pienoiskuva|362x362px|Brandenburgin vaaliruhtinas Yrjö Vilhelm ja vaaliruhtinatar Elisabet Charlotte von der Pfalz, Mathias Czwiczek 1635. Ruhtinaan takana on mastiffi-rotuinen koira. Yrjö Vilhelm (); (3. marraskuuta 1595 Cölln an der Spree (Berliini), Brandenburg – 1. joulukuuta 1640 Königsberg, Preussin herttuakunta) oli Hohenzollern-sukuinen Brandenburgin vaaliruhtinas ja Preussin herttua vuosina 1619–1640.
Suku ja koulutus
Yrjö Vilhelmin vanhemmat olivat Juhana Sigismund, Brandenburgin vaaliruhtinas ja Preussin herttuatar Anna von Hohenzollern. Hänen äidinpuoleinen isoisänsä oli Preussin herttua Albrekt Friedrich. Hänellä oli seitsemän sisarusta, joista sisar Maria Elenoora avioitui Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin kanssa.
Avioliitto ja lapset Yrjö Vilhelm avioitui Elisabet Charlotte von der Pfalzin (1597–1660) kanssa vuonna 1616. Elisabetin vanhemmat olivat vaaliruhtinas Friedrich IV von der Pfalz ja prinsessa Louise Juliana von Orania-Nassau. Hänen enonsa oli Vilhelm I Oranialainen. Hänen veljensä oli Böömin "Talvi-Kuningas" Fredrik V.
Heille syntyi kolme lasta:
Louise Charlotte (1617–1676), avioitui Kuurinmaan herttua Jacob Kettlerin kanssa Fredrik Vilhelm (1620–1688), "Suuri vaaliruhtinas" Hedwig Sophia (1623–1683), avioitui Hessen-Kasselin maakreivi Wilhelm VI:n kanssa
Vaaliruhtinas ja herttua Yrjö Vilhelm oli kalvinisti, mutta koetti pysyä ensin kolmikymmenvuotisen sodan ulkopuolella. Hänen roomalaiskatolinen neuvonantajansa Adam von Schwarzenberg suostutteli Yrjö Vilhelmin pysymään poissa taistelusta Pyhän Rooman keisarin ja Saksan protestanttisten ruhtinaiden välillä. Hänen puolueettomuutensa toi hänelle molempien osapuolten vihamielisyyden. Hänen hallintokauttaan leimasi sotivien osapuolten aiheuttama hävitys Brandenburgissa.
Vaikka Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf oli Yrjön lanko, hän hyökkäsi Brandenburgiin vuonna 1631 ja painosti vastentahtoisen vaaliruhtinaan ruotsalaisten puolelle. Maa jaettiin kymmeneen osaan, joista jokaisen tuli maksaa "liittolaisille" 30 000 taaleria kuukausittain. Ruotsalaisten hävittyä Nördlingenin taistelun vuonna 1634 Yrjö koetti vetäytyä sodasta solmimalla keisarin kanssa rauhan.
Tämän epäonnistuttua hän jätti Brandenburgin hallitsemisen neuvonantajilleen ja vetäytyi vuonna 1637 Königsbergiin, jossa vietti elämänsä viimeiset vuodet. Ruotsalaiset miehittivät Brandenburgia vuoteen 1641 asti käyttäen maan taloutta sodan rahoitukseen.
Perintö Yrjö Vilhelmin jälkeen Brandenburgin vaaliruhtinaaksi tuli hänen poikansa, Fredrik Vilhelm, joka tunnettiin nimellä Suuri vaaliruhtinas.
Kirjallisuutta
Viitteet
Luokka:Hohenzollernin hallitsijasuku Luokka:Kolmikymmenvuotinen sota Luokka:Brandenburgin vaaliruhtinaat Luokka:Vuonna 1595 syntyneet Luokka:Vuonna 1640 kuolleet Luokka:Saksalaiset aateliset