Suomen Taiteilijaseura – Konstnärsgillet i Finland ry on vuonna 1864 perustettu valtakunnallinen kuvataiteen vaikuttaja- ja asiantuntijajärjestö. Seuran muodostavat keskeiset kuvataidealan taiteilijajärjestöt. Kaikkiaan seuran piirissä on noin 3 000 ammattikuvataiteilijaa.
Historia Seura perustettiin 3. toukokuuta 1864. Konstnärsgillet (taiteilijoiden kilta) oli alun perin tarkoitettu miehille, mutta jo vuonna 1866 siihen alettiin toivoa myös naisia. Zachris Topelius toimi seuran puheenjohtajana 25 vuotta. Alkuvaiheessaan Suomen Taiteilijaseura oli yhteinen kaikille taiteenaloille monien taiteilijaseurojen tavoin. Vähitellen muut taiteenalat perustivat omia liittojaan ja Taiteilijaseurasta tuli kuvataiteilijoiden yhdistys.
Vuonna 1952 yhdistys muutettiin valtakunnalliseksi keskusjärjestöksi, johon kuuluvat nykyään Suomen Kuvanveistäjäliitto, Taidemaalariliitto, Suomen Taidegraafikot, Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto, Valokuvataiteilijoiden liitto ja Muu ry.Suomen taiteilijaseura – Jäsenjärjestöt Viitattu 11.9.2010
Suomen Taiteilijaseura vietti 150-vuotisjuhlavuottaan toukokuusta 2014 toukokuuhun 2015.
Organisaatio Seuran puheenjohtajana toimi kaksivuotiskaudella 2014–2015 kuvanveistäjä Satu-Minna Suorajärvi ja vuosina 2016–2017 mediataiteilija Markus Renvall. Vuoden 2018 alussa puheenjohtajana aloitti taiteilija Teemu Mäki. Seuran toiminnanjohtaja on Annukka Vähäsöyrinki.
Toiminta Suomen Taiteilijaseura yhdistää kuvataiteilijoita ja edistää suomalaista kuvataidetta, valvoo kuvataiteilijoiden ammatillisia ja sosiaalisia etuja sekä kasvattaa yleisön kiinnostusta kuvataiteisiin. Seura osallistuu muun muassa kulttuuripoliittiseen päätöksentekoon antamalla lausuntoja ja pitämällä kuvataiteilijoiden etuja esillä. Seura järjestää myös näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla. Kotimaisista näyttelyistä tunnetuimpia ovat Nuorten näyttely ja pitkään järjestetty Suomen Taiteilijain näyttely.
Taiteilijaseura oli aloitteellinen muun muassa Helsingin Taidehallin rakentamisessa. Seura on perustanut Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiön, joka hankkii ja vuokraa työtiloja ja huoneistoja taiteilijoille. Säätiöllä on noin 30 asuntoa ja parisataa erilaista työtilaa Suomessa ja ulkomailla.
Suomen Taiteilijaseuran julkaisutoiminta on keskitetty seuran Kustannus Oy Taide -kustantamon ympärille. Kustantamo julkaisee muun muassa Taide-aikakauslehteä.Kustantamo Seuran oma verkkolehtenä ilmestyvä julkaisu on kuvataiteilijoiden ammattilehti Taiteilija.Suomen Taiteilijaseura – 150 vuotta kuvataiteen puolesta
Seura on jäsenjärjestöineen perustanut Kuvasto ry:n valvomaan tekijänoikeuksia ja välittämään teoskorvauksia. Kuvasto edustaa noin 2 200 kotimaista ja 50 000 ulkomaista taiteilijaa.
Seura jakaa vuosittain Kuvataiteilijapalkintoa.
Huomionosoituksia pienoiskuva|Taiteilijaseuran 100-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistiin postimerkki, jossa on kuva Huittisten hirvenpäästä. Postimerkkejä Vuonna 1954 Suomen Taiteilijaseura julkaisi kuorensulkijamerkkejä, joissa oli kuvattuna muun muassa Juho Rissasen henkilökuva Italiasta Vuoristolähteellä (1903) sekä Hugo Simbergin maalaus Perunatyttö (1901) ja Helene Schjerfbeckin Tyttö veräjällä (1897–1902). Taiteilijaseuran satavuotisjuhlaa vuonna 1964 juhlisti Pro Arte -postimerkki, johon on kuvattu Huittisten hirvenpää.
Vuonna 2015 julkaistiin Suomen Taiteilijaseuran 150-vuotisjuhlan kunniaksi kuuden postimerkin sarja. Merkeissä ovat Anneli Hillin Viiva-muoto, Mika Natrin Piste, Marjo Suikkasen Taiteilijan vuoristorata, Mayumi Niiranen-Hisatomin Dance From the Bridge, Laura Konttisen Lento ja Kalevi Karlssonin Hedelmistään puu tunnetaan.
Katso myös Kuvataiteilijamatrikkeli
Lähteet
Aiheesta muualla Suomen Taiteilijaseuran verkkosivut Kuvataiteilijamatrikkeli Taiteilija-lehti Taide-lehti Kuvasto ry 150 vuotta kuvataiteilijoiden puolesta – Suomen Taiteilijaseura 1864–2014. Toim. Hanne Selkokari. Suomen Taiteilijaseura 2016.
Luokka:Suomalaiset ammattiliitot Luokka:Suomalaiset kuvataidealan järjestöt