thumb|Toppilan turvevoimala Oulussa (2006). Turpeen osuus Suomen energiantuotannossa on noin 4 prosenttia. Suurimmat turpeesta energiaa tuottavat yritykset Suomessa ovat Neova sekä Turveruukki Oy.Fuel Peat Industry in EU, Country reports – Finland, Ireland, Sweden, Estonia, Latvia, Lithuania 30.12.2005 VTT Suomen turpeen energiakäyttö oli vuonna 2007 sähkönkulutuksesta 7,6 % ja energiankulutuksesta noin 7,0 %. Vuonna 2000 turpeen osuus sähköstä ja energiasta oli 4,7 %.Energiatilasto, vuosikirja 2008, Tilastokeskus helmikuu 2009 Suomi on ollut niitä maita, joissa on turvetta eniten maailmassa. Kolmannes Suomen pinta-alasta eli noin 10 miljoonaa hehtaaria on ollut erilaisia soita. 2020-luvulla ojittamatonta suota on neljä miljoonaa hehtaaria. Suomen soista 0,6 % on energiaturvekäytössä. Noin 12,0 % maan soista on suojeltuja.Suoluontotyyppien uhanalaisuus Ympäristö.fi. Viitattu 20.3.2024Jyu.fi Suojelualueet eivät ole kuitenkaan jakautuneet tasaisesti, vaan niistä iso osa on Pohjois-Suomessa. Näin ollen Etelä-Suomen soista on suojeltu vain alle 2 %.

Yleistä Polttoturpeen koneellinen nosto alkoi 1800-luvulla , turvetta nostettiin 1900-luvun alkupuolella erityisesti höyryveturien polttoaineeksi. Vähitellen käyttö hiipui edullisten tuontipolttoaineiden, öljyn ja kivihiilen saatavuuden parantuessa. 1970-luvun öljykriisin seurauksena turpeen energiakäyttö kasvoi valtion ohjauksella ja oli huipussaan 1997 jolloin turpeen osuus energian kokonaiskäytöstä oli 7%.

Suomen soista 40 % on enää luonnontilaisia. Esimerkiksi Keski-Suomessa vain alle 20 % soista on luonnontilassa. Metsähallitus on todennut, että luonnontilaisten soiden vähennyttyä soiden luontotyypit ja lajit ovat uhanalaistuneet ja suoluonnon laatu on heikentynyt.

Turvemaita kuivataan Suomessa maatalouskäyttöön, mutta se aiheuttaa suuret CO2- ja N2O-päästöt. Paras tapa ehkäistä se on välttää turvemaan kuivaus.IPCC Working group III fourth assessment report, Chapter 8: Agriculture (1 MB) 2007, s. 509 IPCC:n mukaan maataloudessa hiilidioksidin ehkäisyn päämenetelmiin sisältyy viljeltyjen turvemaiden entistäminen takaisin alkuperäiseen tilaan. IPCC ei suosittele turvemaiden metsittämistä tai ojittamista, vaan ojien poistoa ja metsitettyjen turvemaiden entistämistä suoalueiksi.IPCC Working group III fourth assessment report, Summary for Policymakers 2007, s.10

Suomessa kaikki energiaturvekäytöstä poistuneet maa-alueet ennallistetaan, metsitetään tai hyödynnetään maatalouskäytössäTurvetuotantoalueiden jalkikaytto, Turveteollisuusliitto.fi Turvetuotantoalueiden jalkikaytto, Turveteollisuusliitto.fi . Ennallistamisella tarkoitetaan, että maa-alueet palautetaan joko luonnontilaisiksi ekosysteemeiksi, esimerkiksi kosteikoiksi tai hiiltä tehokkaasti sitoviksi viljelyksiksiYmpäristo.fi. Monet tärkeistä maan lintujärvistä, kuten esimerkiksi Limingan lintujärvi, ovat entisiä energiaturvealueita. Kaikkia alueita ei kuitenkaan ennallisteta, vaan niistä tulee esimerkiksi talousmetsää. Ruokohelpiviljelykset puolestaan tuottavat biomassaa uusiutuvan energian tuotantoon.

Suomi on yksi maailman soisimmista valtioistaSuoseura

International production of peat 2005, by country. Suomi oli maailman suurin turpeen tuottaja vuonna 2005. Suomen osuus koko maailman energiaturpeen tuotannosta oli yli 50 %. U.S. Geological Surveyn mineraali vuosikirjan mukaan vuonna 2005 turvetta tuotetaan energiaksi vain Euroopassa. Energiaturpeen tuottajamaat olivat: Suomi 51 %, Irlanti 31 %, Valko-Venäjä 11 %, Moldova 3,0 % ja Ruotsi 3,6 %. Lähteessä Viro, Latvia, Liettua, Venäjä ja Unkari eivät ole määrittäneet turpeen käyttötarkoitusta. Maailmanlaajuisesti energiaturpeen tuotanto on kasvuturpeen tuotantoa suurempaa.

Turvevoimaloita on Suomessa noin 60 ja VTT:n vuonna 2009 julkaiseman selvityksen mukaan turve työllistää Suomessa suoraan ja välillisesti yhteensä yli 12 000 henkilötyövuoden verran, ja sen vaikutus valtion- ja kuntatalouteen on vuosittain noin 370 miljoonan euron luokkaa, Turveteollisuusliitto.fi . Turpeen kansallisten markkinoiden liikevaihto on noin 200 miljoonaa euroa. Kansainvälinen liikevaihto ei ole merkittävää, sillä turpeen käyttö energiantuotantoon on kannattavaa vain paikallisesti.

Suomessa turpeella tuotettua sähköä on tuettu syöttötariffien avulla toukokuusta 2007 lähtien. IEA, Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat arvostelleet tariffeja.

Valtakunnan turvevarojen energiasisältö on noin 13 000 TWh. Turvevarojen energia vastaa 1 100 miljoonaa öljytonnia. Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin ja 2/3 Norjan tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna. Suomen turvevarat ovat lähes kymmenkertaiset Suomen puuvarojen energiaan ja 35-kertaiset puuston tilavuuteen verrattuna. , .

Lainsäädäntö pienoiskuva|Puutiosuon turvealue Yli-Iissä kesällä 2007. Takavasemmalla näkyy yksi turveaumoista. Turve-energiaEnergiatilasto, Vuosikirja 2006, Tilastokeskus, 2.7 Energiaturpeen tuotanto ja kulutusFossiilinen ja uusiutuva energia, TJ Tilastokeskus, Energiaennakko 2007Energiatilasto vuosikirja 2007, Taulukko 2.7 Energiaturpeen tuotanto ja kulutus, (Turveteollisuusliitto ry, Suomen turvetuottajat ry ja Vapo Oy), Tilastokeskus joulukuu 2007Energiatilasto vuosikirja 2008, Taulukko 2.7 Energiaturpeen tuotanto ja kulutus, Tilastokeskus helmikuu 2009 (vuoden 2007 luvut, muut ok) Vuosi TuotantoGWh KulutusGWh 1990 18 950 15 522 1991 8 978 15 657 1992 18 945 15 353 1993 11 513 16 210 1994 25 344 18 522 1995 25 367 20 645 1996 25 000 23 544 1997 31 180 23 144 1998 5 304 22 110 1999 25 742 19 591 2000 12 663 17 203 2001 19 538 23 868 2002 25 471 24 930 2003 21 306 27 550 2004 10 429 24 667 2005 24 864 19 107 2006 36 773 26 000 2007 12 663 28 406 2008Ennakko 2009 tilastokeskus 22 627 2009 19 322 Päästökauppalaki (683/2004) tuli voimaan elokuussa 2004.

Turpeen syöttötariffia maksetaan lakisääteisesti lauhdutusvoimalaitoksissa tuotetulle sähkölle 1.5.2007−31.12.2010. Lain mukaan kantaverkonhaltijan tulee kerätä syöttötariffimaksu kaikilta verkon sähkön kuluttajilta tasapuolisesti ja ketään syrjimättä.Laki polttoturpeesta lauhdutusvoimalaitoksissa tuotetun sähkön syöttötariffista (voimassa 31.12.2010 saakka) 30.3.2007/322Valtioneuvoston asetus polttoturpeesta lauhdutusvoimalaitoksissa tuotetun sähkön syöttötariffista (voimassa 31.12.2010 saakka) 30.3.2007/324 Mauri Pekkarisen mukaan järjestelmä koskee yli 120 MW:n kokoisia laitoksia, joiden pääasiallinen polttoaine on turve. Syöttötariffi kohdistuu 400 MW:n tuotantoon. Se maksaa vuodesta riippuen 1−10 miljoonaa euroa. Pekkarisen mukaan työllisyysvaikutus on useita satoja työpaikkoja.Valtioneuvosto esittää turpeelle syöttötariffijärjestelmää 3.8.2006 Syöttötariffia maksetaan lauhdutusvoimalaitoksissa tuotetulle sähkölle kuukausittain lisähintaa seuraavasti:

Lisähinta (€/MWh) = 1 €/MWh + (Pt+ εtx Pe)/ ηt - (Ph+ εhx Pe)/ ηh, jossa Pt = polttoturpeen hinta sähkön lauhdutustuotannossa arvonaan 7 € MWh; ε0t = polttoturpeen ominaispäästökerroin arvonaan 0,377 hiilidioksiditonnia MWh:lta; Pe = päästöoikeuden hinta aritmeettisena keskiarvona Euroopan talousalueen vaihdoltaan kolmen suurimman päästöoikeuspörssin päivittäiskaupan hintanoteerausten päiväkeskiarvosta kyseisenä kalenterikuukautena, euroa hiilidioksiditonnilta; ηt = polttoturvetta polttoaineena käyttävän lauhdutusvoimalaitoksen hyötysuhde arvonaan 0,37; Ph = kivihiilen hinta sähkön lauhdutustuotannossa Tilastokeskuksen julkaiseman polttoaineen hintatekijän h (yksi kuukausi) verottomana arvona kyseisenä kalenterikuukautena, euroa MWh:lta; εh = kivihiilen ominaispäästökerroin arvonaan 0,337 hiilidioksiditonnia MWH:lta; ηh = kivihiiltä polttoaineena käyttävän lauhdutusvoimalaitoksen hyötysuhde arvonaan 0,40.

Verot ja tuet Turpeen energiakäytöstä maksettiin vuosina 2003−2005 veroa 1,59 €/MWh. Tämän jälkeen turve on luokiteltu samaan valmisteverottomaan ryhmään ydin- ja vesivoiman kanssa. Kivihiilestä, öljystä ja maakaasusta maksetaan edelleen valmisteveroa.Tilastokeskus Energia 2006, 14.3. Valmisteverot, 16 Energia ja päästöt S, N, CO2 Eduskunta sääti vuonna 2006 lain, jolla korvataan turvevoimaloille hiilidioksidipäästöistä aiheutuvia päästöoikeuskustannuksia. IEA:n pääjohtaja Nobuo Tanaka mukaan Suomen pitää huolehtia siitä, että tämä tuki on vain väliaikainen.IEA arvostelee turpeen tukemista, Helsingin Sanomat 27.3.2008 B5

Ympäristövaikutukset Turvetuotanto voi aiheuttaa muun muassa pienhiukkaspölyä, meluhaittaa, vesistön kuormittumista ja maiseman muutoksia. Korkein hallinto-oikeus kielsi näillä perusteilla Järvelänsuon turvetuotannon vuonna 2005.KHO:2005:70 (11.11.2005)

Turpeen energiakäytön rikkipäästöt Suomessa olivat 15,6 (9,7) x 1 000 t SO2 2003 (2005). Suomessa turpeen energiakäyttö 2003 (2005) vastaa 15 % (14 %) rikkipäästöistä; 6,3 % (4,3 %) typpipäästöistä, 12.5 % (10,4 %) kasvihuonepäästöistä ja 15 % (13 %) energiantuotannon kasvihuonepäästöistä. Vuonna 2003 Suomen turpeen energiankäytön hiilidioksidipäästöt olivat 86 % verrattuna Suomen liikennepolttoaineiden hiilidioksidipäästöihin.

Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan turpeen polton lisäämistä ei voi perustella millään syyllä. Luonnonsuojeluliitto katsoo, että uhanalainen suoluonto tarvitsee lisäsuojelu- ja ennallistamisohjelman, jonka tavoitteena on soiden monimuotoisuuden ja hiilitaseen säilyttäminen.SLL: Turpeen polton lisäämistä ei voi perustella millään syyllä YLE 27.5.2008

VTT:n vuonna 2007 julkaiseman tutkimuksen mukaan turpeen käytön kasvihuonevaikutus on kivihiiltä pahempi riippumatta siitä onko turve peräisin luonnonsuolta vai metsäojitetulta suolta.Kirkinen, J., Minkkinen, K., Penttilä, T., Kojola, S., Sievänen, R., Alm, J., Saarnio, S., Silvan, N., Laine, J., Savolainen, I. 2007a. Greenhouse impact due to different peat utilisation chains in Finland — a life-cycle approach. Boreal Environment Research 12: 221-223.

Ilkka Savolaisen (VTT) mukaan tilastokeskuksen lukujen valossa turvemaan hiili vähenee Suomessa 6 miljoonalla tonnilla vuodessa. Luonnontilaisia soita on vain 40 %, ja ne sitovat korkeintaan kolmanneksen tästä. Savolaisen mukaan suot ovat turvetuotannon vuoksi hiililähteitä ja niiden ilmastovaikutukset ovat kielteiset.HS 20.4.2010 B7

IEA:n mukaan Suomen bonustariffi on suunniteltu tekemään EU:n päästökauppa tehottomaksi. Päästökaupassa hiilipäästöjä pyritään hintaohjaamaan. Bonustariffi poistaa Suomen kannusteen vaihtaa runsas hiilipäästöinen turve-energialähde vähäpäästöisempään.Energy Policies of IEA Countries – ¨Finland 2007 Review IEA 26.3.2008, s. 9, 71-72, 80, 83, Yhteenveto

Professori Jyri Seppälän mukaan turve ei kuulu kansainvälisesti uusiutuvien energialähteiden piiriin. Siksi turpeen käyttöä varten Suomi perusti 2002−2005 tutkimusohjelma. Keväällä 2008 kansallinen ilmastopaneeli paljasti, ettei tutkimustieto anna perusteita muuttaa tulkintaa kasvihuonekaasulaskelmissa: Turve on fossiilinen polttoaine ja sen käyttö lisää ilmastonmuutosta. Turpeen kasvihuonepäästöt ovat viime vuosina verrattavissa Suomen henkilöautoliikenteen kasvihuonepäästöihin. Jyri Seppälän mukaan turpeen biodieselmäärittely on vaikeaa eikä soiden tulevaisuuden hiilisidontaa voi vahvistaa. Kansainvälinen päästölaskelma ei tunne tulevaisuuden maankäyttöoptioita.Tutkimustieto turpeen käytön pohjaksi, Helsingin Sanomat 14.7.2008 C5

Monet poliittiset vaikuttajat vastustavat turvetuotantoa. Eräs tunnetuimmista henkilöistä, joka ovat aikaisemmin kannattanut turvetuotantoa, mutta on alkanut sitä myöhemmin vastustamaan, on Suomen entinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen. Usein turvetuotannon arvostelijat myös sanovat, että Suomen suurin turvetuottaja Vapo harjoittaa viherpesua. Vapo on myös joutunut maksamaan korvauksia pilattuaan vesistöjä turvetuotannolla.

Perussuomalaiset kannattavat turvetuotantoa ja haluaisivat estää sen alasajon.

Energiantuotanto

Turpeen energiatase