Diogenes Laertios (; 200-luku) kuuluu merkittävimpiin antiikin ajalla eläneisiin filosofien elämäkertojen kirjoittajiin. Hän oli kreikkalainen ja nimensä perusteella mahdollisesti kotoisin Kilikian Laerteesta tai roomalaista Laertiuksen sukua. Diogeneen omasta elämästä ei tiedetä juuri mitään, mutta häneltä säilynyt teos Merkittävien filosofien elämät ja opit on kreikkalaisen filosofian historian keskeisimpiä lähteitä.
Elämä
Diogeneen elämästä ei tiedetä juuri mitään. Hänet on ajoitettu 200-luvulle. Hänen on täytynyt elää Sekstos Empeirikoksen (noin 200) jälkeen, sillä hän mainitsee tämän, ja ennen Stefanos Byzantionlaista (noin 500), jolta tunnetaan varhaisin lainaus häneltä. Diogenes ei mainitse uusplatonilaisia filosofeja, vaikka hänen pääteoksensa oli osoitettu eräälle platonismista kiinnostuneelle naiselle.Diogenes Laertios (DL): Merkittävien filosofien elämät ja opit III.47. Diogenes eli todennäköisesti vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla, Severus Alexanderin (222–235) ja tämän seuraajien aikana.
Diogeneen nimen täsmällinen muoto on epävarma. Hänen teoksensa antiikin aikaisissa käsikirjoituksissa häneen viitataan nimellä ”Laertios Diogenes”, ja tämä muoto esiintyy edelleen SopatroksellaSopatros, teoksessa Fotios: Biblioth. 161. ja Sudassa.Suda, ”Tetralogia”. Nykyaikainen muoto ”Diogenes Laertios” on harvinaisempi ja esiintyy StefanoksellaStefanos Byzantionlainen: Druidai. ja eräässä Kreikkalaisen antologian lemmassa.Lemma Anthologia Palatinaan, VII.95. Häneen viitataan myös nimellä ”Laertes”Eustathios: Iliaasta, M. 153. sekä pelkästään nimellä Diogenes.Stefanos Byzantionlainen: Enetoi.
Samoin myös nimen ”Laertios” alkuperä on epävarma. Stefanos viittaa häneen eräässä kohdassa ”Diogenes Laerteslaisena”,Stefanos Byzantionlainen: Kholleidai. mikä viittaisi siihen, että Diogenes olisi ollut kotoisin jostain Laertes-nimisestä kaupungista, kenties Kaarian tai Kilikian tuon nimisistä kaupungeista. Toinen ehdotettu selitys on, että jollain hänen esivanhemmistaan olisi ollut roomalainen Laertiuksen sukuun kuulunut suojelija. Tuoreemman teorian mukaan ”Laertios” on lempinimi, jolla hänet on erotettu antiikin muista Diogenes-nimisistä. Nimi olisi peräisin homeerisesta epiteetistä Diogenes Laertiadē (”Zeus-syntyinen Laerteen poika”), jolla Odysseiassa viitataan Odysseukseen.Homeros: Odysseia V.203: ”” (diogenes Laertiadē polymēkhan' Odysseu); Otto Mannisen suomennoksessa "Laerteen jalo poika, Odysseus, mies monineuvo".
Mikäli Diogeneen kotikaupunki ei ole joku Laertes-nimisistä kaupungeista, paikka on tuntematon. Erääseen Diogeneen teoksen kohtaanDL IX.109. perustuen on ehdotettu, että hänen kotipaikkansa olisi ollut Bithynian Nikaia.Routledge Encyclopedia of Philosophy, Volume 4, (1998), s. 86.
Teokset
pienois|pysty|Merkittävien filosofien elämät ja opit -teoksen kansilehti vuodelta 1594. Diogenes tunnetaan lähes ainoastaan pääteoksestaan Merkittävien filosofien elämät ja opit (), johon on koottu sekalaista elämäkerta- ja doksografista aineistoa sekä anekdootteja kaikista merkittävistä antiikin ajan kreikkalaisista filosofeista, mukaan lukien muun muassa Thales, Sokrates, Platon, Aristoteles, Diogenes, Zenon Kitionilainen, Pythagoras ja Epikuros. Diogenes ei itse ollut varsinaisesti filosofi, ja hänen teoksensa on kritiikitön ja sisältää paljon suoranaisia legendoja. Silti se on monien kirjassa mainittujen filosofien elämän ja opetusten ainoita lähteitä. Michel de Montaigne totesikin toivovansa, että yhden Laertioksen sijasta hänen kaltaisiaan olisi ollut tusina.Montaigne, Essays II.10 "Of Books" .
Diogeneen omasta ajattelusta tiedetään yhtä vähän kuin hänen elämästään. On ehdotettu, että hän olisi ollut epikurolainen tai skeptikko. Näkemystä epikurolaisuudesta puoltaa se, että hän puolustaa EpikurostaDL X.3–12. ja on kuvannut epikurolaisia oppeja laajalti teoksensa kymmenennessä kirjassa ja ottanut Epikurokselta mukaan kokonaisia teoksia. Näkemystä skeptisyydestä on tuettu sillä, että Diogenes osoittaa koulukuntien oppien suhteen puolueettomuutta skeptikkojen tyyliin ja on seurannut skeptisistisen koulukunnan historiaa muita kouluja pidemmälle. Eräässä kohdassa hän vaikuttaa jopa viittaavan skeptikoihin ”meidän koulunamme”. Toisaalta suurin osa näistä seikoista voidaan selittää sillä, että Diogenes on kopioinut lähteitään suoraan ja kritiikittömästi. On siten mahdotonta sanoa, että hän olisi kannattanut jotakin tiettyä koulua, ja hän vaikuttaa yleensäkin olevan kiinnostuneempi filosofien elämäkertojen yksityiskohdista kuin filosofisista opeista.Long 1972, s. xvii–xviii.
Nykytutkimuksessa Diogeneen teoksen antamiin todistuksiin suhtaudutaan usein varovaisesti. Herbert S. Long toteaa, että Diogenes on saavuttanut omia ansioitaan suuremman merkityksen siksi, että monet primäärilähteet ja varhaisemmat sekundaarilähteet ovat kadonneet, jolloin Diogeneen teos on päätynyt merkittävimmäksi kreikkalaisen filosofian historian välittäjäksi nykyaikaan.Long 1972, s. xix.
Merkittävien filosofien elämät ja opit -teoksen lisäksi Diogenes kirjoitti runomuotoisen teoksen kuuluisista miehistä eri runomitoissa, nimeltään Sekamitat ().DL I.39, I.63, VII.31.
Lähteet
Kirjallisuutta
Suomennokset
Muuta kirjallisuutta
Meijer, Jorgen: Diogenes Laertius and the transmission of Greek philosophy. Teoksessa
Aiheesta muualla
Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit -teos: The Lives and Opinions of Eminent Philosophers Βίοι και γνώμαι των εν φιλοσοφία ευδοκιμησάντων Βίοι και γνώμαι των εν φιλοσοφία ευδοκιμησάντων Wikisource
Luokka:Antiikin kreikkalaiset historioitsijat Luokka:Filosofian historioitsijat Luokka:99.7 Humanististen tieteiden edustajat