Linköpingin hiippakunta () on yksi Ruotsin kirkon 13 hiippakunnasta.
Linköpingin hiippakunta mainitaan ns. Firenzen dokumentissa vuodelta 1120, jossa luetellaan mm. Skandinavian hiippakunnat. Sen ensimmäinen nimeltä tunnettu piispa oli Gisele (Gisolo) vuodesta 1139–1160-luvulle ja ensimmäinen reformaation jälkeinen luterilainen piispa Johannes Magni (1531-1543). pienoiskuva|Linköpingin tuomiokirkko Linköpingin ensimmäinen tuomiokirkko rakennettiin 1100-luvulla. Vuonna 1153 pidetyssä paikallisessa kirkolliskokouksessa, jonka johtajana oli Nicolaus Breakspeare ja myöhemmin paavi Hadrianus IV, pyrittiin tekemään Linköpingistä Ruotsin arkkipiispanistuin. Nykyisen tuomiokirkon rakennustyöt alkoivat 1232, ja se on yksi aikansa parhaiten säilyneitä rakennuksia.
Linköping on Skaran hiippakunnan jälkeen toiseksi vanhin Ruotsin keskiaikaisista hiippakunnista ja hiippakuntien keskinäisessä arvojärjestyksessä toisena Uppsalan jälkeen.
Hiippakunnan alueella sijaitsi Ruotsin vanhin luostari Vretan luostari, joka perustettiin noin vuonna 1100. Euroopan suojeluspyhimys Pyhä Birgitta (1303-1373) kasvoi ja vaikutti Itä-Göötanmaalla. Hänen perustamansa birgittalaisjärjestön tärkein luostari on Vadstenassa, ja nykyään siellä toimii Linköpingin hiippakunnan ylläpitämä pyhiinvaelluskeskus. Vadstenassa on myös hiippakunnan omistama kansankorkeakoulu. Hiippakunnan hiippakuntakartano ja konferenssikeskus on nimeltään Vårdnäs (Vårdnäs Stiftsgård)
Maantieteellisesti hiippakunta koostuu Itä-Götanmaan läänistä, koillisesta Jönköpingin läänistä ja Kalmarin läänin pohjoisosasta. Keskiajalla siihen kuului nykyisen alueen lisäksi Gotlanti. Hiippakunnassa on 101 seurakuntaa (2020). Linköpingin nykyinen piispa on Marika Markovits valittiin piispaksi 2022, kun silloinen piispa Martin Modéus valittiin Ruotsin kirkon arkkipiispaksi. Markovits vihittiin piispaksi tammikuussa 2023.
Vuoden 2017 lopussa hiippakunnan alueella asui 572 128 henkilöä, joista 362 641 eli 63,4 prosenttia oli Ruotsin kirkon jäseniä.
Rovastikunnat Linköpingin hiippakunnan rovastikunnat ovat:
Tuomiokirkkokovastikunta Vätterin alueen (Vätterbygdens) rovastikunta Norrköpingin rovastikunta Rannikkoseudun (Kustbygdens) rovastikunta Smålannin alueen (Smålandsbygdens) rovastikunta Itä-Götanmaan alueen (Östgötabygdens) rovastikunta
Piispat Katoliset piispat Herbert? Rikard? 1139–1160s Gisle 1170–1171 Stenar 1187–1195/96 Kol Johannes? 1216–1220 Karl Magnusson 1220–1236 Bengt Magnusson (piispa) 1236–1258 Lars 1258–1283 Henrik 1258–1286 Bo 1286–1291 Bengt Birgerinpoika 1292–1307 Lars 1307–1338 Karl Bååt 1342–1351 Petrus Torkilsson 1352–1372 Nils Markusson 1373–1374 Gottskalk Falkdal 1375–1391 Nils Hermansson 1391–1436 Knut Bosson 1436–1440 ? 1441–1458 Nils König 1459–1465 Kettil Kaarlenpoika Vaasa 1465–1500 Henrik Tidemansson 1501–1512 Hemming Gadh 1513–1527 Hans Brask
Luterilaiset piispat
1529–1540: Jöns Månsson 1543–1558: Nicolaus Canuti 1558–1569: Erik Falck 1569–1580: Martinus Olai Gestricus 1583–1587: Petrus Caroli 1589–1606: Petrus Benedicti 1606–1630: Jonas Kylander 1631–1635: Johannes Botvidi 1637–1644: Jonas Petri Gothus 1645–1655: Andreas Johannis Prytz 1655–1670: Samuel Enander 1671–1678: Johannes Terserus 1678–1681: Olov Svebilius 1681–1691: Magnus Pontin 1693–1711: Haqvin Spegel 1711–1716: Jakob Lang 1716–1729: Torsten Rudeen 1730: Johannes Steuchius 1731–1742: Erik Benzelius nuorempi
1743–1761: Andreas Olavi Ryzelius 1761–1780: Petter Filenius 1780–1786: Uno von Troil 1786–1805: Jakob Axelsson Lindblom 1805–1808: Magnus Lehnberg 1809–1819: Carl von Rosenstein 1819–1833: Marcus Wallenberg 1833–1861: Johan Jacob Hedrén 1861–1884: Ebbe Gustaf Bring 1884–1893: Karl Alfred Cornelius 1893–1906: Karl Wilhelm Charlewille 1907–1910: Otto Ahnfelt 1910–1926: John Personne 1927–1935: Erik Aurelius 1936–1947: Tor Andrae 1947–1959: Torsten Ysander 1959–1980: Ragnar Askmark 1980–1995: Martin Lönnebo 1995–2011: Martin Lind 2011–2022 Martin Modéus 2023- Marika Markovits
Lähteet
Aiheesta muualla
Linköpings stift
*