Vuosi 1918 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista. Tapahtumia
Tammikuu – maaliskuu
8. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson piti ”Neljäntoista kohdan puheensa”, jossa hän luonnosteli ensimmäisen maailmansodan jälkeistä uutta Eurooppaa. Puheen katsotaan johtaneen Kansainliiton syntyyn. 18.–19. tammikuuta – Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous kokoontui ainoaan istuntoonsa. 22. tammikuuta – Ukraina julistautui itsenäiseksi. 27. tammikuuta – Suomen sisällissota puhkesi. 6. helmikuuta – Britanniassa naiset saivat äänioikeuden. Äänioikeusikäraja oli 30 vuotta; miehillä se oli 21 vuotta. Naisten äänioikeusikäraja laskettiin 21 vuoteen vuonna 1928. 9. helmikuuta – Ukrainan ja keskusvaltojen välinen rauhansopimus allekirjoitettiin Brest-Litovskissa. 10. helmikuuta – Neuvosto-Venäjä keskeytti Saksan kanssa käymänsä rauhanneuvottelut Brest-Litovskissa. 14. helmikuuta – Neuvosto-Venäjä siirtyi gregoriaaniseen ajanlaskuun, edellinen päivä oli juliaanisen kalenterin mukaan 1. helmikuuta. 16. helmikuuta – Liettua julistautui itsenäiseksi. 18. helmikuuta – Saksa aloitti uudelleen sotatoimet Neuvosto-Venäjää vastaan. 21. helmikuuta – Viimeinen Carolinanaratti-papukaijalajin tunnettu edustaja kuoli Cincinnatin eläintarhassa. 24. helmikuuta – Viro julistautui itsenäiseksi. 25. helmikuuta – Saksa miehitti Viron pääkaupungin Tallinnan. 3. maaliskuuta – Ensimmäinen maailmansota: Itävalta-Unkari ja Saksa sekä Neuvosto-Venäjä solmivat Brest-Litovskin rauhan, sota itärintamalla päättyy. 4. maaliskuuta – Ensimmäinen vahvistettu espanjantautitapaus havaittiin Yhdysvaltain armeijan Camp Funstonin koulutusleirillä Fort Rileyssä Kansasissa. 5. maaliskuuta – Neuvosto-Venäjän pääkaupunki siirrettiin Pietarista Moskovaan. 21. maaliskuuta – Toinen Sommen taistelu alkoi länsirintamalla. 23. maaliskuuta – Saksalainen 210 mm:n Pariisi-rautatietykki alkoi tulittaa Pariisia 114 kilometrin päästä. Tykki ampui maalis–elokuussa 1918 saksalaisten lähteiden mukaan 367 laukausta, ranskalaisten mukaan 320 laukausta, joista 183 putosi Pariisiin. 256 ihmistä kuoli ja 620 haavoittui tykin tulesta. 25. maaliskuuta – Valko-Venäjä julistautui itsenäiseksi.
Huhtikuu – kesäkuu
1. huhtikuuta – Britannian Kuninkaalliset ilmavoimat (RAF) perustettiin yhdistämällä Royal Flying Corps ja Royal Naval Air Service. 12. huhtikuuta – Saksan Itämeren-divisioona valloitti Helsingin ja piti valtausparaatin seuraavana päivänä. 21. huhtikuuta – Saksalainen sotilaslentäjä Manfred von Richthofen (Punainen Paroni) kuoli ilmataistelussa saatuaan luodin osuman sydämeensä Sommen yläpuolella. 28. huhtikuuta – Arkkiherttua Frans Ferdinandin Sarajevossa murhannut Gavrilo Princip kuoli vankilassa. 14. toukokuuta – Venäjän sisällissota: vapaaehtoinen vallankumousarmeija, myöhempi tšekkoslovakialainen legioona aloitti taistelun bolševikkeja vastaan. 26. toukokuuta – Georgia julistautui itsenäiseksi. 28. toukokuuta – Armenia ja Azerbaidžan julistautuivat itsenäisiksi. 1. kesäkuuta – Ensimmäinen maailmansota: Belleaun metsän taistelu alkoi.
Heinäkuu – syyskuu
6. heinäkuuta – Vasemmistoeserrien kapina alkoi Moskovassa. Jakov Bljumkin ja Nikolai Andrejev murhasivat Saksan suurlähettilään Wilhelm von Mirbach-Harffin provosoidakseen uuden sotatilan Saksan ja Neuvosto-Venäjän välille. 11. heinäkuuta – Liettuan kuningaskunta julistettiin. 15. heinäkuuta – 6. elokuuta – Toinen Marnen taistelu käytiin. Kyseessä oli viimeinen merkittävä saksalaisten hyökkäys länsirintamalla. Se päättyi saksalaisten tappioon, kun ympärysvallat aloittivat panssarivaunujen tukeman vastahyökkäyksen saksalaisten sivustaan. 17. heinäkuuta – Venäjän keisari Nikolai II perheineen surmattiin Jekaterinburgissa. 1. elokuuta – Venäjän sisällissota: Britannian joukot miehittivät Arkangelin, komentajan käskettiin tukea valkoista armeijaa. 8. elokuuta – Amiensin taistelu: Australian ja Kanadan joukot aloittivat hyökkäyksen Saksan linjoja vastaan. Saksalainen kenraali Erich Ludendorff kutsui päivää myöhemmin mustaksi päiväksi Saksan armeijalle. 12. elokuuta – Urachin herttua Wilhelm Karlille lähetettiin kutsu tulla Liettuan kuninkaaksi nimellä Mindaugas II. 30. elokuuta – Eserrä Faina Kaplan ampui Neuvosto-Venäjän johtajaa Vladimir Leniniä. Samana päivänä murhattiin Tšekan Pietarin-päällikkö Moisei Uritski. 29. syyskuuta – Ympärysvaltojen joukot murtautuivat länsirintamalla saksalaisten Hindenburg-linjan läpi. 29. syyskuuta – Bulgaria pyysi ensimmäisenä keskusvalloista aselepoa sen jälkeen, kun serbialaisten, ranskalaisten ja kreikkalaisten joukkojen syyskuun puolivälissä aloittama hyökkäys oli murtanut bulgarialaisten puolustuslinjat Makedoniassa.
Lokakuu – joulukuu
3. lokakuuta – Saksan keisari Vilhelm II nimitti Max von Badenin Saksan kansleriksi. 28. lokakuuta – Tšekkoslovakia julistautui itsenäiseksi. 30. lokakuuta – Mudroksen aselepo : Turkki ja ympärysvallat solmivat aselevon. 2. marraskuuta – Urachin herttualle lähetetty kutsu tulla Liettuan kuninkaaksi peruttiin ja hyväksyttiin perustuslaki, jossa ei mainittu valtiomuotoa. 3. marraskuuta – Itävalta-Unkari solmi aselevon ympärysvaltojen kanssa. 8. marraskuuta – Saksan armeija poisti uskollisuutensa keisarilta. 9. marraskuuta – Saksan keisari Vilhelm II:n ilmoitettiin luopuneen kruunusta. 10. marraskuuta – Sosiaalidemokraatti Friedrich Ebert perusti Saksan uudeksi hallitukseksi kansanvaltuutettujen neuvoston. 11. marraskuuta – Saksa solmi aselevon ympärysvaltojen kanssa. 11. marraskuuta – Itävalta-Unkarin hallitsija, Itävallan keisari Kaarle I luopui kruunusta. 11. marraskuuta – Puola julistautui itsenäiseksi. 14. marraskuuta – Kenraali Józef Piłsudskista tuli Puolan valtiojohtaja. 14. marraskuuta – Tomáš Masaryk valittiin Tšekkoslovakian presidentiksi. 16. marraskuuta – Unkari julistettiin tasavallaksi. 18. marraskuuta – Latvia julistautui itsenäiseksi. 22. marraskuuta – Puna-armeija aloitti hyökkäyksen Viroon Narvan rajakaupungissa. 28. marraskuuta – Puna-armeija valtasi Narvan rajakaupungin Viron rajalla. 1. joulukuuta – Islannista tuli Tanskan alainen autonominen kuningaskunta. 1. joulukuuta – Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta, myöhempi Jugoslavia perustettiin. 1. joulukuuta – Ruotsin naiset saivat äänioikeuden. 21. joulukuuta – Puna-armeija eteni Virossa ja valtasi Tarton kaupungin. 27. joulukuuta – Ison-Puolan kapina alkoi. 30. joulukuuta – Ensimmäiset suomalaisvapaaehtoiset ns. I Suomalainen Vapaajoukko saapuivat Tallinnaan ja osallistuivat Viron tasavallan joukkojen tukena Viron vapaussotaan.
Suomi Tammikuu – maaliskuu 4. tammikuuta – Ranska, Ruotsi, Saksa ja Neuvosto-Venäjä tunnustivat Suomen itsenäisyyden. 5. tammikuuta – Kreikka tunnusti Suomen itsenäisyyden. 6. tammikuuta – Helsingin järjestyskaarti vaihtoi nimensä Helsingin punakaartiksi ja julistautui riippumattomaksi sosiaalidemokraattisesta puolueesta. 9. tammikuuta – Sipoon kahakassa kaatui kaksi punakaartilaista, kun Helsingin punakaarti otti yhteen paikallisen suojeluskunnan kanssa Sipoossa. Svinhufvudin senaatti lähetti ratsumestari Harald Åkermanin Ruotsiin ostamaan aseita suojeluskunnille sekä järjestelemään jääkäreiden paluuta Suomeen. 10. tammikuuta – Norja ja Tanska tunnustivat Suomen itsenäisyyden. 11. tammikuuta – Sveitsi tunnusti Suomen itsenäisyyden. 12. tammikuuta – Eduskunta päätti antaa senaatille valtuudet lujan järjestysvallan luomiseen porvaripuolueiden äänin 97–85. 13. tammikuuta – Itävalta-Unkari tunnusti Suomen itsenäisyyden. 13. tammikuuta – Vladimir Lenin lupasi suuren asetoimituksen Suomen punakaarteille. 15. tammikuuta – Venäjän armeijassa 30 vuotta palvellut kenraaliluutnantti Carl Gustaf Emil Mannerheim valittiin Sotilaskomitean puheenjohtajaksi Claes Charpentierin tilalle. 16. tammikuuta – Senaatti myönsi rahoituksen poliisivoimien perustamista varten ja ilmoitti bolševikkien Suomen aluekomitealle, ettei niitä ollut suunnattu maassa vielä olevaa venäläistä sotaväkeä vastaan. Vasemmisto tulkitsi, että hallituksen poliisivoimat oli näin ollen muodostettu Suomen työväenliikkeen kukistamiseksi. 19.–20. tammikuuta – Viipurissa käytiin Pietisen tehtaan kahakka, jota osa tutkijoista pitää sisällissodan alkuna. 23. tammikuuta – Joukko eri puolilta Karjalankannasta koottuja suojeluskuntalaisia yritti miehittää Viipurin, mutta sai haltuunsa vain kaupungin rautatieaseman, minkä jälkeen punakaarti ajoi heidät illansuussa pakoon Viipurinlahdella sijaitsevalle Venäjänsaarelle. 25. tammikuuta – Suomen senaatti julisti suojeluskunnat maan viralliseksi armeijaksi nimellä Suomen tasavallan joukot, minkä työväenliike näki hyökkäyksenä Suomen työväestöä kohtaan. 25. tammikuuta – Senaattori Jalmar Castrén neuvotteli Suomen aluekomitean edustajan Ivar Smilgan kanssa venäläisen sotaväen poistamisesta maasta. Smilga ilmoitti venäläisten poistuvan Suomesta joka tapauksessa kahden kuukauden kuluessa. 26. tammikuuta – Suomen työväen toimeenpaneva komitea teki päätöksen vallankumouksen aloittamisesta. Työväen järjestyskaartit ja Helsingin punakaarti yhdistyivät Suomen Punaiseksi Kaartiksi. 28. tammikuuta – Mannerheimin johtamat suojeluskuntajoukot aloittivat venäläisten varuskuntien aseistariisunnan Pohjanmaalla. Suurimmat varuskunnat riisuttiin samana päivänä pääosin verettömästi, mutta Vaasan valtauksessa kuoli kaksi suojeluskuntalaista sekä ainakin 15 venäläistä. 29. tammikuuta – Mikkelin punakaartit antautuivat valkoisille. 31. tammikuuta – Punaiset teloittivat 15 suojeluskuntalaista Suinulan verilöylyssä Kangasalla. 1. helmikuuta – Osa Svinhufvudin hallituksen ministereistä aloitti toimintansa Vaasassa muodostamalla Vaasan senaatin. 5. helmikuuta – Saksa päätti hajottaa Jääkäripataljoona 27:n, jotta suomalaiset jääkärit voitiin kotiuttaa auttamaan valkoisia. 7. helmikuuta – Uuteenkaupunkiin kokoontuneet Vakka-Suomen suojeluskunnat vetäytyivät jään yli kohti Ahvenanmaata. 8. helmikuuta – Kuopion valtaus tapahtui verettömästi, kun kasarmialueelle ryhmittynyt punakaarti antautui käytännössä taistelutta. 12. helmikuuta – Mäntyharjun ja Mikkelin välillä käytiin kiivaita taisteluita. Punaiset joutuivat saarroksiin, mutta raivasivat ulospääsyn ja pakottivat valkoiset perääntymään. 13. helmikuuta – Jääkäripataljoona 27 hajotettiin. Liepājan kaupungissa järjestettiin jääkäreiden sotilasvala- ja lipunvihkiäistilaisuus. 15. helmikuuta – Ahvenanmaan miehitys alkoi ruotsalaisen laivasto-osaston maihinnousulla Eckeröhön. 17.–19. helmikuuta – Godbyn taistelut käytiin, joiden jälkeen valkoiset teloittivat kahdeksan Turun punakaartin jäsentä Färjsundetin jäällä. Yhteenotot jäivät sisällissodan ainoiksi taisteluiksi Ahvenanmaalla. 18. helmikuuta – Yleinen asevelvollisuus astui voimaan Vaasan senaatin päätöksellä. 21. helmikuuta – Punaisten ensimmäinen maanlaajuinen yleishyökkäys alkoi. Karjalan rintamalla alkoi Raudun taistelu, Satakunnan rintamalla puolestaan Pomarkun taistelut. 23. helmikuuta – Antrean rintamalla vieraillut valkoisten ylipäällikkö sekä kenraaliluutnantti Carl Gustaf Emil Mannerheim antoi kuuluisan miekkavalansa. 28. helmikuuta – Alankomaat tunnusti Suomen itsenäisyyden. 1. maaliskuuta – Suomen kansanvaltuuskunta ja Neuvosto-Venäjän hallitus solmivat valtiosopimuksen. Neuvosto-Venäjä sitoutui kotiuttamaan venäläiset joukot Suomesta ja luovuttamaan linnoitukset Suomen punaisille, mutta päätösten toimeenpano viivästyi. Pieni määrä venäläisiä sotilaita jäi vapaaehtoisesti Suomeen taistelemaan punaisten rinnalle. 2. maaliskuuta – Vatikaani tunnusti Suomen itsenäisyyden. 3. maaliskuuta – Brest-Litovskin rauhansopimus päätti Neuvosto-Venäjän ja Keskusvaltojen väliset sotatoimet. Sopimus velvoitti Neuvosto-Venäjän vetämään viimeisetkin joukkonsa pois Suomesta ja jätti Saksalle vapaat kädet Suomen alueella. 5. maaliskuuta – Saksalaiset nousivat maihin Eckerössä ja miehittivät ruotsalaisten hallussa olleen Ahvenanmaan.