Sotateatteri oli jatkosodan aikaista Suomen puolustusvoimien alaista viihdytystoimintaa. Pitkään jatkunut asemasota oli sytykkeenä teattereiden perustamiselle. Teattereita oli viisi suomalaisjoukkojen 1941-1944 suurimmaksi osaksi miehittämässä Neuvostoliiton Karjalassa eli Itä-Karjalassa ja yksi pohjoisella Karjalankannaksella, Suomen miehittämässä osassa Leningradin aluetta (Moskovan rauhansopimukseen 1940 saakka pohjoinen Karjalankannas kuului virallisesti Suomeen). Niiden kansainvälisesti erikoinen piirre oli, että ne olivat kiinteitä ammattiteattereita. Ohjelmisto oli kevyttä, mutta sijansa oli myös kansallisilla klassikoilla. Kuuden sotateatterin ohjelmistossa on laskettu olleen noin 70 näytelmää. Kaikkiaan näytäntöjä on arveltu annetun noin 2 500. Sotateattereilla oli oma 17 pykälän tiukka ohjesääntö, sillä teatterit olivat sotilaallisia laitoksia. Niiden toimintaa valvoi viihdytystoimiston alainen ohjelmatoimisto.
SOTATEATTERIT 1941 – 1944 Teatterin nimi Toimintavuodet Tunnettuja näyttelijöitä Ohjelmistoa Aunuksen Teatteri 1941 – 1944 Kaarlo Halttunen, Thelma SaastamoinenSeppo Sariola, Eeva-Kaarina Volanen Jeppe NiilonpoikaJääkärin morsianNummisuutaritSyntipukki Äänislinnan Teatteri 1942 – 1944 Matti Aro, Inari KoponenKauko Käyhkö, Oke Tuuri Jeppe NiilonpoikaJääkärin morsianSyntipukki Karhumäen Teatteri 1942 – 1944 Uljas Kandolin, Leevi KuuranneSirkka-Liisa Lehtonen, Rauli Tuomi, Kauko Helovirta Jääkärin morsianTapahtui kaukanaVihtahousu Frontteatern 1943 – 1944 Bjarne Commondt, Henake Schubak En smula kärlekLeendets land Rukajärven Teatteri 1943 – 1944 Sakari Halonen, Kerttu Salmi Syntynyt terve tyttöSysmäläinen Kannaksen Teatteri 1944 Matti Aulos, Aulis Hämäläinen Syntynyt terve tyttöSyntipukki
Lähteet
Eteläpää, Heikki: "Jees Teatteria!" - sanoi vääpeli Ryhmy, 2002 Edita Publishing Oy,
*