pienoiskuva|pysty=1.2|Antiikin ajan Traakian Khersonesoksen kartta. Traakian Khersonesos ( tai ; ) oli antiikin aikainen nimi Hellespontoksen pohjoispuolella sijainneella niemimaalle eli nykyiselle Gallipolin niemimaalle. Se oli antiikin aikana osa Traakiaa. Niemimaan tärkeimpiä kaupunkeja olivat Kardia ja Sestos.
Maantiede
Traakian Khersonesos ulottui manner-Traakiasta lounaaseen päin työntyen Aigeianmereen Hellespontoksen eli nykyisten Dardanellien ja Melaksenlahden eli nykyisen Saroksenlahden väliin. Niemimaa oli viljavaa aluetta ja sijaitsi tärkeällä strategisella paikalla, sillä se hallitsi merireittiä Aigeianmeren ja Mustanmeren välillä. Lähellä Khersonesoksen eli Agoran kaupunkia niemimaata suojasi mantereelta tulevia hyökkäyksiä vastaan muuri, joka kulki niemimaan poikki.Ksenofon: Hellenika 3.2.10; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 16.38; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.18; Agathias: Historiai 5. s. 108; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Perikles 19. Kannas, jonka poikki muuri kulki, oli vain 36 stadionin eli noin seitsemän kilometrin levyinen;Herodotos: Historiateos 6.34–6.36.Pseudo-Skylaks: Periplus s. 28; Ksenofon: Hellenika 3.2.10. mutta niemimaan pituus tästä muurista sen eteläkärkeen, Mastusian niemeen, laskettiin 420 stadioniksi eli noin 80 kilometriksi.
Kaupungit Polikset
Traakian Khersonesoksen arkaaisen ja klassisen kauden polikset eli kaupunkivaltiot olivat:
Aigospotamoi Alopekonnesos Araplos Deris Elaius Ide Kardia Khersonesos Kressa Krithote Limnai Madytos Paion Paktye Sestos
Muita kaupunkeja
Traakian Khersonesoksen muita kaupunkeja olivat muun muassa:
Afrodisias Drabos Kallipolis Kobrys Koila Kypasis Lysimakheia
Historia
Traakian Khersonesosta asuttivat alun perin traakialaiset, mutta kreikkalaiset kolonisoivat sen jo hyvin varhaisena ajankohtana. Sinne perustettiin siirtokuntia erityisesti Ateenasta käsin.Cornelius Nepos: Kuuluisia miehiä, Miltiades 1. Ateenalainen Miltiades vanhempi perusti Khersonesokselle paikallisen dolonkialaisten heimon pyynnöstä tyrannian. Hänen kuolemansa jälkeen tyrannia siirtyi Stesagoras II:lle, joka oli Miltiadeen velipuolen Kimon Koalemoksen poika, ja tämän jälkeen Kimonin toiselle pojalle Miltiades nuoremmalle.
Persialaissotien aikana persialaiset miehittivät alueen, ja heidän karkottamisensa jälkeen sitä hallitsivat hetken aikaa Ateena ja Sparta, kunnes se joutui makedonialaisten haltuun ja Aleksanteri Suuren seuraajien kiistakapulaksi. Lopulta roomalaiset valloittivat sen Antiokhokselta.
Lähteet
*