Majavat (heimo Castoridae) ovat isoja, litteähäntäisiä, ruskeaturkkisia jyrsijöitä. Majavien heimoon kuuluu nykyisin vain yksi suku, majavat (Castor), ja kaksi lajia, euroopanmajava (Castor fiber) ja kanadanmajava (Castor canadensis). Esihistoriallisella ajalla eli muitakin sukuja ja lajeja, esimerkiksi jättiläismajava (Castoroides ohioensis), jotka tunnetaan vain fossiililöytöjen perusteella. Vuorimajava ja rämemajava eli nutria eivät nimestään huolimatta ole majavia.
Majavat kokoavat kaatamistaan puista patoja ja asuvat ja hankkivat ruokaa näin rakentamistaan tekoaltaista. Majavat ovat norsujen (ja ihmisen) lisäksi ainoita eläimiä, jotka pystyvät kaatamaan täysikasvuisen puun.
Majavan kyky kaataa puita perustuu sen rautaa sisältävään hammaskiilteeseen, joka tekee hampaista poikkeuksellisen lujat ja väriltään oranssinruskeat. Euroopanmajavan hampaat kasvavat 0,39 cm kuukaudessa ja majavan on pakko käyttää niitä jatkuvasti niiden kulumiseksi.http://rcin.org.pl/Content/12779/BI002_27002_Cz-40-2_Acta-T43-nr31-329-332_o.pdf
Majavat ovat ekosysteeminsä insinöörejä, jotka hyödyttävät muita eliöitä, kuten vesilintuja ja nisäkkäitä.
Majavat Suomessa Suomen alkuperäinen euroopanmajavakanta metsästettiin sukupuuttoon 1860-luvulla. Silloin vielä samaksi lajiksi luultua kanadanmajavaa tuotiin Suomeen Kanadasta 1930-luvulla, ja nykyisin se on huomattavasti runsaslukuisempi kuin samoihin aikoihin Norjasta tuodut euroopanmajavat.
Katso myös Hauste
Lähteet
Aiheesta muualla Suomen Metsästäjäliitto: Tietoa majavista Yle Oppiminen: Majava on metsän taitava arkkitehti Miksi hävitimme majavakannan ja miksi tahdomme sen takaisin, Suomen Kuvalehti, 25.01.1936, nro 4, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Kirjallisuutta
Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit