Uuden Maailman valloituksen tietojärjestelmä oli järjestelmä, jossa Espanjan hallitsijat keräsivät ennen kaikkea merentakaisiin alusmaihin liittyvää tietoa. He rohkaisivat alamaisiaan kääntymään suoraan heidän puoleensa missä asiassa tahansa, kirjeitse, tai muulla tavoin.
Kyseessä oli eräänlainen sananvapaus, jonka perimmäisenä tarkoituksena oli rakentaa imperiumia ja pitää asioiden kulku hallitsijoiden omissa käsissä, alamaisten valvoessa toinen toisiaan. Uuden Maailman valloituksesta kasvoi todellinen asiakirjaviidakko. Asemasta ja rikastumisesta käytiin taistelua miekoin, sulkakynin ja kaikin kateuden tuomin apuneuvoin. Tärkeitä tiedonhaltijoita olivat merenkulkijat, joka näkyy kuningatar Johanna Mielipuolen vuonna 1509 antamasta määräyksestä, jonka sisältöön myöhemmät hallitsijat, mm. Kaarle V tekivät muutoksia:
Hallitsijat huomasivat joutuneensa ylenpalttisen tietotulvan kohteeksi. Niinpä vuodelta 1529 on Kaarle V:n kehotus, jolla halutaan pienentää, ei kuitenkaan estää, virkamiesten lähettämien kirjeiden määrää:
Kuningas Filip II, joka oli kuittien ja selvitysten suuri ystävä antoi Intioiden Neuvostolle määräyksiä tietojen keräämiseksi historiankirjoitusta varten. Asiasta kertovia ohjeita ja määräyksiä levitettiin kaikkialle Espanjan siirtomaihin. Vuonna 1572 saatettiin viranomaisten tietoon, että nämä tiedottaisivat
Vuonna 1573 annetuissa ns. asuttamisen ohjeissa Filip II täydensi määräyksiään:
Hallinnon helpottamiseksi määrättiin löydetyille seuduille annettavaksi nimet ja muodostaa niistä provinsseja. Löydetyille kaupungeille ja suuremmille kylille, myös itse perustetuille, oli annettava nimet, samoin kuin oli annettava nimet myös vuorille ja joille. Sevillan Casa de Contratación kokosi maailmalta kerätyt tiedot ja toimitti ne Casan cosmografeille karttojen ja selvitysten laatimista varten. Tallennettujen tietojen pohjalta kuninkaan neuvostot valmistelivat lakeja hallitsijan hyväksyttäväksi.
Lähteet
Luokka:Espanjan historia