Tärkkelysperuna kuuluu perunalajikkeisiin, jotka ovat erittäin tärkkelyspitoisia ja siksi sopivia elintarvike- ja kemianteollisuuden raaka-aineiksi. Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka määrittelee Euroopan unionin jäsenvaltioille suurimmat tuotantomäärät perunantärkkelyksen osalta.
Euroopan unionin säädösten mukaan ei perunoita, joiden tärkkelyspitoisuus on alle 13 prosenttia, voida pitää tärkkelysperunoina. Maa- ja metsätalousministeriö: Perunatärkkelyksen tuotannon strategia 2006-2013 (pdf), työryhmämuistio mmm2006:10. s. 12, luettu 4.6.2007
Tärkeimmät tärkkelysperunalajikkeet Suomessa ovat Hankkijan Tanu, Kardal, Posmo ja Saturna. Jonkin verran viljellään myös merkittävässä määrin Serestraa ja Van Goghia.
Hankkijan Tanu on sopiva tärkkelysperunoiden kauden aloitusperunaksi elokuussa. Vasta syyskuussa Suomessa korjattuna muut Suomessa käytettävät tärkkelysperunat ovat satoisampia.Maaseutukeskusten liitto: Perunalajikkeet 1997. Maaseutukeskusten liiton julkaisuja no 913, Tieto tuottamaan 94. s. 76. ,
EU-maille on jaettu tärkkelysperunan osalta markkinointivuoden 2006–2007 loppuun saakka enimmäiskiintiöt tärkkelysperunantuotantoa varten:
Saksa, 656 298 000 kg Alankomaat, 507 403 000 kg Ranska, 265 354 000 kg Tanska, 168 215 000 kg Puola, 144 985 000 kg Suomi, 53 178 000 kg, josta Finnamyl, 39 554 000 kg, Järviseudun Peruna, 8 306 000 kg, Evijärven Peruna, 5 318 000 kg Itävalta, 47 691 000 kg Tšekki, 33 660 000 kg Latvia, 5 778 kg Espanja, 1 943 000 kg Liettua, 1 211 000 kg Slovakia, 729 000 kg Viro, 250 000 kg
Tärkkelysperunaa viljellään Suomessa noin 8 000 hehtaarin pinta-alalla. Sitä tuottaa noin 850 perunanviljelijää pääasiassa Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Tärkkelysperunanviljely on noin 4-6 kertaa niin työllistävää kuin viljanviljely.Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto: Tiedotteet , luettu 4.6.2007
Teollisuuden käyttöön tärkkelysperunaksi menevät Kardal 1994- (Raisio Yhtymä) tärkkelysteollisuus, Posmo 1986- (S. G. Nieminen), Saturna 1977- (Raisio Yhtymä tärkkelysteollisuus) ja Hankkijan Tanu 1990- (Boreal Kasvinjalostus) sekä sitä korvaamaan Hankkijan Tomppa (Boreal Kasvinjalostus), Ute 1993- (S. G. Nieminen).
Tärkkelysperunan hinta on ollut 2006 noin 0,22 € / kg tärkkelykselle laskettuna.
Muuta
Kemira GrowHow on kehittänyt LORIS Expert-menetelmän, jolla tärkkelysperunan viljelyä voidaan seurata peltolohkoittain. Kerättävän tiedon analysoinnilla uskotaan voitavan parantaan tärkkelysperunan tärkkelyspitoisuutta viljelyssä.Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus: Kemira GrowHow ja perunatärkkelysteollisuus yhteistyöhön - tavoitteena suurempi tärkkelyssato , luettu 5.8.2005
Perunantutkimuslaitos koeviljelee BASF:n Amfloraa ja toista geenimanipuloitua tärkkelysperunaa Suomessa 2010.
Lähteet
*