Kalle Emil Meriläinen (11. joulukuuta 1895 Kajaani – 21. syyskuuta 1938 Petroskoi) oli suomalainen poliitikko, joka toimi STPV:n kansanedustajana vuosina 1929–1930. Vuonna 1930 Meriläinen joutui äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen sieppaamaksi ja hänet pakotettiin siirtymään rajan yli Neuvostoliittoon. Meriläinen teloitettiin myöhemmin Stalinin vainojen aikana.
Elämä Nuoruusvuodet Kalle Meriläinen syntyi sotkamolaisen Anna Vappu Meriläisen (s. 1874) aviottomana lapsena. Meriläinen kävi kansakoulun, jonka jälkeen hän työskenteli Kajaanin sahalla. Meriläinen toimi muun muassa urheiluseura Kajaanin Kisan sihteerinä. Hän oli syksyllä 1917 Kajaaniin perustetun työväen järjestyskaartin jäsen, mutta ei osallistunut sisällissodan tapahtumiin.
Politiikkaan Sodan jälkeen Meriläinen liittyi sosialidemokraatteihin. Hän edusti puolueen vasemmistosiipeä ja lähti pian kommunistien järjestötoimintaan. Meriläinen oli muun muassa Kajaanin Ammattiosastojen Keskusneuvoston jäsen, Suomen Sahatyöväen Liiton ja Suomen Saha-, Kuljetus- ja Sekatyöväen Liiton Kajaanin osastojen puheenjohtaja sekä Kajaanin Osuuskaupan hallintoneuvoston puheenjohtaja. Hän kuului myös kommunistien valtaaman Kajaanin työväenyhdistyksen johtokuntaan ja oli Sosialistisen Nuorisoliiton perustajajäsen. Vuodesta 1924 lähtien Meriläinen työskenteli Kajaanin työväentalon vahtimestarina ja työväenyhdistyksen taloudenhoitajana sekä myöhemmin Kajaanin Osuuskaupan myymälänhoitajana Purolassa.
Vuonna 1925 Meriläinen valittiin Kajaanin kaupunginvaltuustoon STPV:n listoilta. Vaalien jälkeen Meriläinen sai 50 markan sakon luovutettuaan auton kommunistien vaalityöhön. Oikeuden mukaan äänestäjien kuljettaminen vaalipaikalle mainosplaakateilla varustetulla autolla oli vaalilain hengen vastaista. Meriläinen toimi myös Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Vuonna 1929 hänestä tuli kansanedustaja.
Meriläinen ehti istumaan eduskunnassa vain yhden istuntokauden, jouduttuaan Lapuan liikkeen sieppaamaksi 25. kesäkuuta 1930. Meriläinen ja kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja kirvesmies Oskari Honkanen olivat varhain aamulla matkalla Kajaanin rautatieasemalle, kun heidän eteensä pysähtyi auto, josta astunut mies pakotti hänet aseella uhaten kyytiin. Auto suuntasi Suomussalmelle, jossa Meriläisen käskettiin siirtyä Neuvostoliiton puolelle. Honkanen ja Meriläisen puoliso menivät välittömästi poliisin pakeille, mutta nämä eivät lähteneet takaa-ajoon, koska poliisilaitoksella ei ollut autoa. Samaan aikaan Kajaanista siepattiin muun muassa kaupunginhallituksen jäsen Jooseppi Korhonen.
Neuvostoliitossa Meriläinen saapui heinäkuun alussa Petroskoihin yhdessä neljän muun siepatun kommunistin kanssa. Kuulustelujen jälkeen hänelle myönnettiin lupa asettua Neuvosto-Karjalaan. Meriläinen työskenteli muun muassa kalkkikivilouhoksen työnjohtajana, varastonhoitajana Tunkuassa sekä metsätyömaan mekaanikkona Äänisenrannan piirissä, kunnes hänet vangittiin ja tuomittiin kuolemaan artikla 58:n nojalla syytettynä vakoilusta. Meriläinen ammuttiin Petroskoissa syyskuussa 1938. Hänet rahabilitoitiin vuonna 1989.
Perhe Kalle Meriläisen puoliso oli Anna Meriläinen.
Lähteet
Luokka:Kansanedustajat Luokka:Suomen sosialistisen työväenpuolueen poliitikot Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen jäsenet Luokka:Kajaanin kaupunginvaltuutetut Luokka:Lapuanliikkeen kyydittämät henkilöt Luokka:Stalinin vainoissa kuolleet Luokka:Suomalaiset teloitetut Luokka:Neuvostoliitonsuomalaiset henkilöt Luokka:Oulun läänin eteläinen vaalipiiri Luokka:Vuonna 1895 syntyneet Luokka:Vuonna 1938 kuolleet