Konservatiivinen kansanpuolue (, lyh. KF) on tanskalainen keskusta-oikeistolainen konservatiivipuolue. Puolueen puheenjohtajana toimi 2014–2024 Søren Pape PoulsenJani Parkkari, Tanskalaisen konservatiivipuolueen johtaja kuoli sairaskohtaukseen Yle.fi, uutiset 2.3.2024, viitattu 2.3.2024 . Puolue sai vuoden 2019 kansankäräjävaaleissa 12 edustajaa kansankäräjille. Konservatiiveilla on Euroopan parlamentissa yksi edustaja: Pernille Weiss.
Konservatiivinen kansanpuolue kuvaa itsensä konservatiivisiin perusarvoihin nojaavana puolueena. Puolueen korostamia arvoja ovat huolenpito heikoimmista, yksilön roolin ja ahkeruuden korostaminen, ylisukupolvisuus, liberaalikonservatiivisuus, perheiden hyvinvointi, vapaus ja vastuu sekä Jumala, kuningas ja isänmaa-ajattelu.
Konservatiivinen kansanpuolueen ohjelma muodostettiin vuonna 1915 ja puolue perustettiin virallisesti helmikuussa 1916. Puolue on osallistunut useisiin Venstren johtamiin hallituksiin ja on ollut osa sinistä, eli oikeistolaista blokkia. Konservatiivien ainoa oma pääministeri on ollut Poul Schlüter vuosina 1982–1993.
Puolueen nuorisojärjestöä, vuonna 1905 perustettua Konservativ Ungdomia, pidetään maailman vanhimpana poliittisena nuorisojärjestönä. Konservatiivinen kansanpuolue on vuodesta 1999 lähtien ollut Euroopan kansanpuolueen (EPP) jäsen. Puolue on myös konservatiivisen internationaalin jäsen.
Arvot ja lähestymistapa Konservatiivinen kansanpuolue on sosiaalikonservatiivinen puolue. Puolueohjelmassaan (2012) puolue korostaa perhettä yhteiskunnan perustana sekä yhteiskunnan historian muistamista osana tulevaisuustyötä. Puolueen ensimmäinen puolueohjelma on vuodelta 1916 ja tuolloin politiikan painopisteitä olivat maanpuolustus sekä tanskalaisen liiketoiminnan ja yrittäjyyden edistäminen. Puolueen sosiaalilainsäädännön ajatus on perustunut pääasiassa itsensä auttamisen periaatteeseen. Puolue on ollut suurten maanomistajien puolue ja on pyrkinyt toimimaan julkisen sektorin pienentämisen eteen.
2010-luvulla puolue on tuonut esiin vihreää politiikkaa mm. Connie Hedegaardin kautta, joka toimi ensin suosittuna ympäristöministerinä ja sittemmin ilmastokomissaarina Euroopan unionissa. Puolue on tullut tunnetuksi myös välienselvittelystä kulttuuriradikaalien kanssa.
Historiallisesti konservatiivit ovat kilpailleet keskusta-oikeiston johtoasemasta ja samasta äänestäjäkunnasta Venstren kanssa. Sosiaalidemokraattien nousun myötä puolueet ovat kuitenkin toimineet yhteistyössä keskenään. Venstreen verrattuna Konservatiivinen kansanpuolue on nähty enemmän urbaanina ja talousliberaalina puolueena. Konservatiivisen kansanpuolueen ongelmana on yleisesti pidetty sitä, ettei se ole kyennyt erottautumaan tarpeeksi muista sinisen blokin puolueista.
Historia Puolueen perustaminen pienoiskuva|left|pysty|Konservatiivien vaalijuliste vuodelta 1939 Konservatiivinen kansanpuolue muodostui äänioikeuden laajentamisen jälkeen Højren () pohjalle. Puolueen perustava kokous pidettiin 22. helmikuuta 1916.
Osallistuminen hallitukseen Ensimmäisen kerran puolue oli yhdessä Venstren kanssa hallituksessa vuosina 1950–1953. Vuoteen 1971 Konservatiivinen kansanpuolue keräsi kansankäräjien vaaleissa noin 16-21 prosenttia äänistä, lukuun ottamatta vuoden 1947 kannatusromahdusta. Vuosina 1968-1971 puolue oli osa Hilmar Baunsgaardin johtamaa VKR-hallitusta.
Vuonna 1973 puolueen kannatus romahti muiden vakiintuneiden puolueiden tavoin. Poul Schlüterin tultua puheenjohtajaksi puolueen kannatus nousi jälleen. Vuonna 1979, Tanskan ensimmäisissä eurovaaleissa puolue sai kaksi paikkaa Euroopan parlamenttiin. Vuoden 1984 vaaleissa puolue keräsi yli 23 prosentin kannatuksen ja oli toiseksi suurin puolue sosiaalidemokraattien jälkeen. Schlüter vahvisti puoluetta ja muodosti neliapilahallitukset vuosina 1982-1988 yhdessä Venstren, Keskusta-Demokraattien ja Kristillisen kansanpuolueen kanssa, sitten kolmen lehden hallituksen Venstren ja Radikaali Venstren kanssa vuosina 1988–1990 ja yksin Venstren kanssa 1990–1993. Tammikuun 1993 "tamiliasia" teki lopun Schlüterin hallituksille ja konservatiivsen kansanpuolueen kukoistuskaudelle.
Tämän jälkeen puolueen kannatus on laskenut huomaattavasti. Erityisesti Hans Engellin rattijuopumus ja ulosajo 1997 vaikutti puolueen kannatukseen merkittävästi. Bendt Bendtsenin johdolla kannatus parantui hieman ja puolue osallistui Venstren kanssa vähemmistöhallitukseen vuonna 2001. Hallituskaudella puolue oli useita kertoja törmäyskurssilla Tanskan kansanpuolueen kanssa.
Puolueen kannatus laski uudelleen vuosina 2011 ja 2015. Lars Barfoed nousi konservatiivien puheenjohtajaksi tammikuussa 2011 Lene Espersenin jätettyä tehtävän. Barfoedin johdolla puolue menestyi kuitenkin heikosti niin vaaleissa kuin mielipidemittauksissa: vuoden 2011 vaaleissa konservatiivit saivat vain 4,9 prosenttia äänistä ja kahdeksan paikkaa kansankäräjille. Barfoed jätti yllättäen paikkansa puheenjohtajana elokuussa 2014, minkä jälkeen hänen tilalleen nousi Viborgin pormestari Søren Pape Poulsen. Eronsa taustalla Barfoed kertoi olevan puolueen tarve sukupolvenvaihdokselle.
Marraskuussa 2016 puolue osallistui jälleen Venstren johtamaan Lars Løkke Rasmussenin hallitukseen. Vuoden 2019 vaaleissa puolue nosti jälleen kannatustaan.
Organisaatio Konservatiivinen kansanpuolue muodostuu jäsenjärjestöistä, jossa jäsenmaksunsa maksaneilla jäsenillä on mahdollisuus asettaa ehdokkaita julkisiin vaaleihin sekä osallistua puolueen korkeimpaan päättävään kokoukseen, maakäräjille. Konservatiivisen kansanpuolueen jäsenmäärä on pienempi kuin sosiaalidemokraateilla ja Venstrellä ja saavutti huippunsa 1960-luvulla. 1980-luvulta lähtien jäsenmäärä on laskenut tasaisesti. Konservatiivisella kansanpuolueella on läheiset siteet liike-elämään. Puolue on saanut lahjoituksia mm. teollisuudelta, työnantajajärjestöiltä, kauppakamareilta sekä useilta yrityksiltä.
Vaalimenestys Tulokset Kansankäräjävaalit Vuosi Edustajat Äänet 1979 395 653 12,5 % 1981 451 478 14,5 % 1984 788 224 23,4 % 1987 700 886 20,8 % 1988 642 048 19,3 % 1990 517 293 16,0 % 1994 499 845 15,0 % 1998 303 965 8,9 % 2001 312 770 9,1 % 2005 344 886 10,3 % 2007 359 404 10,4 % 2011 175 047 4,9 % 2015 118 003 3,4 % 2019 233 865 6,6 %
Merkittäviä henkilöitä Puheenjohtajat Emil Piper 1916–1928 Charles Tvede 1928–1932 John Christmas Møller 1932–1939 Vilhelm Fibiger 1939–1948 Halfdan Hendriksen 1948–1957 Einar Foss 1957–1965 Knud Thestrup 1965–1972 Erik Haunstrup Clemmensen 1972–1974 Poul Schlüter 1974–1977 Ib Stetter 1977–1981 Poul Schlüter 1981–1993 Torben Rechendorff / Hans Engell 1993–1995 Hans Engell 1995–1997 Per Stig Møller 1997–1998 Poul Andreassen 1998–2000 Bendt Bendtsen 2000–2008 Lene Espersen 2008–2011 Finn Poulsen 2011–2011 Lars Barfoed 2011–2014 Søren Pape Poulsen 2014–2024 Mona Juul 2024→
Puoluesihteerit Lemvigh-Müller 1920–1921 Christian Strøm 1921–1923 John Christmas Møller 1923–1941 Poul Sørensen 1941–1950 Sven Jørgensen 1950–1961 Mogens Olsen 1961–1967 Kai Aage Ørnskov 1967–1974 Jens Karoli 1974–1981 Torben Rechendorff 1981–1988 John Wagner 1988–1991 Peter Sterup 1991–1998 Jan Høgskilde 1998–2002 Morten Bangsgaard 2002–2009 Martin Dahl 2009–2015 Søren Vandsø 2015–
Nykyiset kansanedustajat (2022–2026) Mette Abildgaard Lise Bertelsen Helle Bonnesen Niels Flemming Hansen Rasmus Jarlov Brigitte Klintskov Jerkel Mona Juul Per Larsen Mai Mercado Søren Pape Poulsen
Europarlamentaarikot Kent Kirk (1979–1984) Poul Møller (1979–1989) Marie Jepsen (1984–1994) Jeanette Oppenheim (1984–1989) Claus Toksvig (1984–1989) Christian Rovsing (1989–2004) Frode Kristoffersen (1994–1999) Poul Schlüter (1994–1999) Gitte Seeberg (2004–2009) Bendt Bendtsen (2009–2019)
Lähteet
Aiheesta muualla
Konservatiivinen kansanpuolue Konservativ Ungdom
Luokka:Euroopan kansanpuolueen jäsenpuolueet Luokka:Tanskan puolueet Luokka:Liberaalikonservatistiset puolueet Luokka:Konservatiiviset puolueet