Pensaskanerva eli euroopanpensaskanerva (Myricaria germanica) on Euroopassa ja Aasiassa kasvava tamariskikasvi. Suomessa sitä tavataan hyvin rajoitetulla alueella Lapissa, ja se on luokiteltu vuoden 2019 Suomen luonnon Punaisessa kirjassa silmälläpidettäväksi lajiksi.Punaisen kirjan verkkopalvelu: Euroopanpensaskanerva – Myricaria germanica Viitattu 23.8.2021. Pensaskanerva on sukunsa ainoa edustaja Euroopassa.Rautiainen 1997, s. 195.
Ulkonäkö thumb|vasen|200px|Pensaskanervan lehtiä.
Pensaskanerva on pystyhaarainen varpu tai pieni pensas, joka kasvaa Suomessa 0,5–0,8 metriä korkeaksi, etelämpänä jopa kaksimetriseksi. Varsi on kalju ja etenkin alaosastaan usein punertava. Hyvin tiheässä olevat ruodittomat lehdet ovat neulasmaisia. Lehtilapa on 2–5 mm pitkä ja väriltään harmaanvihreä. Kukinto on 2–10 cm pitkä latvaterttu. Vaaleanpunaiset kukat ovat kaksineuvoisia, pieniä ja melkein perättömiä. Heteitä on kymmenen ja emilehtiä kolme kappaletta. Pensaskanerva kukkii Suomessa heinäkuussa. Hedelmä on kota, joka sisältää keveitä, tuulen mukana helposti leviäviä karvaisia siemeniä.Retkeilykasvio 1998, s. 193.Den virtuella floran: Klådris Viitattu 23.3.2010.
Levinneisyys Pensaskanervan levinneisyysalue on hyvin laikuttainen. Sitä tavataan Pyreneillä, Alpeilla ja niiden lähialueilla, Romaniassa, Turkissa, Kaukasuksen alueella, Iranissa ja paikoin Keski-Aasiassa. Suomen lähialueilla lajia tavataan Keski-Ruotsissa sekä Keski- ja Pohjois-Norjassa. Suomessa pensaskanervaa kasvaa vain kahdessa paikassa Lapissa, Utsjoella Pulmankijärven ympäristössä.Suomen ympäristökeskus: Suomen ympäristö 593, s. 121 (verkkojulkaisu) Viitattu 23.3.2010.
Elinympäristö Pensaskanerva on paljon valoa vaativa pioneerikasvi, joka kasvaa tyypillisesti jokien sora- ja hiekkarannoilla. Kasvupaikat ovat useimmiten matalia, avoimia ja ajoittain korkean veden peittämiä. Laji leviää tehokkaasti kasvittomille sorarannoille. Joskus lajia tavataan myös tienvarsilla ja sorakuopissa.
Käyttö Pensaskanervaa viljellään toisinaan koristekasvina muun muassa Ruotsissa.
Lähteet Rautiainen, Veli-Pekka: Pensaskanerva. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Ryttäri, Terhi & Kettunen, Taina. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 195. Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet
Aiheesta muualla Kasviatlas 2021: Pensaskanervan eli euroopanpensaskanervan levinneisyys Suomessa. Suomen Lajitietokeskus: Pensaskanerva (euroopanpensaskanerva) – Myricaria germanica Erkin luontokuvia: Kuvia Suomen luonnonvaraisista kasveista (harrastajan sivu) (kuvia myös kukista)
Luokka:Tamariskikasvit