Wiipurilainen Osakunta (lyh. WiO; aiemmin myös Viipurilainen osakunta) on vuonna 1653 perustettu Helsingin yliopistossa toimiva osakunta. WiO on suomenkielisistä osakunnista vanhin. Nimestään poiketen osakunnan kanta-alueena on Etelä-Karjalan maakunta.Säännöt Osakunta, Wiipurilainen Osakunta
Historia Wiipurilaisen Osakunnan perustamisvuodeksi katsotaan 1653 jolloin professori Martin Stodius nimitettiin inspehtoriksi valvomaan ylioppilaiden käytöstä Turun akatemiassa. Valvottavanaan hänellä oli Wiburgenses, millä nimellä kaikkia itäsuomalaisia opiskelijoita pitkään kutsuttiin.
Osakuntaa ei haitannut se, että suuri osa sen kanta-alueesta kuului Vanhaan Suomeen, alueeseen, joka oli Uudenkaupungin ja Turun rauhoissa luovutettu Venäjälle. Vuoden 1812 alussa Vanha Suomi yhdistettiin Suomen suuriruhtinaskunnan kanssa. Tämän vuoksi osakunnan vuosijuhlapäiväksi valittiin 5. maaliskuuta. Vuonna 1819 osakunnan alueeseen liitettiin Viipurin läänin ohella suuri osa Savoa ja Pohjois-Karjalaa. Osakuntaan liittyivät myös kotipaikkansa perusteella inkeriläiset ja muut Venäjältä tai Baltiasta kotoisin olevat ylioppilaat.
Yliopiston siirryttyä Helsinkiin päätettiin suurimmat osakunnat jakaa pienemmiksi, jotta ylioppilaiden valvonta helpottuisi. Niinpä vuonna 1833 Wiipurilaisesta Osakunnasta erotettiin Savo-karjalainen osakunta. Myöhemmin osakunnasta erosivat ruotsinkieliset ylioppilaat muodostaen Östra Finlands nationin ja kymenlaaksolaiset muodostaen Kymenlaakson osakunnan. Suurin kanta-alueen pienennys tapahtui kuitenkin Suomen luovutettua alueita Neuvostoliitolle. Tämän johdosta osakuntaan liittyvät ylioppilaat ovat nykyisin kotoisin pääasiallisesti nykyisestä Etelä-Karjalasta Lappeenrannasta Parikkalaan sekä siirtokarjalaisten jälkeläisiä ympäri Suomea.
Osakuntalaitos hajotettiin valtiolle vaarallisena vuonna 1853. Wiipurilainen osakunta jatkoi kuitenkin toimintaansa epävirallisena toveripiirinä vuoteen 1868 asti, jolloin osakuntatoiminta jälleen laillistettiin. Vuonna 1850 ideoidun Viipurin pamauksen muiston juhlimisen traditio kehittyi juuri epävirallisena kautena. Nykyään Viipurin pamausta juhlitaan osakunnassa vuosijuhlan rinnalla.
1900-luvulla Wiipurilainen osakunta kunnostautui kotiseudun tutkimustyössä. Osakuntalaiset kuuluivat aktiivisesti Akateemiseen Karjala-Seuraan. Osakunnan kuoro, Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat, perustettiin vuonna 1930.
Osakunta kokoontui alun perin yliopistolla tai inspehtorin kotona, mutta jo Turun aikoihin osakunnalla tiedetään olleen huoneisto, sillä osakunnalla oli jo tuolloin kirjasto. Helsingissä osakunta sai käyttöönsä tai vuokrasi huoneistoja Ylioppilastalon valmistumiseen saakka. Vuonna 1911 osakunta muutti Uuteen ylioppilastaloon. Vuodesta 1972 vuoteen 2009 Wiipurilainen Osakunta toimi Liisankadulla Helsingin Kruununhaassa samoissa tiloissa Karjalaisen Osakunnan ja Kymenlaakson Osakunnan kanssa Karjalaisten talossa. Osakunnat pystyivät käyttämään tilojaan vain rajoitetusti naapurien valitusten vuoksi. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta päätti maaliskuussa 2006 siirtää Liisankadun osakunnat 210 m²:n tiloihin Domus Gaudiumiin, joka valmistui vuoden 2008 lopulla Leppäsuolle Etu-Töölöön. Osakunnan historia Osakunta, Wiipurilainen Osakunta Osakunnat muuttivat uusiin tiloihin tammikuussa 2009.Historia Osakunta, Kymenlaakson Osakunta Maaliskuussa 2026 Wiipurilainen Osakunta muutti yhtä aikaa Karjalaisen Osakunnan ja Kymenlaakson Osakunnan kanssa Casa Academican 5. kerrokseen, jossa osakuntien nykyiset tilat ovat.
Jäsenet Osakunnan täysjäseniksi voivat liittyä Helsingin yliopistossa opiskelevat henkilöt. Muissa Helsingin seudun korkeakouluissa tai ammattikorkeakouluissa opiskelevat henkilöt voivat liittyä osakunnan ulkojäseniksi. Liittyminen ei edellytä kotiseututaustaa osakunnan kanta-alueella mutta usealla taustaa on. Osakunnan nauhan värit ovat puna-kelta-sininen. Jäseniä WiOlla on noin 190.
Toiminta Wiipurilaisen Osakunnan tarkoituksena on yhdistää eteläkarjalaiset ja siirtokarjalaista sukujuurta olevat ylioppilaat sekä vaalia karjalaista kulttuuria ja vanhan äitikaupunkinsa Viipurin henkeä. Osakunta pyrkii herättämään osakuntalaisissa kiinnostusta maakunnallisiin, yhteiskunnallisiin ja kansainvälisiin asioihin, edistämään jäsentensä monipuolista, viihtyisää ja kehittävää harrastustoimintaa sekä parantamaan heidän sosiaalisia olojaan.
Osakuntalehti Willi ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lisäksi julkaistaan vuosittain fuksi-erikoisnumero. Lehden painos on noin 200.Osakuntalehti Willi Osakunta, Wiipurilainen Osakunta
Kerhot Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat Kyykkäkerho Wiipurilaisen Osakunnan Suunnistajat (WOSu) Kotiseutukerho Kerhot Osakunta, Wiipurilainen Osakunta Pöytäroolipelikerho Maanpuolustusseura Seniores Wiburgenses, aktiivisen osakuntatoimintansa lopettaneiden kerho. Seniores Wiburgenses Osakunta, Wiipurilainen Osakunta
Yhteydet muihin opiskelijajärjestöihin
Ystävyysosakunnat Suomessa Kymenlaakson osakunta Turun yliopiston Savo-Karjalainen Osakunta Östra Finlands Nation
Ystävyysosakunnat Ruotsissa Sydskånska Nationen i Lund Västmanlands-Dala Nation i Uppsala
Ystävyysosakunnat Virossa Korporatsioon Amicitia Korporatsioon Revelia
Henkilöitä
Inspehtorit
Martti Stodius 1653–1660 Abraham Thauvonius 1665 Nils Tunander 1668–1679 Aksel Kempe 1679–1681 Juhana Gezelius nuorempi 1681 Jaakko Flachsenius 1681–1684 Daniel Achrelius 1684–1689 Mattias Svederus 1689–1716 Petter Elfving 1723–1726 Samuel Schultén 1726–1746 Henrik Hassel 1746–1775 Anders Johan Lexell 1775–1779 Mattias Calonius 1779–1814 Erik Gabriel Melartin 1814–1825 Nils Abraham Ursin 1825–1833 Johan Mattias Sundwall 1833–1835 Gabriel Rein 1835–1852 osakunnat kiellettyjä 1852–1868 Jakob Johan Wilhem Lagus 1868–1881 August Engelbrekt Ahlqvist 1881–1882 Otto Donner 1882–1892 Oskar Emil Tudeer 1892–1907 Kustavi Grotenfelt 1907–1926 Ernst Fredrik Nevanlinna 1926–1929 Viljo Johannes Mansikka 1929–1936 Rolf Herman Nevanlinna 1936–1941 Arno Saxén 1942–1952 Kalle Emil Kallio 1953–1962 Erkki Kansanaho 1962–1965 Arno Erik (Erkki) Saxén 1966–1975 Lauri Otto Saxén 1975–1985 Eero Juhani Saksela 1986–1994 Vesa Veikko Majamaa 1994–2010 Jukka Tuomo Sakari Kola 2010–2013 Markku Kalervo Löytönen 2014–2020 Jussi Olavi Pakkasvirta 2020–
Kunniajäsenet Vuosi, jolloin henkilö kutsuttiin kunniajäseneksi, on suluissa:
Johan Bonsdorff (1818) Adolf Ivar Arwidsson (1818) Aarne Sihvo (1918) Gustaf Komppa (1937) Lauri Oskar Theodor Tudeer (1944) Rolf Herman Nevanlinna (1946) Artturi Ilmari Virtanen (1946) Ines Nevanlinna (1951) Erik Johannes Lönnroth (1952) Pekka Juhana Myrberg (1953) Unto Seppänen (1955) Emil Vihtori Luukka (1955) Tauno Kalervo Nurmela (1963) Aukusti Tuhka (1964) Arno Erik (Erkki) Saxén (1978) Kauko Mikko Sipponen (1978) Johannes Virolainen (1982) Lauri Otto Saxén (1986) Erkki Juhani Pullinen (1988) Paavo Antero Liski (1991) Risto Sakari Piepponen (1993) Eero Juhani Saksela (1995) Riitta Maria Uosukainen (1999) Simo Sakari Kärävä (2003) Marketta Tamminen (2006) Meri Helena Ranta (2006) Vesa Veikko Majamaa (2010) Arvi Kullervo Lind (2013) Jukka Tuomo Sakari Kola (2020) Irja Kaarina Askola (2020) Markku Kalervo Löytönen (2021)
Muita tunnettuja osakuntalaisia Johan Henrik Cygnaeus Anders Johan Sjögren Carl Axel Gottlund David Emanuel Daniel Europaeus Carl Immanuel Qvist Nils Adolf Erik Nordenskiöld Julius Leopold Fredrik Krohn Petter Theodor Schwindt Konrad Viktor ”Konni” Zilliacus Johan Vilhelm Ronimus Edvard Vilhelm Ahtia Gottlieb Eliel Saarinen Ilmari Johannes Pitkänen Isak Anton Alfthan Into Kalervo Auer Johan Woldemar Hägglund Väinö Heikki Vainio Albert (Pertti) Paavilainen Sulo Kaarlo Haltsonen Karl Aksel Pohjakallio Lauri Robert Simonsuuri Raimo Ilmari Vasama Alfred Kolehmainen Nuppu Oinas
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla Wiipurilaisen Osakunnan kotisivut
Luokka:Helsingin yliopisto Luokka:Osakunnat