right|thumb|Knud keskiaikaisessa maalauksessa Knud Lavard (1090-luvulla - 7. tammikuuta 1131 Haraldsted) oli Tanskan prinssi ja herttua sekä pyhimys. Hänen nimensä "Lavard" vastaa englannin lordi-titteliä.
Hänen lisänimensä Lavard vastaa englannin sanaa lordi, joka juontuu muinaisenglannin sanasta hlafweard (”leivänvartija”).«lord», etymonline Knud oli aikansa merkittävimpiä tanskalaisia aatelisia, ja hänen murhansa käynnisti vuosikymmeniä kestäneen sisällissotien kauden Tanskassa.
Suku Knud oli kuningas Eerik I Ejegodin ja Bodil Thrugotsdatterin ainoa poika. Hänen vanhempiensa lähdettyä pyhiinvaellukselle vuonna 1102 he jättivät noin kuusivuotiaan Knudin kasvatettavaksi Sjællandin mahtimiehelle Skjalm Hvidelle.Frederiksen & Lund, Den Store Danske, Knud Lavard. Danmarks Nationalleksikon. Viitattu 26.1.2026. Knud käytännössä varttui yhdessä Skjalmin pojan Asser Rigin kanssa, joka oli myöhemmin Hvide-suvun johtohahmoja.
Molemmat vanhemmat kuolivat pyhiinvaellusmatkalla vuonna 1103 Knudin ollessa alle 10-vuotias. Koska Knud oli liian nuori isänsä seuraajaksi, hänen sedästään Niels Sveninpojasta tuli uusi kuningas. Niilo nimitti Knudin vuonna 1115 Slesvigin jaarliksi. Nuorena Knud lähetettiin Saksan keisarikunnan vaikutuspiiriin, missä hän palveli Sachsenin herttua Lotharia (myöhempää keisaria). Saksilaisessa hovissa hän sai poliittisen ja sotilaallisen koulutuksen sekä tutustui Keski-Euroopan aateliskulttuuriin.Knud Lavard, ca. 1096-1131. Danmarks historien. (Web Archive 2017).
Kruununtavoittelija Kun Knud palasi Tanskaan, hänen setänsä Niilo Sveninpoika Niels oli noussut kuninkaaksi. Vuonna 1115 Niels nimitti Knudin Slesvigin jaarliksi eli herttuaksi. Sleeswigin asema oli strateginen: se oli Tanskan eteläraja ja rajapinta saksilaiseen maailmaan sekä vendien heimoalueisiin. Knud kävi sotia lähiseudun vendejä vastaan. Kun vendien ruhtinas kuoli vuonna 1129 Knud sai Saksan kuninkaan Lotharin nimittämään itsensä uudeksi ruhtinaaksi ("knes"). Vendien ruhtinas Niklot nousi vuonna 1129 kapinaan Knudia vastaan, mutta Knud kukisti kapinan. Knud onnistui vakauttamaan alueen sekä luomaan hyvät suhteet Saksan keisarikuntaan, vahvistamaan Tanskan etelärajaa ja toimimaan välittäjänä tanskalaisen ja saksalaisen aateliston välillä Knud sai mainetta oikeudenmukaisena ja anteliaana hallitsijana, mikä lisäsi hänen suosiotaan sekä Tanskassa että Saksan keisarikunnassa. Hänen kasvava vaikutusvaltansa herätti huolta kuningas Nilsissä ja erityisesti tämän pojassa Maunu Vahvassa, joka näki Knudin uhkana omille kruununtavoitteilleen.
Avioliitto ja jälkeläiset Knut Lavard avioitui noin vuonna 1116/1118 Ingeborg Kiovalaisen kanssa, joka oli Kiovan ruhtinas Mstislav I Suuren ja Ruotsin prinsessa Kristina Ingesdotterin vanhin tytär. Näin ollen hän oli sukua sekä Venäjän että Ruotsin hallitsijasuvuille.
Heille syntyivät lapset:
Margrethe, avioitui Skånen valtaherra Stig Tokesen Hvitaledrin kanssa (k. 1151), heidän tyttärensä oli Kristina Stigsdotter Hvide, joka avioitui Ruotsin kuningas Kaarle Sverkerinpojan kanssa Kristin (n. 1118–1141 jälkeen), avioitui Norjan kuningas Maunu Sokean kanssa noin 1131/1132, avioero 1133 Katarina, avioitui Pribislaw af Lollandin, Mecklenburgin ensimmäisen ruhtinaan kanssa, joka oli vendipäällikkö Niklotin poika (k. 1172/1175) Valdemar I Suuri (1131–1182), Tanskan kuningas, joka syntyi vain seitsemän päivää isänsä murhan jälkeen.
Murha Kuningas Nielsin poika Maunu piti Knudia kilpailijana Tanskan kruunusta. Maunu yritti turhaan saada isäänsä puolelleen. Lopulta Maunu murhautti Knudin, kun tämä oli matkalla tapaamaan serkkuaan Knuut Pyhän tytärtä Ceciliaa, Haraldstedin metsään lähelle Ringstediä 7. tammikuuta 1131. Knudin murha johti kapinaan Nielsiä ja Maunua vastaan. Kapina huipentui Fotevikin taisteluun vuonna 1134, jossa Maunu kaatui. Niels joutui pakenemaan ja hänet surmattiin myöhemmin Odensessa.
Sisällissota ja Fotevikin taistelu Knudin kuolema käynnisti sisällissodan, joka jatkui ajoittain yli 25 vuotta. Knudin kuoleman jälkeen syntynyt poika Valdemar I nousi Tanskan kuninkaaksi vuonna 1157. Valdemarin aikana paavi julisti Knudin pyhimykseksi vuonna 1169. Knudista tuli Sleswigin suojeluspyhimys, Tanskan kuningassuvun erityinen suojelija ja kauppiaiden ja kiltojen suosima pyhimys.
Knudin kuoleman jälkeen Tanskaan, Ruotsiin ja Baltiaan perustettiin yli 30 knudsgilde-kauppiaskiltaa. Niiden ensimmäiset kokoontumiset pidettiin Knudin haudalla Ringstedissä. Knudin juhlapäivää eli nuutinpäivää juhlittiin pitkään hänen kuolinpäivänään. Mutta myöhemmin nuutinpäivä siirrettiin nykyiselle paikalleen kolmanteentoista päivään tammikuuta, pyhän Knud IV Svendsenin muistopäivälle.
Populaarikulttuurissa ”Knud Lavard”, kappale albumilla Herfra hvor vi står (1971) yhtyeeltä Skousen & Ingemann Maria Helleberg: Knud Lavard (historiallinen romaani, 2011)
Lähteet Knudin elämästä Knudin elämästä kertovat: skotlantilaisen Robert av Elginin 1130-luvulla laatima, sittemmin kadonnut muistokirjoitus Saxo Grammaticuksen Gesta Danorum Helmond av Bosaun Cronica Slavorum Knytlinga saga, jonka kuvaus on osin epähistoriallinenDanske helgeners levned: 2. Knud hertug. Heimskringla.no. Viitattu 26.1.2026. Sankt Knud Lavard skole Sankt Knud Lavard skole Sankt Knud Lavard KirkeSankt Knud Lavard Kirke Kanut Laward - Rex ObodtitorumPiotr Boroń, Kanut Laward - Rex Obodtitorum. Kontrowersje wokół tytulatury duńskiego księcia, władcy słowiańskich plemion
Lähteet
Luokka:Tanskan prinssit Luokka:Jaarlit Luokka:Tanskalaiset pyhimykset Luokka:1090-luvulla syntyneet Luokka:Vuonna 1131 kuolleet