right|thumb|Koloratuurisopraano Alma Fohström-von Rode. Alma Evelina Fohström-von Rode (2. tammikuuta 1856 Helsinki – 20. helmikuuta 1936 Helsinki) oli kansainvälisesti tunnettu suomalainen laulaja (koloratuurisopraano), joka esiintyi Euroopan oopperalavoilla sekä Etelä- ja Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa.
Tausta Fohström syntyi kauppias ja saippuatehtailija August Fridolf Fohströmin ja Henriette Sofia o.s. Stenqvistin perheeseen. Hän solmi avioliiton vuonna 1889 kenraali Wilhelm von Roden kanssa.
Fohströmin sisar oli laulaja Elin Fohström alias Elina Vandár (1866–1949), joka avioitui professori Hjalmar Tallqvistin kanssa, ja veli sellotaiteilija ja kapellimestari Ossian Fohström (1870–1952).Otavan Iso tietosanakirja, osa 2, p. 1425. Otava 1968. (S.v. Fohström, Alma.)
Atelier Apollo valmisti vuonna 1908 elokuvan Alma Fohström-Rode suomalaisessa saaristossa luonnonihanalla Pentalan saarella. Elokuva on kadonnut.
Opinnot Fohström opiskeli laulua Helsingissä Anna Blomqvistin johdolla ja esiintyi Arkadia-teatterissa jo 15-vuotiaana. Hän opiskeli sitten Manuel Garcían oppilaan Henriette Nissen-Salomanin johdolla PietarissaJukka Kuha, Suomen musiikkioppilaitoshistoriaa, s. 459. Väitöskirja Helsingin yliopisto 2017. vuosina 1873–1877 ja Milanossa Francesco Lampertin oppilaana vuosina 1878–1879. Samaan aikaan Fohström esiintyi konsertoivana taiteilijana Itämerenmaakunnissa ja Suomessa.Alma Fohström 70-vuotias, Aamulehti, 1.1.1926, nro 1, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 1.1.2026
Fohström piti ensikonserttinsa Helsingissä vuonna 1876 ja debytoi vuonna 1878 Suomalaisessa oopperassa Gounod’n Faustin Margareetan roolissa. Huhtikuussa 1879 hän esiintyi Berliinissä Krollteatterissa ja piti sen jälkeen omia konsertteja Skandinavian maissa menestyksellä. Vuosina 1879–1880 hän esiintyi Helsingissä Suomalaisessa oopperassa sekä Italiassa Parmassa, Modenassa ja Milanossa ja Riiassa ja Varsovassa.
Ura Fohströmin ura jatkui uudella opintomatkalla Italiaan vuosina 1880–1881. Matkansa aikana hän opiskeli F. Varesin johdolla laulua ja lauloi Reggio nell’Emilian teatterissa Giuseppe Verdin oopperan Rigoletton naispääroolin Gildan osan. Esityksessä oli läsnä itse maestro Verdi.
Italian esityksestä alkoi Alma Fohströmin hurjan nousun kokenut kansainvälinen ura, ja häntä pyydettiin esiintymään eri puolille maailmaa. Aluksi hän esiintyi Suomen lähialueilla Varsovassa, Riiassa, Venäjän kaikissa keskeisissä kaupungeissa ja pian myös Romaniassa Bukarestin kuninkaallisessa oopperassa, Itävallassa ja uudelleen Italiassa.
Vuosina 1883–1884 Fohström lauloi laajalla impressario Ferrarin italialaisella Etelä-Amerikan kiertueella eri maiden pääkaupungeissa. Tämän jälkeen hän oli kiinnitettynä Krollin oopperaan Berliiniin esiintyen muun muassa La Traviatassa ja Rigoletossa ja vieraili 1885–1886 Maplesonin suureen oopperakiertueen mukana Yhdysvaltojen tärkeimmissä kaupungeissa. Vuosina 1886–1887 hän lauloi Lontoon Covent Gardenissa ja Irlannissa Dublinissa ja Corkissa ohjelmiston käsittäessä muun muassa Don Pasqualen ja Helmenkalastajat.
Seuraavaksi olivat vuorossa Sveitsi, uudelleen Saksa sekä Riika. Hän suuntasi matkansa Amerikkaan jälleen vuosina 1888–1889, jolloin hän lauloi ensimmäisenä suomalaisena New Yorkin Metropolitan-oopperassa. Häntä verrattiin Jenny Lindiin ja Adelina Pattiin.
Seuraavan esityskauden aikana matka vei Venäjälle, Suomeen ja Puolaan, ja tämän kiertueen aikana hän avioitui kenraali Paul Gottlieb Wilhelm von Roden kanssa.
Vuosina 1890–1899 Fohström oli kiinnitettynä Moskovan keisarilliseen oopperaan tähtisolistina, ja sitä seurasi kolme vuotta kestänyt pitkä kiertue eri puolille Aasiaa Turkestanissa, Siperiassa ja Mantšuriassa. Palattuaan takaisin Suomeen Fohström piti jäähyväiskonserttinsa Helsingissä vuonna 1904. Tämän jälkeen hän toimi erityisesti laulupedagogina, ensin Pietarin keisarillisen konservatorion yksinlaulun professorina vuosina 1909–1918. Tämän jälkeen vuodet 1920–1928 hän toimi Berliinissä Sternin konservatorion professorina ja sitten kuolemaansa asti Helsingin kansankonservatorion opettajana.
Tarton yliopiston historiassa Fohström on ensimmäinen henkilö, joka käytti viron kieltä yliopiston juhlasalissa marraskuussa 1884. Samalla se oli tiettävästi ensimmäinen kerta, kun kansainvälinen oopperatähti lauloi viroksi.
Alma Fohströmille myönnettiin valtion taiteilijaeläke vuonna 1926.
Fohström on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle vanhan alueen 25. kortteliin.
Lähteet
Kirjallisuutta
Klemetti, Heikki: Alma Fohström-Rode. Kansallinen elämäkerrasto 2, s. 105–106. 1929. Otavan iso musiikkitietosanakirja 2, s. 283. Otava. Helsinki. 1977.
Aiheesta muualla
Ada Norna : Alma Fohströmin täyttäessä 70 vuotta, Suomen Kuvalehti, 2.1.1926, nro 1, s. 40, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Alma Fohström, Suomen suurin kolaratuuritähti, Helsingin Sanomat, 10.3.1935, nro 67, s. 26, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Alma Fohström laulaa... Pieni muistelma suuresta laulajattaresta, rakastetusta opettajasta, Helsingin Sanomat, 29.3.1936, nro 86, s. 30, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suomalaiset sopraanot Luokka:Vuonna 1856 syntyneet Luokka:Vuonna 1936 kuolleet