Hashim Thaçi (s. 24. huhtikuuta 1968 Srbica, Kosovo, Serbia, Jugoslavia) on Kosovon entinen presidentti. Hän oli virassa vuosina 2016–2020. Thaçi on aiemmin toiminut Kosovon pääministerinä, ulkoministerinä, Kosovon demokraattisen puolueen (PDK) puheenjohtajana ja Kosovon vapautusarmeija UÇK:n poliittisena johtajana.
Tausta ja koulutus
Hashim Thaçi syntyi Broćnan kylässä (), Srbicassa (Skenderaj) Jugoslavian sosialistiseen liittotasavaltaan kuuluneessa Serbiassa. Srbica sijaitsee Drenican (Drenicë) laaksossa, joka on historiallisesti ollut albaanivastarinnan keskus. Myöhemmin Drenicasta kehittyi Kosovon vapautusarmeijan kehto 1990-luvulla.
Thaçi opiskeli filosofiaa ja historiaa Pristinan yliopistossa.Encyclopædia Britannica, 2009, s. 107 Asuttuaan vuonna 1993 Sveitsissä hän liittyi poliittiseen albaanipakolaisten ryhmään. Hän ilmoittautui jatko-opiskelijaksi Zürichin yliopistoon historian ja kansainvälisten suhteiden laitokselle, mutta jätti myöhemmin opinnot kesken.
Rikokset ja rikosepäilyt Länsimaat pitävät Kosovon vapautusarmeijaa albaanien terroristijärjestönä ja Thaçin tekemät useat serbipoliisien ja -siviilien murhat vuosina 1992–1996 tekivät hänestä etsintäkuulutetun rikollisen. 11. heinäkuuta 1997 Pristinan tuomioistuin tuomitsi Thaçin 10 vuodeksi vankeuteen terrorismista. Haagin kansainvälinen sotarikostuomioistuin tuomitsi Thaçin syylliseksi 96 poliittisen vastustajan tai Serbian turvallisuusjoukkojen kanssa yhteistyötä tehneeksi epäillyn henkilön murhiin ja 385 ihmisen mielivaltaisesta ja laittomasta vangitsemisesta, 303 ihmisen kiduttamisesta ja noin 50 ihmisen julmasta kohtelusta. Syyskuussa 2026 Thaçi sai 25 vuoden vankeustuomion Kosovon tuomioistuimessa Haagissa.
Saksan tiedustelupalvelu Bundesnachrichtendienstin ja Bundeswehrin raportin mukaan pääministeri Thaçi, entinen pääministeri Ramush Haradinaj ja parlamenttiryhmän puheenjohtaja Xhavit Haliti ovat sotkeutuneet syvälle paikalliseen rikollisuuteen. 1990-luvun lopulla Thaçi johti koko Kosovon alueella toimivaa rikollisverkostoa, lisäksi hänellä on yhteyksiä Tšekin ja Albanian mafioihin ja hän on asioinut palkkamurhaaja ”Afrimin” kanssa, joka on murhannut ainakin 11 ihmistä.German spy affair might have been revenge, Welt, 30.11.2008
Joulukuussa 2010 Euroopan neuvoston raportti syytti Thaçia sekaantumisesta mafiatyylisen rikollisverkostoon, joka harjoitti aseiden, huumeiden ja elinten salakuljetusta Itä-Euroopassa. Raportin mukaan Thaçin lähipiiri kuljetti vankeja sodan jälkeen rajan yli Albaniaan, jossa serbivangit murhattiin ja heidän munuaisensa myytiin elinsiirtomarkkinoille. Raportin laati Dick Martyn johtama työryhmä kaksivuotisen tutkimuksen jälkeen. Thaçin hallitus on leimannut raportin Venäjän ja Serbian mustamaalaukseksi.
Myös The Guardian -sanomalehden haltuunsa saamien Naton salaisten raporttien mukaan Thaçi oli yksi maansa järjestäytyneen rikollisuuden korkeimmista päälliköistä.
Poliittinen ura Thaçi nousi UÇK:n johtoon maaliskuussa 1999. 17. marraskuuta 2007 pidetyissä parlamenttivaaleissa Thaçin johtama PDK sai 34 prosenttia äänistä ja julistautui vaalien voittajaksi.
Lokakuussa 2017 Thaçi osallistui Kosovon ensimmäiseen pride-kulkueeseen Pristinassa ja ilmaisi tukensa maan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille.
Lähteet
Aiheesta muualla
Profiili Helsingin Sanomissa
Luokka:Kosovon presidentit Luokka:Kosovon pääministerit Luokka:Vuonna 1968 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt