Hummel () () oli saksalaisten toisessa maailmansodassa käyttämä 150 millimetrin panssarihaupitsi.
Suunnittelu
Vuonna 1942 Saksan varusteluministeriö toi esille ehdotuksen raskaan 150 millimetrin sFH18/1 L/30 -haupitsin asentamisesta Geschützwagen III/IV -alustalle, jossa oli piirteitä sekä Panzerkampfwagen III että Panzerkampfwagen IV -vaunuista. Altmärkische Kettenwerk GmbH sai sopimuksen vaunun valmistamisesta, ja prototyyppi esiteltiin Adolf Hitlerille marraskuussa 1942.
12. toukokuuta 1943 mennessä oli toimitettava 100 vaunua Kurskin kesäoffensiivia varten. Samalla tilattiin 157 ampumatarvikevaunua ().
Mallit
Koska tavallinen Hummel pystyi kuljettamaan mukanaan vain 18 laukausta, kehitettiin myös Munitionsträger Hummel (ampumatarvikekuljetus-Hummel). Ampumatarvikevaunu oli normaali Hummel, josta haupitsi laitteineen oli poistettu ja sille tarkoitettu aukko peitetty 10 millimetrin panssarilevyllä. Vaunun sisälle asennettiin kehikot 40 laukaukselle.
Taisteluhistoria pienoiskuva|vasen|Hummel ajossa itärintamalla vuonna 1943. Putki on lukittu paikalleen rungon etupanssariin kiinnittyvällä marssikannattimella. pienoiskuva|vasen|Hummelia ladataan. Miehet junttaavat latasinta apunaan käyttäen kranaatin tiukasti rihloihin kiinni. Oikeanpuoleinen mies pitelee käsissään kartussia.
Hummel sai tulikasteen Kurskin kesäoffensiivissa, jolloin 100 Hummelia oli käytössä. Ne saivat hyvän vastaanoton miehistöiltä. Se antoi miehistölle suojaa sirpaleilta ja antoi muuten vaikeasti liikuteltavalle tykistölle lisää liikkuvuutta. Ne palvelivat panssaridivisioonien panssaritykistörykmenteissä, joiden kolmannen patteriston määrävahvuuteen kuului yksi Hummel-patteri. Jokaisessa Hummel-patterissa oli kuusi panssarihaupitsia ja kaksi ampumatarvikevaunua.
Aseistus
Yksi 150 millimetrin sFH18/1 L/30 -haupitsi sekä yksi 7,92 millimetrin MG-34-konekivääri lähipuolustusta varten. Haupitsiin oli 18 laukausta ja konekiväärille 600 patruunaa.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Telatykit Luokka:Saksan toisen maailmansodan panssarivaunut