Johan Gunnar Finne (4. huhtikuuta 1886 Hollola – 17. syyskuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä.50-vuotias. Gunnar Finne, Helsingin Sanomat, 4.4.1936, nro 92, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 3.4.2026Ylioppilasmatrikkeli 1905, matrikkelinumero 29446 Hänen tunnetuimpana teoksenaan pidetään Helsingissä sijaitsevaa Zachris Topeliuksen muistomerkkiä Taru ja totuus.
Elämäkerta Finne syntyi hollolalaiseen maanviljelijäperheeseen, hänen vanhempansa olivat Adolf Johan Finne ja Fanny Maria Björnvik. Hän tuli ylioppilaaksi Nya Svenska Läroverketista 1905 ja kävi lyhyen aikaa Teknillistä korkeakoulua. Finne opiskeli Helsingin yliopiston piirustussalissa vuosina 1905–1906, Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1907, Taideteollisuuskeskuskoulussa vuosina 1907–1909 sekä Wienin taideteollisuuskeskuskoulussa (Wiener Kunstgewerbeschule) vuosina 1909–1910 ja huonekaluarkkitehti J. Hoffmannin johdolla. Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa näytteillä vuonna 1916. Finne toimi opettajana Taideteollisuuskeskuskoulussa vuosina 1912–1927 sekä Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1934.
Finne teki muotokuvia, mitaleita, kuvapatsaita, monumentaaliveisfoksia ja yhteistyössä arkkitehtien kanssa veistoksia rakennuksiin. Hän teki sankarihautapatsaita ja itsenäisyyspatsaita eri puolille Suomea, samoinkuin hautapatsaita (esimerkiksi J. J. Wecksellin Helsingin hautausmaalle) ja suihkukaivon Turkuun. Hänen tunnetuin teoksensa Helsingissä on Zachris Topeliuksen muistomerkki Taru ja Totuus Esplanadin puistossa. Vuonna 1931 valmistuneeseen Eduskuntataloon Finne suunnitteli useita veistosreliefejä ja piirsi julkisivun pylväskapiteelit.
Finne oli koristetaiteilijaliitto Ornamon puheenjohtajana, valtion kuvaamataidelautakunnan ja vuodesta 1928 Kordelinin säätiön jäsenenä.
Gunnar Finnelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1951. Hänen veljensä oli sisällissodan aikaisten kenttäoikeuksien organisoijana tunnetuksi tullut insinööri Gustaf Adolf Finne.
Gunnar Finne oli naimisissa vuodesta 1918 arkkitehti Elna Julia Kiljanderin kanssa, liitto päättyi avioeroon.
Teoksia Kärkölän Valkoisten muistokivi (1918) Alfred Kordelinin hautakappelin julkisivureliefit, Rauma (1921) G. A. Petreliuksen suihkukaivo, Turku (1924), yhdessä Armas Lindgrenin kanssa Itsenäisyyden leijona, Monreposin puisto, Viipuri (1927) Taru ja totuus, Zachris Topeliuksen muistomerkki, Helsinki (1929–1932) Hollolan sankaripatsas (1941) Karkkilan sankaripatsas (1948) Jyväskylän sankaripatsas, "Uhriliekki" (1922)
Kuvia julkisista teoksista
Katso myös Elna Kiljander, puoliso Jalmari Finne, pikkuserkku
Lähteet Tampereen nykytaiteen museo. Karkkilan muistomerkit. Suomen sotamuistomerkit Tammenlehvän Perinneliitto. Jyväskylän seurakunta.
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomalaiset kuvanveistäjät Luokka:Pro Finlandia -palkitut Luokka:Vuonna 1886 syntyneet Luokka:Vuonna 1952 kuolleet