Elisabet York

Elisabet York (); (26. helmikuuta 1466 – 11. helmikuuta 1503) oli englantilainen prinsessa, Englannin kuningas Henrik VII:n puoliso ja kuningas Henrik VIII:n äiti.

Lapsuus

Edvard IV:n valtakaudet Elisabet syntyi 26. helmikuuta 1466 York-sukuisen kuningas Edvard IV:n ja Elisabet Woodvillen ensimmäiseksi yhteiseksi lapseksi. Kastetilaisuuden tarkoitus oli olla eräänlainen sukuja yhdistävä tilaisuus. Elisabetin kummeja olivat hänen molemmat isoäitinsä ja Warwickin jaarli Richard Neville.Loades 2009, s. 48–49.

Elisabet kihlattiin jo nuorena Montagun markiisi John Nevillen pojan Georgen kanssa. Poika oli lähes samanikäinen Elisabetin kanssa. John kuitenkin petti Edvard IV:n kesällä 1470 ja kaatui tätä vastaan käymässään taistelussa vuonna 1471. Kihlauksesta ei enää sen jälkeen puhuttu.Loades 2009, s. 71.

Maaliskuussa 1470 Warwickin jaarli Richard Neville ja Clarencen herttua George Plantagenet liittyivät yhdessä kapinaan yorkilaisia vastaan ja pakenivat sitten Ranskaan.Loades 2009, s. 52–53. Kesällä 1470 Elisabet Woodville hakeutui yhdessä tyttäriensä kanssa turvaan Westminsteriin. Syyskuussa tapahtui jälleen kapina, kun Warwick ja Clarence palasivat Englantiin. Kapina kesti kolme viikkoa ja päättyi 2. lokakuuta 1470 siihen, että Edvard pakeni Alankomaihin ja valtaistuimelle nousivat taas Henrik VI ja Margareeta Anjoulainen. Edvard IV sai valtaistuimen takaisin vasta toukokuussa 1471.Loades 2009, s. 54–55.

Vuonna 1475 Edvard IV solmi Ranskan kuningas Ludvig XI:n kanssa sopimuksen, jonka yhtenä ehtona oli, että Elisabet menisi naimisiin Ranskan dauphinin kanssa. Hänestä olisi myöhemmin tuleva Kaarle VIII. Siitä lähtien Elisabetia kutsuttiin Englannin hovissa nimellä "Madame la Dauphine". Hän alkoi opiskella ranskaa ja espanjaa valmistautuakseen tulevaa rooliaan varten. Joulukuussa 1482 Ludvig kuitenkin hylkäsi sopimuksen.Loades 2009, s. 72–73.

Rikhard III:n valtakausi Edvard IV kuoli 9. huhtikuuta 1483, kun Elisabet oli 17-vuotias. Sijaishallitsijaksi nimitettiin Edvardin nuorin veli Gloucesterin herttua Richard. Kesäkuussa 1483 Richard kaappasi nuoren Edvardin, tämän velipuolen Richard Greyn ja Elisabetin veljen Anthony Woodvillen ja vei heidät Lontoon Toweriin. Samaan aikaan Elisabet hakeutui muiden lastensa kanssa turvaan Westminsteriin. Rikhard III kruunattiin kuninkaaksi heinäkuussa ja lähetti sotilaita Westminsteriä piirittämään. Tammikuussa 1484 Elisabet Woodvillen avioliitto Edvard IV:n kanssa todettiin parlamentissa mitättömäksi ja heidän lapsensa aviottomiksi.Loades 2009, s. 61.

Vuoden 1483 loppuun mennessä silloin nimeä Henry of Richmond kantanut Henrik VII oli saanut yorkilaisten tuen puolelleen. Yorkilaiset kannattivat sitä, että Henry nousisi valtaistuimelle. Asiaansa vahvistaakseen he ehdottivat, että Henry menisi naimisiin Elisabet Yorkin kanssa. Kerrotaan, että leskikuningatar kävi Henryn kanssa kirjeenvaihtoa ja kannatti suunnitelmaa. Joulukuun 1483 loppupuolella Henry vannoi Rennesin katedraalissa menevänsä tilaisuuden tullen Elisabetin kanssa naimisiin.Loades 2009, s. 74–75.

Maaliskuussa 1484, kun piiritystä oli kestänyt yhdeksän kuukautta, Elisabet Woodville luovutti ja päätti tehdä sopimuksen Rikhardin kanssa. Rikhard suostui tarjoamaan leskikuningattarelle ja tämän tyttärille asuinpaikan ja rahallista tukea sitä vastaan, että Elisabet luopuisi kaikista poliittisista vaatimuksistaan. Elisabet York sai puolestaan paikan hovista. Elisabetin kerrotaan olleen ystävällisissä väleissä kuningatar Anne Nevillen kanssa. Loadesin arvion mukaan hänen työnsä hovissa saattoi olla kuningattaren avustaminen. Kun Anne Neville kuoli maaliskuussa 1485, huhuttiin, että kuninkaan aikomuksena oli mennä naimisiin Elisabet Yorkin kanssa. Huhut olivat kuitenkin ilmeisesti perättömiä,Loades 2009, s. 62–63. ja Rikhard kielsi ne itsekin virallisesti. Elisabet jopa lähetettiin kesän ajaksi Sheriff Huttoniin Yorkshireen.

Kuningattarena Henry onnistui kaatamaan Rikhardin Bosworthin taistelussa 22. elokuuta 1485. Hänestä tuli heti sen jälkeen symbolisesti kuningas, ja hän itse päiväsi valtakautensa alun taistelua edeltäneeseen päivään. Hän määräsi ottamaan kiinni Warwickin jaarli Edwardin ja Elisabet Yorkin, koska he olivat mahdollinen uhka Henrikin omalle vaateelle. Edward vietiin Toweriin ja Elisabet äitinsä kanssa Westminsteriin.

Syyskuussa parlamentti vetosi Henrikiä noudattamaan kaksi vuotta sitten tekemäänsä lupausta naida Elisabet. Häät pidettiin lopulta 18. tammikuuta 1486, ja sitä ennen samassa kuussa pariskunta oli saanut paavilta suullisesti luvan mennä naimisiin. Lupa tarvittiin siksi, koska pariskunta oli perhesuhteiltaan sen verran läheinen. Jotta avioliitto ja siitä syntyvät perilliset olivat laillisia, Henrik tukahdutti vuonna 1483 esitetyt todisteet, joiden avulla Elisabetin vanhempien avioliitto oli julistettu mitättömäksi ja heidän lapsensa aviottomiksi. Liitto yhdisti kilpailevat York- ja Lancaster-suvut yhdeksi Tudor-suvuksi.

Kuningasparin ensimmäinen lapsi Arthur syntyi 19. syyskuuta 1486 Winchesterissä. Synnytys oli vaikea ja Elisabetille kohosi heti sen jälkeen kuume. Kirkotukseen hänet oli kannettava.Loades 2009, s. 76–77.

Kuningattareksi Elisabet kruunattiin vasta 25. marraskuuta 1487. Hän vaikutti olleen kuningattarena hyvin lempeä ja sovinnainen ja käytti valtaansa ilmeisesti vain julkisuudelta piilossa.Loades 2009, s. 85.

Kuolema Elisabetin vanhin poika Arthur kuoli pian sen jälkeen, kun oli nainut Espanjan prinsessan Katariina Aragonialaisen. Sekä Elisabet että Henrik olivat lohduttomia Arthurin kuoleman takia. Kun Elisabet ja Henrik lohduttivat toisiaan, Elisabetin kerrotaan vakuuttaneen miehelleen olevansa vielä tarpeeksi nuori korjatakseen tilanteen. Elisabet synnyttikin 2. helmikuuta 1503 vielä tyttären nimeltä Catherine, joka kuitenkin kuoli vain muutama päivä syntymänsä jälkeen. Elisabet itse sai synnytyksen jälkeisen infektion ja kuoli 37-vuotissyntymäpäivänään.Loades 2009, s. 82.

Elisabet sai loisteliaat hautajaiset. Hänet haudattiin Lontoon Westminster Abbeyhyn. Myöhemmin Henrik rakennutti Westminster Abbeyhyn Lady Chapel -nimisen kappelin, jonne sekä Henrik että Elisabet sittemmin haudattiin rinnakkain. Henrik ja Elisabet olivat ensimmäiset monarkit, jotka haudattiin Westminster Abbeyn lattian alle holviin.

Yorkin Elisabet on ainoa Englannin kuningatar, joka on ollut kuninkaan puoliso (Henrik VII), kuninkaan tytär (Edvard IV), kuninkaan sisar (Edvard V), veljentytär (Rikhard III) ja kuningataräiti (Henrik VIII). Hänen myös sanotaan antaneen kasvonsa herttakuningattarelle.

Lapset Elisabet ja Henrik saivat seitsemän tai mahdollisesti kahdeksan lasta: Arthur (20. syyskuuta 1486 – 2. huhtikuuta 1502), nai Espanjan infanta Katariina Aragonialaisen Margaret Tudor (28. marraskuuta 1489 – 18. lokakuuta 1541), avioitui kolme kertaa: Skotlannin kuningas Jaakko IV:n kanssa 1503; Angusin jaarli Archibald Douglasin kanssa 1514 ja hänen jälkeensä Methvenin lordi Henry Stuartin kanssa. Hänen poikansa oli Skotlannin kuningas Jaakko V ja pojantyttärensä kuningatar Maria Stuart. Henrik VIII (28. kesäkuuta 1491 – 28. tammikuuta 1547), avioitui kuusi kertaa, hänen tyttärensä oli kuningatar Elisabet I Elisabet Tudor (2. heinäkuuta 1492 – 14. syyskuuta 1495), kihlattiin Ranskan kruununperijä François'n kanssa, kuoli 3-vuotiaana Mary Tudor (18. maaliskuuta 1496 – 25. kesäkuuta 1533), avioitui ensin Ranskan kuningas Ludvig XII:n kanssa, ja toisen kerran Suffolkin herttua Charles Brandonin kansssa Edmund Tudor, Somersetin herttua (21. helmikuuta 1499 – 19. kesäkuuta 1500), kuoli alle 2-vuotiaana Edvard Tudor (hänen syntymä- tai kuolinaikojaan ei tiedetä), ei ole varmaa, oliko häntä edes olemassa; on mahdollista, että nimi 'Edmund' on kirjoitettu vahingossa muotoon 'Edvard', mutta jotkin lähteet mainitsevat Henrikillä ja Elisabetilla olleen pienenä kuollut lapsi nimeltä Edvard. Katariina Tudor (2. helmikuuta 1503), kuoli heti synnyttyään Elisabetin toinen poika Henrik VIII seurasi Elisabetin miestä Englannin valtaistuimelle, Elisabetin vanhin tytär Margareeta nai Skotlannin kuninkaan Jaakko IV:n ja Elisabetin nuorempi eloonjäänyt tytär Maria Tudor nai Ranskan kuninkaan Ludvig XII:n. Margareetan pojasta tuli Skotlannin kuningas Jaakko V, hänen pojantyttärensä oli kuningatar Maria Stuart ja pojantyttärenpoikansa kuningas Jaakko VI, josta kaikki myöhemmät Ison-Britannian hallitsijat polveutuvat.

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Luokka:Englannin kuninkaalliset Luokka:Tudor-suku Luokka:York-suku Luokka:Vuonna 1466 syntyneet Luokka:Vuonna 1503 kuolleet