Toinen Saksan–Tanskan sota käytiin vuonna 1864. Sota alkoi saksalaisvaltioiden hyökkäyksellä Tanskaa vastaan. Taustalla oli pitkään jatkunut rajakiista Schleswig-Holsteinin alueesta. Sota päättyi saksalaisten voittoon kestettyään noin viisi kuukautta. Tanska joutui luovuttamaan Preussille ja Itävallalle Schleswig-Holsteinin. Preussi valtasi koko alueen Itävallalta vain kahta vuotta myöhemmin vuonna 1866, ja Schleswig-Holsteinista tuli osa Saksan keisarikuntaa.
thumb|left|Tanskalaiset perääntyvät Dannevirkestä helmikuussa 1864. Niels Simonsenin grisailletyylinen maalaus. Tanska joutui sodassa taipumaan vihollisen ylivoiman edessä. Se sai osakseen ulkomaista sympatiaa, mutta vain vähän oikeaa apua. Ruotsi julistautui neutraaliksi, vaikkakin Ruotsista tuli vapaaehtoisia Tanskan avuksi. Sotaan osallistui Tanskan puolella myös 11 suomalaista vapaaehtoista. Heistä tunnetuin oli Herman Liikanen, joka oli 1860-luvun alkupuolella osallistunut Giuseppe Garibaldin joukoissa Italian vapaustaisteluun.Vihtori Simonen : Kirjeitä Tanskan sodasta 70 vuotta sitten, Hakkapeliitta, 19.06.1934, nro 25-26, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Sodassa tapahtunut tanskalaisten perääntyminen Schleswigissä sijaitsevalta Dannevirken linnoitukselta aiheutti tanskalaisten keskuudessa suurta paheksuntaa. Kyseessä oli symbolinen tappio, sillä isänmaalliset tanskalaiset pitivät Dannevirken linnoitusta voittamattomana ja sen varusteluun oli käytetty runsaasti varoja. Todellisuudessa linnoitus oli sodan aikana keskeneräinen, vähäisesti miehitetty ja osa sen rakenteista oli jäänyt veden valtaan tai jäätynyt. Tanskan armeija siirtyi pohjoisemmaksi, Flensburgin lähellä sijaitsevaan ja helposti puolustettavaan Dybbølin () linnoitukseen, jonka sitkeä vastarinta nostatti tanskalaisten kansallistunnetta. Urheasta puolustautumisesta huolimatta Saksa voitti sodan.
Schleswig-Holsteinin mukana Saksan keisarikunnan alaisuuteen siirtyi huomattava määrä tanskalaista väestöä. Historiallisen Schleswigin pohjoisosa palautui Tanskalle vuonna 1920 kansanäänestyksen perusteella ja Kansainliiton välityksellä.
Toinen Saksan–Tanskan sota oli mykkäelokuvien aiheena Tanskassa vuosina 1910–1911.
Katso myös Helgolandin meritaistelu Ensimmäinen Saksan–Tanskan sota Schleswigin herttuakunta Schleswigin kansanäänestys
Lähteet
Aiheesta muualla
Helmer Winter : "Hädässä ystävä tunnetaan". Tanskan sotien suomalaiset urhot historiallisten asiatietojen valossa, Hakkapeliitta, 13.12.1932, nro 50, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Kirjeitä Tanskan sodasta 70 vuotta sitten, Hakkapeliitta, 19.06.1934, nro 25-26, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:1800-luvun sodat Luokka:Saksan sodat Luokka:Tanskan sotahistoria Luokka:Schleswig-Holsteinin historia