Aigai (, myös Aigeai, , Aigaiai, , Aigeiai, ; ) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Bottiaiassa Makedoniassa nykyisen Kreikan alueella. Se oli Makedonian valtakunnan pääkaupunki argeadien hallitsijasuvun aikana vuodesta 650 eaa. eteenpäin. Aigain arkeologinen kohde, joka tunnetaan nykyisin usein nimellä Vergína (), sijaitsee sille nimensä antaneen nykyisen Vergínan kylän lähellä Véroian kunnassa Keski-Makedoniassa. Se tunnetaan ennen kaikkea Makedonian kuningassuvun haudoista.

Aigain arkeologinen kohde tunnetaan nykyisen kylän mukaan nimellä Vergína siksi, että paikan tunnistuksesta oli pitkään epäselvyyttä. Kohde oletettiin pitkään antiikin aikaiseksi Ballan kaupungiksi. Vasta makedonialaisten kuningashautojen löytyminen vuonna 1977 osoitti käytännössä varmuudella, että paikan täytyy olla Makedonian vanha pääkaupunki Aigai. Vergína ei siis ole paikan antiikin aikainen nimi. Arkeologinen alue on nykyisin Unescon maailmanperintökohde.

Maantiede

Aigain kaupunki sijaitsi Bottiaiassa, joka myöhemmin tunnettiin Emathiana, etelään Haliakmon (nyk. Aliákmonas) -joesta. Kaupunki oli rakennettu Pierian vuorten pohjoiseen alarinteeseen laajan tasangon laidalle. Kaupungin arkeologinen alue sijaitsee nykyisen Vergínan kylän vieressä sen ja Palatítsian kylän välisellä alueella. Aigain akropoliina eli linnavuorena toimi kukkula kaupungin eteläosassa. Alakaupunki levittäytyi rinteeseen ja tasangolle akropoliin pohjoispuolelle.

pienoiskuva|vasen|Aigain Eukleian pyhäkön raunioita. Aigain kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 12,5 kilometriä itä-länsisuunnassa ja noin viisi kilometriä pohjois-eteläsuunnassa, eli yhteensä noin 62,5 neliökilometriä. Sen länsipuolella oli Beroian poliksen alue ja itäpuolella Aloroksen poliksen alue. Pohjoispuolella aluetta rajasi Haliakmon-joen soinen alue ja etelässä Pierian vuoret. Alueelta tunnetaan ainakin yksi pienempi asutus, Blaganoi.

Historia Esihistoria

Aigain seutu on ollut asuttu jo varhaisella helladisella kaudella, minkä osoittaa tuolta ajalta löydetty tumulus-hauta. Useat muut hautalöydöt kertovat seudun merkittävyydestä varhaisella rautakaudella ja geometrisen kauden lopulla noin 1100–700 eaa.

Arkaainen ja klassinen kausi pienoiskuva|pysty=0.82|Vergínan auringoksi nykyisin kutsuttu Makedonian valtakunnan symboli.

Perinteen mukaan Aigai oli alun perin fryygialainen eli bryygialainen kaupunki, jonka nimi oli Edessa. Nimen Aigai se sai Argoksesta tulleilta kreikkalaisilta, jotka valloittivat alueen, ja joista tuli makedonialaisten kantaisät. Aigain kaupungin perustajana pidettiin joko Karanosta geometrisella kaudella 800- tai 700-luvulla eaa. tai Perdikkas I:stä arkaaisella kaudella 600-luvulla eaa. Aigaista tuli Makedonian valtakunnan pääkaupunki ja siellä sijaitsi hovin kuninkaallinen palatsi. Tämä teki kaupungista seudun merkittävimmän keskuksen arkaaisen kauden ja edelleen klassisen kauden ensimmäisen puoliskon ajaksi.

Arkaaisen ja klassisen kauden Aigai luetaan nykytutkimuksessa polisten eli itsenäisten kaupunkivaltioiden joukkoon. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Aigaios (), Aigeatēs () ja Aigaieus (). Aigailla oli merkittäviä kauppasuhteita ja kulttuurisia yhteyksiä merkittäviin kreikkalaisiin keskuksiin, kuten Ateenaan, Samokselle ja Korinttiin. Kuningas Arkhelaos toi hoviinsa taiteilijoita, runoilijoita ja filosofeja ympäri Kreikkaa 400-luvun eaa. lopulla. Hänen hovissaan vaikuttivat muun muassa taidemaalari Zeuksis, runoilija Timotheos ja tragediakirjailija Euripides. Euripides kirjoitti viimeiset tragediansa Aigaissa ja myös kuoli Makedoniassa.

pienoiskuva|vasen|Aigain kuningas Arkhelaoksen aikana noin 413–400/399 eaa. lyömä stateeri. Kuvituksessa ratsusotilas sekä rahaleimaneliöön sijoitettu vuohen etuosa ja teksti . Amyntas III siirsi Makedonian valtakunnan pääkaupungin Pellaan 300-luvulla eaa. Aigai säilytti silti merkittävän aseman kuningaskunnan pyhänä kaupunkina, jossa suoritettiin uskonnollisia toimituksia ja jonne kuninkaat edelleen haudattiin. Kuninkaat myös asuivat siellä edelleen ajoittaisesti. Filippos II murhattiin Epeiroksen kuninkaan Aleksanterin ja Makedonian prinsessa Kleopatran häiden aikaan Aigain teatterilla vuonna 336 eaa. Tämän jälkeen Aleksanteri Suuri nousi kuninkaaksi.

pienoiskuva|vasen|Filippos II:n kultainen larnaks tämän haudasta. Vergínan arkeologinen museo. Hellenistinen ja roomalainen kausi

Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen hänen valtakuntansa jakautui moniin osiin. Aigai säilyi Makedonian kuninkaiden kaupunkina Pellan ohella, vaikkakin hieman taantuneena. Pyrrhoksen gallialaiset palkkasotilaat tuhosivat Aigaita 200-luvun eaa. alkupuolella.

Rooman voitettua ja vallattua Makedonian kolmannen makedonialaissodan seurauksena vuonna 168 eaa. Aigai tuhottiin. Kaupunki rakennettiin uudelleen ensimmäisellä vuosisadalla jaa., mutta hylättiin lopullisesti 400-luvulla.

Kaivaukset

Aigain paikkaa ei tunnettu nykyaikana pitkään aikaan, ja monet pitivät sitä samana paikkana kuin Edessa. Ranskalainen Léon Heuzey kävi Vergínassa ensimmäisen kerran vuonna 1855 ja aloitti arkeologiset kaivaukset kylän ympäristössä vuonna 1861 Napoleon III:n sponsoroimana. Osa Aigain palatsista löydettiin tuolloin. Kaivaukset jouduttiin kuitenkin keskeyttämään malariauhan takia. Heuzey yhdisti Vergínasta tehdyt löydöt antiikin ajan Ballan kaupunkiin.

Kaivauksia Vergínassa jatkoi Ateenan arkeologinen seura vuonna 1937, aluksi Konstantínos Romaíoksen johdolla. Myös Romaíos katsoi paikan olevan antiikin Balla. Tällä kertaa kaivaukset keskeytti sota Italiaa vastaan vuonna 1940. Sodan jälkeen kreikkalaiset jatkoivat kaivauksia vuosina 1952–1961 ja 1965–1968, jolloin löydettiin loput kuninkaalliset rakennukset. Vuodesta 1962 kaivauksia johti Manólis Andrónikos. Vuonna 1977 Andrónikos löysi useita hautakammioita, joista osa oli säilynyt koskemattomina ja osa oli ryöstetty. Andrónikos vakuuttui siitä, että kyseessä olivat Makedonian kuninkaiden haudat. Hän esitti, että yksi haudoista kuuluisi Filippos II:lle ja toinen Aleksanteri IV:lle. Viimeksi mainittu väite on jäänyt kiistanalaiseksi. Paikan tunnistusta antiikin Aigaiksi pidetään nykyisin kuitenkin varmana.

Aigain eli Vergínan arkeologinen alue liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1996.

Rakennukset ja löydökset

Nykyisen Vergínan arkeologiset löydöt voidaan jakaa kolmeen pääosaan: antiikin aikainen Aigain kaupunki, jonka eteläosassa sijaitsivat akropolis ja kuninkaallinen palatsi, ja pohjoisosassa alakaupunki; makedonialaiset kuningashaudat; sekä esihistoriallisen ja hellenistisen kauden nekropoliit eli hautausmaat.

Kaupunki pienoiskuva|Aigain palatsin raunioita.

Akropolis ja kaupunginmuurit

Aigain akropolis eli linnavuori ja yläkaupunki sijaitsi suhteellisen jyrkällä ja korkealla kukkulalla kaupungin eteläpuolella. Se oli linnoitettu, mutta sieltä ei ole löydetty merkittävien julkisten rakennusten jäänteitä.Akropoliin sijainti: .

Aigai oli ympäröity kaupunginmuurilla, joka sulki sisäänsä suunnilleen kolmionmuotoisen alueen. Sen kärki oli eteläpäässä akropoliilla ja kanta kaupungin pohjoislaidalla. Se oli varustettu torneilla, ja siinä oli portit ainakin pohjoissivulla, länsisivulla sekä akropoliilla etelään päin.

Palatsit pienoiskuva|Aigain palatsin koristeosia. Louvre.

Aigaista on löydetty kahden palatsin rauniot. Suurempi palatsi sijaitsi tasanteella heti akropoliin eteläpuolella.Palatsin arkeologisen kohteen sijainti: . Se rakennettiin hellenistisellä kaudella 300-luvun eaa. loppupuolella tai 200-luvulla eaa., ja se tuhoutui tulipalossa 100-luvun eaa. puolessa välissä, jonka jälkeen se hylättiin. Palatsi koostui suuren peristyylipihan ympärille sijoitetuista lukuisista huoneista. Palatsin koko oli noin 104,5 × 88,5 metriä, ja siinä oli kaksi tai kolme kerrosta. Rakennus oli tehty poros-kivestä ja savitiilistä, ja joihinkin osiin oli käytetty myös marmoria.

Palatsin sisäänkäynti oli itäpäästä doorilaistyylisen stoan eli pylväshallin kautta. Keskellä olleen peristyylipihan koko oli noin 45 × 45 metriä, ja sen jokaisella sivulla oli 16 doorilaista pylvästä, yhteensä siis 60 pylvästä. Rakennuksessa oli käytetty myös joonialaista tyyliä. Monet pylväikköä ympäröineistä huoneista olivat androneita eli pitohuoneita, ja niiden lattiat oli koristeltu mosaiikein. Osa huoneista oli tarkoitettu hallinnolliseen ja uskonnolliseen käyttöön.

Bysanttilaisella kaudella palatsin paikalle rakennettiin sen kivistä Pyhälle Kolminaisuudelle (Agía Triáda) omistettu kirkko, joka oli raunioina kaivausten alkaessa. Palatsin kiviä on uudelleenkäytetty myös läheisen Pyhän Demetrioksen (Ágios Dimítrios) kirkon ja seudun muiden kirkkojen sekä Palatítsian kylän vanhojen talojen rakentamiseen.

Suuremman palatsin länsipuolella sijaitsi pienempi, varhaisempi palatsi. Se saattaa olla sama rakennus, joka Zeuksiin tiedetään koristelleen maalauksin 400-luvun eaa. lopulla. Suuremman palatsin vieressä sijaitsi myös pyöreä tholos-rakennus, joka on saattanut olla pyhäkkö ja oikeudenjakopaikka. Se oli piirtokirjoituksen mukaan omistettu Herakleelle eli ”Herakles isälle” (Heraklēi patrōiōi), jota pidettiin argeadien kuningassuvun kantaisänä.

Teatteri pienoiskuva|Aigain teatterin jäänteet.

Aigain kreikkalainen teatteri sijaitsi rinteessä heti palatsin pohjoispuolella, ja se oli selvästi osa palatsikokonaisuutta. Se oli rakennettu 300-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla.Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Diodoros Sisilialainen mainitsee teatterin paikkana, jossa Filippos II murhattiin vuonna 336 eaa. Teatteri oli tyypillinen kreikkalainen puolikaarenmuotoinen teatterirakennus, jonka keskellä oli pyöreä orkhestra. Katsomo avautui pohjoiseen. Sen penkkiriveistä vain kaksi alinta oli kivetty.

Muut löydöt

Kaupungin agora sijaitsi teatterin pohjoispuolella. Siellä sijaitsi Eukleialle omistettu pyhäkkö, johon kuului pieni 300- tai 200-luvulla eaa. rakennettu temppeli. Pyhäkön alueella oli kuningassuvun jäsenten patsaita. Idempänä oli Kybelelle eli Jumalten äidille omistettu pyhäkkö, joka rakennettiin hellenistisen kauden alussa 300-luvun eaa. lopulla. Aigaista on löydetty myös hellenistisen kauden asuintalojen jäänteitä.

Kuningashaudat

Aigain ympäristöstä on löydetty suuri määrä hautoja, jotka on ajoitettu 1000-luvulta 100-luvulle eaa. Suurimmat ja merkittävimmät haudat ovat Makedonian kuningassuvun hautoja. Ne sijaitsevat noin 1,1 kilometriä palatsilta pohjoiseen.Kuningashautojen sijainti: . Kuningashaudat oli sijoitettu suureen, noin 110 metriä halkaisijaltaan olevaan ja 13 metriä korkeaan tumulukseen eli hautakumpuun. Se rakennettiin varhaisempien hautojen suojaksi oletettavasti 200-luvulla eaa. gallien aiheuttaman tuhon jälkeen, suurempien tuhojen estämiseksi vastaisuudessa.

pienoiskuva|vasen|Vergínan hautakumpu. pienoiskuva|vasen|Sisäänkäynti Vergínan hautakumpuun. Hautakummun sisältä on löydetty kolme myöhäiselle klassiselle kaudelle ja varhaiselle hellenistiselle kaudelle ajoitettua kammiohautaa. Kaksi haudoista oli löydettäessä koskemattomia. Hauta II on tunnistettu Filippos II:n haudaksi ja hautaa III on pidetty Aleksanteri IV:n hautana. Hautojen sisäseinät oli koristeltu seinämaalauksin. Haudoista on löydetty suuri määrä hautalahjoja, kuten kultaesineitä, jotka kuuluvat kreikkalaisen arkeologian huomattavimpiin esinelöytöihin.

Hauta I

Hauta I oli hautakammioita pienempi kirstuhauta, joka oli ryöstetty. Se kuului oletettavasti Nikesipoliille, joka oli Filippos II:n vaimoja ja kuoli jo ennen tätä. Hautaa kutsutaan usein Persefonen haudaksi, sillä sen seinämaalaus esittää Haadesta ryöstämässä Persefonen manalaan. Maalauksessa esiintyvät myös Demeter, Hermes Psykhopompos, kohtalottaret ja pelästynyt nymfi.

Hauta II (Filippos II:n hauta)