Pihkala oli luovutetulle alueelle jääneen Viipurin maalaiskunnan pohjoisin kylä. Kylä rajoittui lännessä Nuijamaan kuntaan ja idässä Jääsken kuntaan. Viipurin maalaiskunnan alueella sen naapurikylä oli Terävälä. Pihkalan kylä ja Nuijamaan puolella sijainnut Pihkalanjärven kylä muodostivat yhtenäisen kyläalueen. Tämän kyläalueen nimi on ollut vuodesta 1948 lähtien .
Asutus ja elinkeinot Pihkala sijaitsi Viipurista pohjoiseen vievän valtatie 14 varrella. Kylän keskustassa valtatie 14 erkani tie Jääsken Oravalaan. Pihkala kuului Ihantalan seurakuntaan. Vuonna 1937 kylässä oli 171 asukasta.Lakio 1982, s. 265 Lähin kauppa oli naapurikylässä Pihkalanjärvellä, viipurilaisen Osuusliike Torkkelin myymälä. Väestö sai elinkeinonsa pääasiassa maataloudesta. Vuonna 1937 kylässä oli 678 ha metsää, 316 ha peltoa ja 9 ha niittyä.Lakio 1982, s. 269 ja 273 Kylän peltopinta-ala oli lisääntynyt huomattavasti vuonna 1927 suoritetun Pihkalanjärven kuivauksen myötä.Lakio 1982, s. 277 Karjataloutta edisti Pihkalan tarkastusyhdistys.Lakio 1982, s. 280 Yhdistystoimintaa edustivat Pihkala-Terävälän marttayhdistys (per. 1924)Lakio 1982, s. 295 ja Pihkalanjärven nuorisoseura, Pihka, jolla oli oma toimitalo.Kuujo 1982, s. 387
Kansakoulu Pihkalan kansakoulu sijaitsi kylän keskustan eteläpuolella lähellä Terävälän kylän rajaa. Koulu oli Pihkalan ja Terävälän kylien yhteinen. Koulu oli perustettu vuonna 1909 ja koulurakennus valmistui vuonna 1913.Kuujo 1982, s. 378 Vuonna 1939 koulussa oli kolme opettajaa ja 35 oppilasta.Kuujo 1982, s. 375
Historia Talvisodassa taistelut eivät ulottuneet Viipurin maalaiskunnan pohjoisosaan asti, mutta Moskovan rauhansopimuksen perusteella myös Pihkala oli luovutettava Neuvostoliitolle. Kylän väestö oli evakuoitu jo sodan aikana Keski-Suomeen. Jatkosodassa luovutetut alueet valloitettiin takaisin vuonna 1941 ja kyläläiset pääsivät palaamaan koteihinsa. Uusi evakuointi oli kuitenkin edessä kesällä 1944.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Viipurin maalaiskunnan kylät