Annalen der Physik on fysiikan alan tiedejulkaisu, jossa on julkaistu useita fysiikkaa mullistaneita tutkimuksia. Lehti julkaisee kokeellisia ja teoreettisia tuloksia fysiikan alalta, mutta historiallisesti lehdessä on julkaistu myös muun muassa kemian alan artikkeleja.
Historia
Alku 1790–1877 Lehden julkaisu alkoi kesäkuussa 1790 nimellä Journal der Physik, kun Friedrich Gren halusi luoda julkaisualustan fysiikan alan tutkimukselle edistämään tiedon leviämistä. Alkuaikona lehdessä julkaistiin termodynamiikkaan, magnetismiin ja sähköfysiikkaan liittyvää tutkimusta. Grenin kuoltua vuonna 1798 lehden julkaisemista jatkoi matemaatikko ja maantieteilijä Ludwig Gilbert. Hänen aikanaan vuonna 1808 lehden julkaisija vaihdettiin J.A. Barthiin aiemmasta Rengersche Buchhandlungista, ja se pysyikin julkaisijana vuoteen 1992 asti. Lehteä julkaistiin nimellä Annalen der Physik und der physikalischen Chemie, mikä laajensi lehden aihealuetta kemian puolelle vuosina 1819–1824.
Vuonna 1824 lehden päätoimittajaksi tuli Johann Poggendorf, joka julkaisi lehteä nimellä Annalen der Physik und Chemie. Hän toimitti lehteä vuoteen 1877 asti ja hänen aikanaan lehti nousi eurooppalaisen fysiikan tutkimuksen julkaisemisen kärkeen. Tänä aikana myös saksalainen tiedekulttuuri kehittyi, ja muista kielistä saksaksi käännetyt artikkelit menettivät merkitystään alkuperäiskielisille artikkeleille.
Huippuvuodet 1877–1914 Huippuvuosina lehti keskittyi juuri fysiikan julkaisemiseen. Päätoimittajia oli useita, Gustav Wiedemann, Paul Drude, Wilhelm Wien ja Max Planck, joista kolme viimeistä vaikutti itsekin fysiikan kehitykseen muun muassa kiinteän olomuodon fysiikan ja kvanttimekaniikan parissa. Huippuvuosina lehdessä ilmestyi artikkeleita muun muassa Albert Einsteinilta ja Max Planckilta. Lehti myös vaihtoi nimensä lopulliseen muotoonsa Annalen der Physik vuonna 1900.
Maailmansotien ja kylmän sodan aika 1914–1991 Maailmansotien välissä lehdessä julkaistujen artikkelien määrä laski sekä poliittisten että taloudellisten hankaluuksien takia. Lisäksi päätoimittajat Wien ja Planck olivat itse skeptisiä uutta kvanttiteoriaa kohtaan, minkä takia osa kvanttimekaniikan alan merkittävästä tutkimuksesta julkaistiin kilpailevissa lehdissä. Poikkeuksen tästä muodosti itävaltalainen fyysikko Erwin Schrödinger, joka julkaisi mullistavan kvanttimekaniikan aaltoyhtälöteoriansa (Schrödingerin yhtälö) Annalen der Physikissa.
1930-luvulla ja toisen maailmansodan aikana lehden julkaisumäärä laski, koska iso osa saksalaisista fyysikoista oli lähtenyt maanpakoon ja jatkoi julkaisemista muissa lehdissä. Erityisesti juutalaisten fyysikoiden artikkelit jäivät puuttumaan Annalen der Physikista. Toisen maailmansodan loppupuolella lehti jopa käytännössä lakkasi olemasta, koska Saksan teollisuus valjastettiin palvelemaan sotaponnistuksia muiden alojen kärsiessä.
Sodan jälkeen, kylmän sodan alussa, lehden julkaisutoimintaa oli käynnistämässä fyysikko Max von Laue. Vaikka Saksa oli jaettu kahtia Itä-Saksaan ja Länsi-Saksaan, lehti jatkoi toimintaansa nimeten päätoimittajia sekä Itä- että Länsi-Saksasta. Lehden julkaisutoimintaa kuitenkin rajoitettiin muun muassa ydinfysiikan osalta. Lisäksi Annalen der Physik alkoi menettää johtoasemaansa muille lehdille, jotka julkaisivat englanniksi.
Kylmän sodan jälkeen ja nykytilanne 1991– Pikaisesti kylmän sodan päätyttyä lehti vaihtoi kustantajaa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kustantajaa vaihdettiin 184:ään vuoteen. Uusi kustantaja, Hüthig GmbH, julkaisi lehteä muutaman vuoden ajan, kunnes myi lehden nykyiselle kustantajalle Wiley-VCH:lle vuonna 1998.
Nykyään lehdessä julkaistaan sekä perusfysiikkaa että soveltavaa fysiikkaa. Lehden aihealueisiin kuuluvat mm. kvanttifysiikka, fotoniikka, kiinteän aineen fysiikka ja astrofysiikka. Vuodesta 2003 lehden julkaisukieleksi vaihdettiin kokonaan englanti. Annalen der Physik julkaisee myös fysiikan historiaan liittyviä artikkeleja.
Kuuluisat julkaistut artikkelit Annalen der Physikissa on julkaistu useita artikkeleja, joita voidaan pitää mullistavana fysiikan tutkimuksena ja joista on seurannut suuria määriä uutta teoriaa ja tutkimusta. Osa lehden tunnetuista artikkeleista vuosilta 1799–2011 on skannattu sähköiseen muotoon. Näihin lukeutuvat muun muassa Max Planckin artikkeli energian kvantittumisesta mustan kappaleen säteilyn spektrin selittäjänä vuodelta 1901, Albert Einsteinin ns. Annus mirabilis -artikkelit vuodelta 1905, Erwin Schrödingerin artikkelisarja kvanttimekaanisesta aaltoyhtälöstä vuodelta 1926. Lista ei ole kattava.
Päätoimittajat Friedrich Gren, 1790–1798 Ludwig Gilbert, 1799–1824 Johann Poggendorff, 1824–1877 Gustav Wiedemann, 1877–1899 Paul Drude, 1899–1906 Wilhelm Wien ja Max Planck, 1906–1928 ja 1906–1947 Eduard Grüneisen, 1929–1949 Friedrich Möglich, 1947–1957 Hans Kopfermann, 1952–1962 Gustav Richter, 1957–? Hans-Jürgen Treder, ?–1992 Wilhelm Walcher, 1962–1992 Bernhard Mühlschlegel, 1992–1998 Ulrich Eckeln, 1998–2011 Guido Fuchs, 2012–2014 Stefan Hildebrandt, ?–tämä päivä (2026)
Lähteenä , ellei muuta mainita. ? = Aikaa ei löytynyt.
Lähteet
Luokka:Fysiikkalehdet