pienoiskuva|Yhdysvaltain presidentti George W. Bush vierailulla Japanin alahuoneessa. Japanin alahuone tai edustajainhuone () on toinen Japanin parlamentin kamareista.
Alahuoneessa on 465 edustajaa, jotka valitaan nelivuotiskausiksi. Alahuoneella on ylähuonetta enemmän valtaa; se voi saattaa voimaan ylähuoneen kaataman lakiesityksen kahden kolmasosan enemmistöllä. Japanin pääministeri voi hajottaa alahuoneen halutessaan, kuten Jun'ichirō Koizumi teki 8. elokuuta 2005 oman puolueensa jakautuman vuoksi. Japanin ylähuonetta ei pääministeri kuitenkaan voi hajottaa.
Parlamentaarista työtä tehdään 17 pysyvässä valiokunnassa.
Alahuoneen vaaleissa voivat äänestää kaikki yli 18-vuotiaat Japanin kansalaiset, jotka ovat asuneet vaalipiirinsä alueella vähintään 3 kuukautta ja rekisteröityneet äänestäjäksi. Ehdolle voivat asettua äänioikeutetut henkilöt, mutta ehdokkaiden tulee olla iältään vähintään 25-vuotiaita.
Viimeisimmät vaalit Viimeisimmät vaalit pidettiin lokakuussa 2024, kun uudeksi pääministeriksi noussut Shigeru Ishiba hajotti parlamentin ja määräsi ennenaikaiset vaalit. Taustalla oli LDP:n ympärillä pyörivät skandaalit ja puolueen laskeva kannatus. LDP, ja sen tukipuolue Kōmeitō, menettivät enemmistönsä. Sen sijaan pääoppositiopuolue CDP nosti kannatustaan.
Lokakuussa 2023 alahuoneen puhemieheksi valittiin entinen valtionvarainministeri Fukushiro Nukaga. Varapuhemiehenä toimii Kōichirō Genba.
Ala- ja ylähuoneen väliset erot Alahuoneella on useita valtaoikeuksia, joita ylähuoneella ei ole. Jos alahuone hyväksyy lakiesityksen, mutta ylähuone hylkää sen, alahuone voi kaataa ylähuoneen päätöksen kahden kolmasosan enemmistöllä. Usein kuitenkaan hallituspuolue ei saa 2/3 enemmistöä alahuoneeseen, jolloin ylähuoneesta tulee vaikutusvaltaisempi kuin aikaisemmin.
Kun alahuone päättää sopimuksista, budjetista ja pääministerin valinnasta ylähuone voi vain viivyttää lakiesityksiä mutta ei estää niitä. Tämä vuoksi alahuonetta pidetään parlamentin kamareista voimakkaampana.
Alahuoneen jäsenet valitaan virkaansa lyhyemmäksi aikaa kuin ylähuoneen jäsenet, jotka valitaan kuusivuotiskausiksi. Pääministeri voi myös hajottaa alahuoneen, tai se voi hajottaa itsensä epäluottamuslauseäänestyksellä, kun taas ylähuonetta ei voi hajottaa. Niinpä alahuonetta pidetään herkempänä julkiselle mielipiteelle ja sitä kutsutaan ”alahuoneeksi”.
Termi ”alahuone” () on myös jäänne vuoden 1889 Meiji-perustuslaista, kun sen aikainen ylähuone Kizokuin () toimi aristokraattisena ylähuoneena, kuten Yhdistyneen kuningaskunnan House of Lords Westminster-järjestelmässä tai Reichsrat preussilaisessa Saksan hallintojärjestelmässä.
Lähteet
Aiheesta muualla
Japanin alahuone
Luokka:Japanin politiikka Luokka:Alahuoneet