
Yhdysvallat oli maailman ensimmäinen maa, jonka valtionpäämiehenä on presidentti.
Presidentin valtuudet Yhdysvaltain presidentin tehtävä antaa laajat valtuudet. Perustuslain mukaan presidentin tulee ”huolehtia lakien panemisesta täytäntöön”. Tämän vastuun kantamiseksi presidentti johtaa liittovaltion toimeenpanevaa elintä – noin neljän miljoonan ihmisen kokoista hallintoa, johon siviilihallinnon lisäksi kuuluu yli miljoona aktiivipalveluksessa olevaa sotilashenkilöä. Presidentti asettaa virkaan noin 6 000 henkilöä virkakautensa aikana. Hänellä on myös veto-oikeus kongressin säätämiin lakeihin, muttei oikeutta tehdä omia lakiesityksiä eikä kongressin hajotusoikeutta.
Richard Neustadtin mukaan presidentin tärkein valtaoikeus on valta, jota käytetään taivuttelemaan ihmisiä.
Yksi presidentin velvollisuuksista on pitää Kansakunnan tila -puhe. Nykyään se on tapana pitää tammikuun viimeisellä viikolla.
Presidentti on myös ainoa henkilö, jolla on valtuudet antaa käsky käyttää maan ydinaseita.
Edellytykset tehtävään Yhdysvaltain perustuslain artikla 2, 1. momentti asettaa seuraavat edellytykset tehtävään: syntyperäinen Yhdysvaltain kansalainen vähintään 35 vuoden ikä asunut Yhdysvalloissa vähintään 14 vuotta
Vuodesta 1951 enimmäisaika presidenttinä on rajoitettu kahteen kauteen tai kymmeneen vuoteen perustuslain 22. lisäyksellä. Jälkimmäinen tilanne on mahdollinen silloin, kun presidentti ei jostakin syystä pysty hoitamaan virkaansa loppuun asti, ja esimerkiksi varapresidentti toimii presidenttinä enintään kaksi vuotta, minkä jälkeen tämä voi itse tulla valituksi kahdelle virkakaudelle. Jos varapresidentti hoitaa virkaan valitun presidentin tointa yli kaksi vuotta, voidaan hänet sen jälkeen valita virkaan vain yhdeksi kaudeksi.
Virkaanastuessaan presidentti vannoo virkavalansa varapresidentin jälkeen 20. tammikuuta. Presidentin virkavala pyritään ajoittamaan puoleenpäivään. Presidentin virkavala on muodoltaan seuraavanlainen:"I do solemnly swear (or affirm) that I will faithfully execute the Office of President of the United States, and will to the best of my ability, preserve, protect and defend the Constitution of the United States."
Presidentin valinta Presidentti valitaan Yhdysvalloissa välillisesti, eli valinnan suorittavat osavaltioiden nimittämät valitsijamiehet. 1800-luvun puoleenväliin saakka eri osavaltiot suorittivat valinnan eri tavoin; joissain osavaltioissa ei järjestetty vaaleja lainkaan, vaan valitsijamiehet nimitti osavaltion hallitus. Vuodesta 1876 lähtien vakiintuneeksi käytännöksi on muodostunut, että valitsijamiehet äänestävät sitä ehdokasta, joka on saanut heidän osavaltiossaan eniten ääniä suorassa kansanvaalissa. Poikkeuksen muodostavat Maine ja Nebraska, joissa osa valitsijamiehistä valitaan yksittäisten vaalipiirien tulosten perusteella.
Alkuperäisen perustuslain mukaan presidentti ja varapresidentti valittiin samassa äänestyksessä siten, että kullakin valitsijamiehellä oli kaksi ääntä ja eniten ääniä saaneesta tuli presidentti ja toiseksi eniten ääniä saaneesta varapresidentti. Tämä mahdollisti sen, että presidentti ja varapresidentti saattoivat edustaa eri puolueita. Se sisälsi myös huomattavan riskin valitsijamiesäänestyksen päättymisestä tasapeliin, mikäli kaikki saman puolueen valitsijamiehet antoivat äänensä samoille ehdokkaille. Kun näin lopulta kävi vuoden 1800 presidentinvaaleissa, tehtiin perustuslakiin vuonna 1804 12. lisäys, jonka mukaan presidentti ja varapresidentti valitaan erillisissä äänestyksissä. Nykyisin puolueet nimeävät presidenttiehdokkaan ja varapresidenttiehdokkaan, ja valitsijamiehet antavat äänensä molemmille.
Mikäli kukaan ehdokas ei saa enemmistöä valitsijamiesäänistä, presidentin valitsee edustajainhuone ja varapresidentin senaatti siten, että senaatissa kullakin senaattorilla on yksi ääni, mutta edustajainhuoneessa kunkin osavaltion edustajat muodostavat delegaation, jolla on yksi ääni. Vaaliin saavat osallistua valitsijamiesvaalissa kolme eniten ääniä saanutta ehdokasta. Äänestämistä jatketaan niin kauan kunnes joku ehdokkaista on saanut enemmistön taakseen. Presidentinvaali on siirtynyt kongressin ratkaistavaksi kahdesti, vuosina 1800 ja 1824.
Yhdysvaltain presidentit
Elossa olevat entiset presidentit
Pisin ja lyhin elinikä
Presidentin palkka ja muut etuisuudet
Presidentin vuosipalkan kehitys Ajankohta Palkka ($) 24. syyskuuta 1789 3. maaliskuuta 1873 4. maaliskuuta 1909 19. tammikuuta 1949 20. tammikuuta 1969 20. tammikuuta 2001
Ensimmäinen kongressi äänesti palkan puolesta George Washingtonille, mutta tämä ei ottanut rahoja vastaan. Vuodesta 2001 lähtien presidentti on saanut noin vuosipalkkaa ja sen lisäksi kulukorvauksia. Vuosipalkan määrää ei ole korotettu vuoden 2001 jälkeen.
Vuosipalkkaa verotetaan normaalisti. Yhdysvalloissa verotiedot eivät ole julkisia, mutta 1970-luvulta lähtien suurin osa presidenteistä ja varapresidenteistä on ilmoittanut nämä tiedot julkisuuteen vapaaehtoisesti.
Valkoinen talo
Yhdysvaltain presidentti asuu perheineen ja työskentelee Valkoisessa talossa Washington DC:ssä. Asunto säädettiin vuoden 1790 asuinpaikka-asetuksessa, joka määräsi liittovaltion pysyvän pääkaupungin perustamisesta. Valkoisen talon keskusrakennuksessa sijaitsevat presidenttiperheen asuinhuoneistot ja joitain suuria vastaanottohuoneita. Länsisiivessä on presidentin työhuone, ja itäsiivessä on presidenttipuolison työhuone.
Kunnianosoituksia Ensimmäinen käyttökolikossa kuvattu Yhdysvaltain presidentti oli Lincoln, joka ikuistettiin 100-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi pronssipenniin vuonna 1909. Myös Washington, Jefferson, F. D. Roosevelt, Kennedy ja Eisenhower ovat saaneet kuvansa kolikkoon.Kane 2009, s. 692–693. Monessa setelissä on presidenttien kuvat: Washington (1 dollari), Jefferson ($2), Lincoln ($5), Jackson ($20), Grant ($50), McKinley ($500), Cleveland ($1 000), Madison ($5 000) ja Wilson ($100 000).Kane 2009, s. 693. Postimerkeissä presidenttejä on kuvattu vuodesta 1847 lähtien.
George Washingtonin mukaan on nimetty Washingtonin osavaltio. Neljän osavaltion pääkaupungit on nimetty presidenttien mukaan: Jackson, Mississippi; Jefferson City, Missouri; Lincoln, Nebraska ja Madison, Wisconsin. Washingtonin mukaan on nimetty eniten kuntia, 31. Harding oli viimeinen presidentti (1921–1923), jonka mukaan on nimetty kunta.Kane 2009, s. 694–695.
Presidenttien mukaan on nimetty useita vuoria. Mount McKinley oli nimensä vaihtoon asti Pohjois-Amerikan korkeimman vuoren nimenä. Nykyisin korkein presidentin mukaan nimetty vuori on Mount Lincoln Coloradossa (4 354 m.). Joista tunnetuimpia ovat Jefferson River ja Madison River, jotka laskevat Missouriin. Rio Roosevelt sijaitsee Amazoniassa ja nimettiin Theodore Rooseveltin käynnin kunniaksi.Kane 2009, s. 695–696.
Suomessa
Gerald Ford oli ensimmäinen Suomessa vieraillut Yhdysvaltain presidentti. Ford kävi Suomessa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (Etyk) yhteydessä heinä-elokuussa 1975. Ronald Reagan vieraili Suomessa toukokuussa 1988. George H. W. Bush vieraili Suomessa kaksi kertaa: ensin syyskuussa 1990, jolloin hän tapasi Helsingissä Neuvostoliiton johtajan Mihail Gorbatshovin, ja toisen kerran heinäkuussa 1992. Bill Clinton saapui Suomeen maaliskuussa 1997 ja tapasi Helsingissä Venäjän presidentin Boris Jeltsinin. Heinäkuussa 2018 Donald Trump tapasi Helsingissä Venäjän presidentin Vladimir Putinin. Joe Biden vieraili Suomessa heinäkuussa 2023.
Galleria
Katso myös
Yhdysvaltain ensimmäinen nainen Yhdysvaltain presidentinvaali Yhdysvaltain presidentiksi valittu Yhdysvaltain presidentin virkaanastujaiset Yhdysvaltain presidentin virkavala Presidentin kirjasto Air Force One Yhdysvaltain presidentin virka-auto Yhdysvaltain presidentin autosaattue Tietoja Yhdysvaltain presidenteistä
Lähteet
Viitteet
Kirjallisuutta Frame, Gregory: The American President in Film and Television : Myth, Politics and Representation. Peter Lang, 2018. .
Aiheesta muualla
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit