pienoiskuva|Puhuttua liettuaa Liettua (omakielinen nimi: lietuvių kalba) on balttilainen kieli, ja se kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan. Sen sukukieliä ovat latvia ja sammunut muinaispreussi.
Liettuassa kielen puhujia on noin 3 miljoonaa (80 % väestöstä), Liettuan ulkopuolella noin miljoona (merkittäviä vähemmistöjä mm. Norjassa, Saksassa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä). Se on Liettuan virallinen kieli. Puolassa liettualla on virallinen vähemmistökielen asema. Lisäksi se on yksi Euroopan unionin virallisista kielistä.
Kielessä on kaksi päämurretta, yläliettualainen murre (aukštaičių tarmė) ja alaliettualainen murre (žemaičių tarmė). Murre-ero saattaa vaikeuttaa keskinäistä ymmärtämistä.
Fonologia
Konsonantit LabiaaliDentaaliPost- alveolaariPalataaliVelaariNasaalitmnKlusiilitp bt dk ɡAffrikaatatt͡s d͡zt͡ʃ d͡ʒFrikatiivitfs zʃ ʒx ɣLateraalitlTremulantitrApproksimantitʋj Kaikki konsonantit lukuun ottamatta /j/ voivat esiintyä myös palatalisoituneina.
Lähde:
Vokaalit EtinenKeskinenTakainenSuppeaiːuːLähes suppeaɪʊPuolisuppeaeːoːPuoliavoinɛ(ɔ)Avoinæːaɑː Lähde:
Ortografia Liettuaa kirjoitetaan latinalaisin aakkosin, eräitä erikoismerkkejä käyttäen. Aakkosia on 32 kappaletta:
A Ą B C Č D E ĘĖ F G H I Į Y JK L M N O P R SŠ T U Ų Ū V Z Ža ą b c č d e ęė f g h i į y jk l m n o p r sš t u ų ū v z ž
Vanhin painettu liettuankielinen kirja on katekismuksen käännös vuodelta 1547. Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan liettuaksi vuonna 1735.
Kielioppi Liettua on inflektoiva kieli, eli verbien ja nominien taivutusmuodot ovat tärkeitä ilmausten muodostamisessa. Nominien sijamuotoja on 7, sukuja kaksi, lukuja kaksi (mutta murteissa esiintyy myös duaali eli kaksikko). Verbeillä on neljä yksinkertaista aikamuotoa sekä niitä vastaavat yhdistetyt aikamuodot ja neljä tapaluokkaa; lisäksi verbien nominaalitaivutus on hyvin rikas. Liettua on SVO-kieli: lauseenjäsenten tavanomainen järjestys on subjekti–predikaatti–objekti.
Liettuassa ääntämyksessä ja kieliopissa on paljon arkaaisia piirteitä, toisin sanoen kielessä on säilynyt indoeurooppalaisen kantakielen ominaisuuksia, jotka muista kielistä ovat hävinneet. Se onkin kaikkein vanhakantaisin kaikista nykyään puhutuista indoeurooppalaisista kielistä. Tämän tähden sillä on poikkeuksellisen merkittävä sija indoeurooppalaisessa vertailevassa kielentutkimuksessa.
Kielinäyte
Lähteet
Aiheesta muualla
Lithuanian (lietuvių kalba) https://web.archive.org/web/19970416061607/http://www.lmp.ucla.edu/profiles/profl03.htm Liettualais-ranskalainen sanakirja
Luokka:Liettuan kielet Luokka:Latvian kielet Luokka:Puolan kielet Luokka:Venäjän kielet Luokka:Balttilaiset kielet Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit