Etiäppäin on Lapinlahden Lintujen neljästoista ja viimeinen studioalbumi. Se julkaistiin syksyllä 2007. Vuonna 2003 kuollutta Heikki ”Hiski” Salomaata lukuun ottamatta albumilla soittaa yhtyeen kuuluisin kokoonpano, joka toimi vuosina 1989–1990.
Albumin vaiheet
Tausta Lapinlahden Lintujen suosio oli 2000-luvun alussa kääntynyt laskuun. Syksyllä 2006 yhtye palasi vanhaan kokoonpanoonsa, joka oli 1980- ja 1990-lukujen taitteessa ollut erittäin suosittu. Uusi kokoonpano teki aluksi kiertueita nimellä The Original Lapinlahden Linnut.Rossi 2023, s. 319–322, 325–328. Yhtyeen vanhat TV-sarjat julkaistiin DVD-muodossa, ja ne menestyivät hyvin.Rossi 2023, s. 328. Ryhmä teki myös uuden puolituntisen TV-ohjelman Muuttuuko ihminen.Rossi 2023, s. 328, 330. Lisäksi julkaistiin kokoelmalevy Lintuinfluenssa, joka sisälsi uudet kappaleet ”Keski-ikä on syvältä” ja ”Perunatorin tyttö”.Rossi 2023, s. 326.
Uudistuneen yhtyeen johtohahmoiksi nousivat Timo Eränkö, Tapio Liinoja, Mikko Kivinen ja Markku Toikka. Nelikko alkoi suunnitella uutta studioalbumia ja TV-sarjaa sekä teatterielokuvaa.Rossi 2023, s. 330–331.
Äänitykset Etiäppäin-albumilla soittavaan kokoonpanoon kuuluivat Erängön, Liinojan, Kivisen ja Toikan lisäksi kosketinsoittaja Pekka Hedkrok, trumpetisti Matti Jaaranen, rumpali Hannu Lemola ja kitaristi Veli-Pekka ”Puka” Oinonen. Kokoonpanon edellinen albumi Tähdet kertovat oli ilmestynyt vuonna 1990. Yhtyeen alkuperäiseen kokoonpanoon kuuluneet Heikki ”Hiski” Salomaa ja Ari ”Arvid” Kettunen eivät soita albumilla. Salomaa kuoli sairauskohtaukseen kesällä 2003,Rossi 2023, s. 300, 302. ja Kettunen oli Lapinlahden Linnuista erottuaan menettänyt kiinnostuksensa musiikin tekemiseen.Rossi 2023, s. 148–151.
Yhtye sai levytyssopimuksen EMIltä, joka oli julkaissut yhtyeen ensimmäiset albumit. Uuden albumin äänitykset alkoivat Finnvox-studiolla keväällä 2007. Tuottajana toimi Pedro Hietanen ja äänittäjänä Risto Hemmi, jotka olivat olleet mukana myös yhtyeen ensimmäisellä albumilla.Rossi 2023, s. 331. Hemmi on kuvaillut äänitysten tunnelmaa lempeäksi, mutta Toikan mukaan äänityksistä puuttuivat ”nuoruuden into ja tekemisen meininki”.Rossi 2023, s. 333.
Eränkö oli 1990-luvun lopulta lähtien sanoittanut suurimman osan Lapinlahden Lintujen kappaleista.Rossi 2023, s. 244–245, 265. Sävellyksistä oli vastannut lähinnä kosketinsoittaja Pekka Hedkrok. Uudella albumilla sanoitusvastuu jakautui tasaisesti Erängön, Kivisen, Liinojan, Toikan ja Jaarasen kesken. Sävellyksistä puolet oli Hedkrokin tekemiä ja puolet kitaristi Veli-Pekka ”Puka” Oinosen.
Myös yhtyeen alkuvuosien taiteellinen johtaja Ari Kettunen sävelsi yhden kappaleen. Eränkö toi hänelle sanoituksensa ”Mun muriseva koirani Iines”, jonka Kettunen sävelsi vaivattomasti kitaralla. Hän vieraili myös Lapinlahden Lintujen harjoituksissa opettamassa kappaleen Hedkrokille. Kokemuksen myötä Kettunen alkoi pitkästä aikaa aktiivisesti säveltää uutta musiikkia. Erängöllä oli albumin äänitysten aikoihin tekeillä sanoitus ”Tietysti takaapäin”, mutta sitä ei julkaistu.
Äänityksiin osallistui kahdesta viulistista, alttoviulistista ja sellististä koostunut Kamariyhtye Via Regale. Maria Hänninen ja Elisa Korjus vierailivat useissa kappaleissa laulajina. Pedro Hietanen soittaa ”Kakadun laulussa” haitaria.
Julkaisu Etiäppäin ilmestyi 12. syyskuuta 2007. Albumin nimen keksi Matti Jaaranen.http://server1.radiohelsinki.fi/20070908_norpanmaailma_linnut.mp3 Lapinlahden Lintujen haastattelu Albumilta julkaistiin kolme singleä: ”Etiäppäin” kesäkuun 2007 puolivälissä, ”Mun muriseva koirani Iines” syyskuussa ja ”Takkatulen ääressä” marraskuussa.
Musiikki Etiäppäin ei suuresti muistuta Lapinlahden Lintujen aiempaa tuotantoa. Oinosen mukaan yhtye ei halunnut jäljitellä vanhaa musiikkiaan vaan keskittyä uusiin ideoihin.
Lapinlahden Lintujen musiikki oli 1990-luvulla siirtynyt hard- ja bluesrockin suuntaan.Lyytinen 2003, s. 97, 121–122, 132; Rossi 2023, s. 212, 234, 271, 292. Comebackin jälkeen musiikkityyli ja esiintyminen muuttuivat rauhallisemmiksi.Rossi 2023, s. 327–328. Etiäppäin on huolellisesti äänitetty ja soitettu, ja Miksei asioista puhuta -elämäkertakirjan kirjoittaja Timo Rossi vertaa albumin ”salonkikelpoista, hienostunutta ja seesteistä” tyyliä iskelmämusiikkiin.Rossi 2023, s. 332.
Sanoitukset ovat sävyltään surumielisiä ja nostalgisia. Monet kappaleet käsittelevät ajan kulumista ja ikääntymistä. Kappaleen ”Vuorikatu 4 B” nimi viittaa Lapinlahden Lintujen yhtiön Kestoviihteen ensimmäisen toimiston osoitteeseen, ja Hedkrokin sävellys on lainattu Seitsemän kuolemansyntiä -sketsisarjan kappaleesta ”Niin ihanaa”. Niin ikään Hedkrokin säveltämä ”Kakadun laulu” perustuu Erängön 1980-luvun lopulla avovaimolleen kirjoittamaan runoon.Rossi 2023, s. 331–332.
Albumilla on joitakin kokeellisia kappaleita. Jaarasen sanoittama ”Varanasi” käsittelee sanaleikkien kautta länsi- ja itämaista kulttuuria. Sävellyksessä on vaikutteita Intian musiikista, ja säkeistöt laulaa intialainen Peali Mitra. Erängön sanoittama ja Hedkrokin säveltämä ”Oikeutta metron siivoojille” on reggaetyylinen kappale, jossa vaaditaan siivoojille parempia työehtoja.
Vastaanotto
Etiäppäin sai kohtalaisia arvosteluja. Albumi käväisi Suomen virallisen listan sijalla 36. Kokonaismyynti jäi vähäiseksi, eivätkä albumilta irrotetut singlet saaneet merkittävää radiosoittoa.Rossi 2023, s. 331, 333.
V2-sivustolla julkaistussa aikalaisarvostelussa J. A. Kaunisto kiittää vanhan kokoonpanon paluuta, mutta toteaa albumin musiikin toimivan sen huumoria paremmin. Kokonaisuutta hän pitää epätasaisena: ”Etiäppäin on täynnä ideoita, jotkut niistä toimivat kestohyödykkeinä toisten valuessa kertahörähdyksen asteelle. – – Tämä ei ole apurahamusiikkia, joten taidepiipertäjät pysykööt muiden levyjen parissa.” Findance-sivuston arviossa Ari-Pekka Kankaanpää kirjoitti Etiäppäin-albumin esittelevän ”jälleen mainion lintulauman” ja sisältävän ”hauskoja, sekä vähän puhuttelevia kappaleita”. Hän mainitsee Tapio Liinojan laulaman ”Takkatulen ääressä” kauniina kappaleena, joka ”ponnistaa albumilta omaksi kokonaisuudekseen”, mutta Markku Toikan tulkitsema tylsähkö ”Olen onnistunut” tuottaa pettymyksen. Mikko Kivisen sanoituksia ja laulusuorituksia Kankaanpää pitää hauskoina.
Timo Rossin mukaan albumilta puuttuvat yhtyeen alkuaikojen ”anarkistinen huumori ja rosoisuus”, ja siirtymä huolellisesti tuotetun iskelmämusiikin suuntaan on Lapinlahden Lintujen kohdalla kyseenalainen päätös. Albumilla on kuitenkin Rossia miellyttäviä kappaleita, kuten ”melankolisen kaunis vanhenevan parin rakkauden kuvaus ’Takkatulen ääressä’” sekä erityisesti surumielinen ja henkilökohtainen ”Kakadun laulu”, jonka ihmissuhdetta käsittelevä teksti tuo Rossin mieleen Jep-albumin ”Puumiekan”. Albumin sävellyksiä Rossi pitää ”todella kunnianhimoisina”.Järvinen 2012, s. 7.
Risto Hemmin mielestä albumilla oli useita ”todella hyviä” kappaleita, mutta ”Etiäppäin olisi kaivannut ehdottomasti ’Sedät jaksaa heilua’ -tyylisen nostattavan yhteisrallin.” Hedkrokin mielestä ”comeback-albumi oli täysin pakonomainen tuotos”,Rossi 2023, s. 335. ja myös Markku Toikka on myöhemmin pitänyt sitä virheenä.
Julkaisun jälkeen Lapinlahden Linnut soitti Etiäppäin-albumin julkaisun kunniaksi kaksi konserttia Helsingin Savoy-teatterissa 7. ja 8. syyskuuta 2007. Bluesia ja huumoria -nimisessä tapahtumassa esiintyi myös SF-Blues. Ensimmäinen konsertti onnistui hyvin, ja sen yhteydessä juhlistettiin Pekka Hedkrokin 50-vuotissyntymäpäivää. Toinen konsertti epäonnistui Hedkrokin alkoholinkäytön vuoksi,Rossi 2023, s. 334. ja konsertin jälkeen hänet siirrettiin pois yhtyeen toiminnasta. Hedkrok on kuvaillut olleensa tapahtuneesta helpottunut ja pitäneensä Lapinlahden Lintujen comebackia ”lähinnä nolona ja hävettävänä ilmiönä”. Uudeksi kosketinsoittajaksi tuli Jussi Liski, jota oli harkittu yhtyeeseen jo 1980-luvulla.Rossi 2023, s. 336. Uusi kokoonpano teki loka–marraskuussa kymmenen konsertin kiertueen. Etiäppäin-albumin kappaleita esitettiin sen jälkeen konserteissa vain harvoin.
Lapinlahden Linnuilla ja EMIllä oli optiosopimus toisesta albumista, jota varten Eränkö ja Liinoja tekivät alustavia suunnitelmia. Eränkö kirjoitti paljon sanoituksia, mutta Liinoja ei enää innostunut hankkeesta. Hedkrok sävelsi joitakin Erängön tekstejä kappaleiksi, vaikkei enää aktiivisesti osallistunut yhtyeen toimintaan. Muita jäseniä lannisti se, etteivät yhtyeen suunnittelemat TV-sarjat tai teatterielokuva toteutuneet. Keväällä 2013 yhtye teki jäähyväiskiertueen ja lopetti toimintansa,Rossi 2023, s. 347–348. joka aktivoitui uudelleen vasta seuraavan vuosikymmenen puolella.Rossi 2023, s. 365–366. Etiäppäin jäi Lapinlahden Lintujen viimeiseksi studioalbumiksi.Rossi 2023, s. 384.
Kappaleet
Kokoonpano
Yhtye Timo Eränkö – laulu, tenorisaksofoni Markku Toikka – laulu, alttosaksofoni, huilu, matka-arkku Matti Jaaranen – laulu, trumpetti Tapio Liinoja – laulu, koolingit Mikko Kivinen – laulu, ukulele Hannu Lemola – laulu, rummut Veli-Pekka Oinonen – laulu, kitara, bassokitara, vetopasuuna Pekka Hedkrok – laulu, kosketinsoittimet
Vierailevat muusikot Pedro Hietanen – haitari Peali Mitra – laulu kappaleessa Varanasi Elisa Korjus – taustalaulu Maria Hänninen – taustalaulu, viulu
Kamariyhtye Via Regale John Emanuelsson – 1. viulu Elina Kivinen – 2. viulu Pia Sävelkoski – alttoviulu Marion Göbel – sello
Tuotanto Pedro Hietanen – tuottaja Gabi Hakanen – vastaava tuottaja Risto Hemmi – äänittäjä, miksaaja (Finnvox Studiot) Pauli Saastamoinen – masteroija (Finnvox Studiot) Aleksi Koskinen – kansikuva Rami Mursula – kansikuva Ville Vauras – kansikuva
Lähteet
Viitteet
Luokka:Lapinlahden Lintujen albumit Luokka:Vuoden 2007 albumit Luokka:Pedro Hietasen tuottamat albumit