Juhani Uolevi Syrjä (s. 7. kesäkuuta 1943 Juupajoki) on suomalainen kirjailija.
Syrjä katsotaan kirjailijana realismin tyylisuunnan edustajaksi. Hänen tekstilleen on tyypillistä myös luonnonromantiikka ja itsetutkiskelu. Kirjallisina esikuvinaan Syrjä on maininnut muun muassa Aleksis Kiven, Pentti Haanpään, Timo K. Mukan ja Aksel Sandemosen. Kirjailijoita Satakunnassa Juhani Syrjä on toiminut vapaana kirjailijana vuodesta 1977 lähtien. Kirjailijan työnsä ohella hän on mm. opettanut kirjoittamista Oriveden opistossa.
Elämä ja ura Syrjä kirjoitti ensimmäisen teoksensa Neitsytpojan työskennellessään Gummeruksella kustannusvirkailijana. Ennen kirjallista uraansa hän työskenteli muun muassa somistajana, tehdastyöläisenä, kartanpiirtäjänä ja mainostaiteilijana.
Esikoisteoksen päähenkilö on parikymppinen Pentti Saarinen, joka työskentelee TVH:n kovassa miesporukassa ja etsii samalla ominta miehuuttaan. Samantyyppisiä teemoja esiintyy Syrjän toisessa teoksessa Pakenijat, jossa kaksi erilaista nuorta miestä pakenee poliisia ja tutkailee sisintään.
Syrjän tuotannossa esiintyy toistuvasti omaelämäkerrallisia aineksia. Hän kuvaa usein omaa elämänpolkuaan etsiviä miehiä, joille kaikkein ilmeisimmät ratkaisut eivät suo henkistä tyydytystä. Luonnon ja työn merkitys on keskeisellä sijalla.M. Soikkeli (2000).
Vuonna 1987 ilmestyneessä Omenatarhassa, joka oli Finlandia-palkintoehdokkaana, luonnon kuvaukseen kietoutuu vahva eroottinen motiivi. Romaanissa kuvataan kahta maalle lähes luontaistalouteen muuttavaa nuorta perhettä ja luonnonläheisen idyllin vähittäistä särkymistä. Kuikanpesässä esiintyy samantyyppisiä motiiveja kuin Omenatarhassa, tällä kertaa keski-ikäisen biologianopettajan näkökulmasta.
Syrjän tuotantoon kuuluu myös esseitä ja aforistisia kirjoituksia, joissa hän käsittelee suoremmassa muodossa samanlaisia teemoja kuin romaaneissaan: luonnon ja ihmisen suhdetta, miehen tehtävää, ihmisen luoman kulttuurin tilaa. Minotauros-teoksessa Syrjä käsittelee muun muassa psykoanalyyttisia näkemyksiä ja sadomasokistista viettiä oman elämänhistoriansa valossa.
Neljän romaanin mittainen Juho-sarja tunnetaan Juhani Syrjän teoksista luultavasti parhaiten. Syrjä on kirjoittanut romaanisarjan isänsä Juho Syrjän näkökulmasta. Ensimmäisessä romaanissa 18-vuotias Juho lähtee Suomen sisällissotaan ja siitä lähtien hänen elämäänsä kuvataan loppuun saakka. Romaanisarjaa on kiitetty muun muassa tarkasta työn kuvauksesta sekä yksilökohtaisesta näkökulmasta Suomen lähihistoriaan.
Juho-sarjan jälkeiset teokset Juhani 2002: kirjailijan päiväkirja sekä Matkalla Ruijassa on kirjoitettu läheltä päiväkohtaista arkea. Kirjailijan päiväkirjassa Syrjä kertoo päiväkirjamerkinnöin rehellisesti ja paikoin ironisesti sapattivuodestaan, joka kului paljolti luontoon liittyvien harrastusten parissa. Matkalla Ruijassa on kuvaus matkasta, jonka Syrjä teki vaimonsa kanssa Pohjois-Norjaan kveenien pariin perehtyäkseen heidän kieleensä ja elämänmuotoonsa.
Yksityiselämä Syrjä asuu Merikarvialla Kasalan kylässä. Kirjailija Jaakko Syrjä sekä pilapiirtäjä Seppo Syrjä ovat Juhanin veljiä, eli hän on Eppu Normaalin muusikoiden Mikko, Martti ja Aku Syrjän sekä käsikirjoittaja Heikki Syrjän setä. Syrjän pojantytär on laulaja-lauluntekijä Aliisa Syrjä.
Tuotanto
Palkintoja, ehdokkuuksia ja huomionosoituksia Alex Matsonin palkinto 1981 Finlandia-palkintoehdokkuus vuonna 1987 romaanista Omenatarha Runeberg-palkintoehdokkuus vuonna 1989 pienoisromaanista Hopeakoukku Gummeruksen Kaarlen päivän palkinto 1987 romaanista Omenatarha Tampereen kaupungin luovan kirjallisuuden palkinto 1998 Gummeruksen Kaarlen päivän palkinto 2000 romaaneista Juho 18 ja Juho 19–33 Pro Finlandia -mitali 2000 Nortamo-palkinto 2002 Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto 2004 Valtion taiteilijaeläke 2006
Lähteet Kirjailijoita Satakunnassa: Juhani Syrjä
Viitteet
Aiheesta muualla Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita: Juhani Syrjä Sanojen aika
Luokka:Suomalaiset kirjailijat Luokka:Pro Finlandia -palkitut Luokka:Vuonna 1943 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt