Barry Emmanuel Tuckwell (5. maaliskuuta 1931 Melbourne, Australia – 16. tammikuuta 2020) oli australialainen käyrätorvensoittaja.
Koulutus Tuckwell lauloi kuorossa sekä toimi urkurina Sydneyn St Andrew's Cathedral Schoolissa ja opiskeli Sydneyn konservatoriossa. Hän opiskeli Sydneyssä Alan Mannin johdolla, minkä jälkeen hän muutti Britanniaan vuonna 1951, jossa opiskeli Dennis Brainin johdolla.
Ura Tuckwell liittyi Melbournen sinfoniaorkesteriin jo 15-vuotiaana. Uransa aikana Tuckwell soitti mm. Hallé-orkesterissa, Bournemouthin sinfoniaorkesterissa ja vuosien ajan Lontoon sinfoniaorkesterissa. Hän oli Lontoon sinfoniaorkesterin soolocornisti 1955 - 1968. Hän toimi myös Royal Academy of Musicin professorina 1963 – 1974. Vuodet 1979 – 1983 hän toimi Tasmanian sinfoniaorkesterin johtajana. Tuckwell oli mukana perustamassa Marylandin sinfoniaorkesteria vuonna 1982 ja toimi pitkään sen johtajana. Hän antoi viimeisen sooloesityksensä Baltimoren sinfoniaorkesterin kanssa 25. tammikuuta 1997.
Suomessa hän vieraili solistina ja opettajana muun muassa Naantalissa 1985, Jyväskylän kesässä 1979 ja Sibelius-Akatemiassa 1991.
Hän toimi International Horn Societyn presidenttinä 1969 – 1977.
Tunnustukset Tuckwellille myönnettiin Brittiläisen imperiumin ritarikunnan (1965) ja Order of Australian (1992) arvot. Muiden muassa Oliver Knussen ja Richard Rodney Bennett ovat omistaneet teoksiaan hänelle.
Kirjallinen tuotanto Playing the Horn (1978) The Horn (1981)
Lähteet
Luokka:Australialaiset muusikot Luokka:Musiikkikirjailijat Luokka:Käyrätorvensoittajat Luokka:Australialaiset professorit Luokka:Vuonna 1931 syntyneet Luokka:Vuonna 2020 kuolleet