Newfoundlandinkoira (, ) eli nöffi on kanadalainen koirarotu, joka on kehittynyt maan itärannikolla Newfoundlandin saarella. Tieteelliseksi nimeksi on aikoinaan esitetty Canis terras novaeHamilton Smith, Charles. The Naturalist’s Library: Vol. XIX, Mammalia: Dogs, Vol. II, s. 132. Chatto & Windus: Piccadilly..

Rotu ei ihan yltänyt vuonna 2025 sadan suosituimman koirarodun joukkoon Suomessa. Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi joka vuosi noin sata newfoundlandinkoiraa.

Ulkonäkö pienoiskuva|Ruskea newfoundlandinkoira Newfoundlandinkoira on suurikokoinen, ja sillä on paksu ja tuuhea turkki. Uroksen säkäkorkeus on yli 70 cm ja nartun noin 66 cm. Uroksen keskimääräinen paino on 64–69 kg ja nartun 50–54,5 kg. Karvapeitteen tulisi olla kaksinkertainen, rungonmyötäinen, tiheä ja vettähylkivä. Varpaiden välissä on räpylöitä muistuttavat ihopoimut. Suomessa sallitut newfoundlandinkoiran värit ovat musta, ruskea tai valkomusta.

Luonne ja käyttäytyminen pienoiskuva|right|Vesipelastusta, newfoundlandinkoira ja landseer. Ensimmäiset newfoundlandinkoirat haukkuivat laivoilla hiekkasärkkiä ja pelastivat veden varaan joutuneita merimiehiä. Nykyäänkin ne pitävät uimisesta. Rodulle ominaisia luonteenpiirteitä ovat rauhallisuus ja lempeys. Aggressiivisia newfoundlandinkoiria ei juurikaan ole. Rotu on nykyään hyvin arvostettu seurakoira ystävällisyytensä ja kiltteytensä ansiosta.

Alkuperä Newfoundlandinkoiran tarkka alkuperä on epäselvä. Nimensä rotu on saanut Newfoundlandin saaresta Kanadan itärannikolla. Newfoundlandinkoiran arvellaan kehittyneen intiaanien suurista koirista ja myöhemmin Euroopasta tulleista koirista.pienoiskuva|Cruftsin vuoden 1908 BIS-voittaja Shelton Viking.Kun Pohjois-Amerikan asutus levisi 1500-luvulla Newfoundlandin saarelle, eurooppalaisten kalastajien tuomat koirat antoivat rodulle oman panoksensa. Alun perin kalastajat käyttivät sitä veto- ja vesipelastuskoirana. Viimeistään 1600-luvulla rotu oli jo kehittynyt ominaisuuksiltaan käyttötarkoitukseensa sopivaksi: suureksi koiraksi, joka pystyy työskentelemään äärimmäisen ankarissa oloissa. Newfoundlandinkoirat vetivät painavia taakkoja, kuten kalaverkkoja, ja toimivat vesipelastuskoirina. Rotua käytettiin myös maalla raskaiden taakkojen vetäjänä esimerkiksi metsätöissä. Suuria, karhumaisia pelastuskoiria tuotiin melko pian Eurooppaan, missä niistä tuli hyvin nopeasti suosittuja. Englantilaiset kehittivät rotua 1800-luvulla ja saivat aikaan yhtenäisen tyypin. Myöhemmin mustavalkoisista newfoundlandinkoirista kehittyi oma rotunsa, landseer.

Terveys Rodun keskimääräinen elinikä on vain noin kahdeksan vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet, sydänsairaudet sekä luuston ja nivelten sairaudet. Suurikokoisilla koirilla elinikä on tyypillisesti lyhyempi mitä pienikokoisilla ja suurikokoiset koirat myös sairastavat enemmän elämänsä aikana suhteessa pienempiin koiriin. Newfoundlandinkoiran tyypillisimpiä terveysongelmia ovat lonkkaniveldysplasia, kyynärniveldysplasia, dilatoiva kardiomyopatia, polven eturistisidevauriot, silmäluomien ongelmat, allergiat ja atopia sekä synnytysongelmat.

Luuston sairauksista huolestuttavin on lonkkaniveldysplasia. Vain noin 55 %:lla newfoundlandinkoirista on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A tai B), kun taas kohtalaista tai vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa esiintyy jopa 22 %:lla rodun edustajista (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla D tai E). Eriasteista kyynärniveldysplasiaa esiintyy jopa 35 %:lla rodun edustajista.

Dilatoivassa kardiomyopatiassa sydänlihaksen rappeuma johtaa sydämen vasemman kammion laajentumiseen ja sydämen pumppausvoiman pettämiseen. Dilatoiva kardiomyopatia voi johtaa sydämen vajaatoimintaan ja koiran ennenaikaiseen menehtymiseen. Sairautta esiintyy erityisesti suurilla koiraroduilla, myös newfoundlandinkoiralla. Newfoundlandinkoiran PEVISA-ohjelmassa on pakollinen lonkkakuvauslausunto, kyynärkuvauslausunto ja sydänlausunto.

Erilaisista silmäsairauksista rodulla esiintyy liian suurta luomirakoa (makroblepharon) sekä silmäluomen ulospäin kiertymistä (ektropion). Nämä ovat tavallisia silmäsairauksia suurilla koiraroduilla.

Kun eturistiside repeää, reisiluu alkaa liukua normaalia enemmän taaksepäin sääriluun nivelpintaa vasten. Tämä johtaa nopeasti tulehdukseen polvessa ja altistaa nivelrikon kehittymiselle. Newfoundlandinkoirilla esiintyy keskimääräistä koirarotua enemmän eturistisidevaurioita.

Rodulla esiintyy jonkun verran atopiaa ja ruoka-aineyliherkkyyttä. Molemmissa elimistön puolustusmekanismi reagoi normaalista poikkeavalla tavalla tavallisiin, useimmiten vaarattomiin asioihin (allergeeni). Atopia ja ruoka-aineyliherkkyys ovat elinikäisiä vaivoja, jotka ovat usein kontrolloitavissa, mutta eivät parannettavissa. Oireina ovat usein ihon kutina ja punoitus ja usein koira nuolee tai raapii kutisevia alueita. Korvatulehdukset ovat yleisiä atopiasta kärsivillä koirilla sekä myös tassujen ihotulehduksia voi esiintyä.

Newfoundlandinkoirilla esiintyy synnytysvaikeuksia keskimääräistä koirarotua enemmän. Tutkimuksissa jopa lähes 30 % newfoundlandinkoiran synnytyksistä on päätynyt lopulta keisarileikkaukseen.

Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Newfoundlandinkoirat ovat yhtä sisäsiittoisia koirarotuja kuin muutkin. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, joka on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Newfoundlandinkoiran jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut 20 %.

Katso myös Landseer Berninpaimenkoira Bernhardinkoira Leonberginkoira

Lähteet Suomen newfoundlandinkoirayhdistys ry Kennelliiton rotumääritelmä (pdf) KoiraNet-jalostustietojärjestelmä

Viitteet

Aiheesta muualla

Luokka:FCI 2 Pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat Luokka:Vuoristokoirat Luokka:Kanadalaiset koirarodut Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit