Kotisynnytys on synnytys, joka tapahtuu kotona. Kotisynnytys voi olla joko avustettu tai avustamaton. Avustetussa kotisynnytyksessä paikalla on terveydenhuollon ammattilainen, yleensä kätilö. Joissain tilanteissa perhe saattaa valita synnyttää ilman terveydenhuollon ammattilaista.
Tällöin puhutaan avustamattomasta kotisynnytyksestä tai vapaasynnytyksestä. Avustamattomassa synnytyksessä voi olla läsnä synnyttäjän lisäksi muita tukihenkilöitä, kuten mahdollinen puoliso, muita perheenjäseniä, ystäviä tai esimerkiksi doula.
Kotisynnytys on ollut Suomessa perinteinen tapa synnyttää kuten muuallakin maailmassa. 1800-luvun lopulla synnytyksistä yli 90% oli yhä kotisynnytyksiä kun taas 1940-luvun puolivälissä puolet synnytyksistä oli jo siirtynyt sairaalaan. Vielä 1950-luvulla kätilöt avustivat kotisynnytyksissä, mutta keskussairaalaverkoston kehittyessä 1960-luvulla kotisynnytysten määrä alkoi selvästi laskea. Synnytysvalmennus ja entistä paremmat liikenneyhteydet siirsivät synnyttäjät laitoksiin.
2000-luvun jälkeen kotisynnytysten määrä on jälleen kääntynyt jatkuvaan kasvuun. Suunniteltuja kotisynnytyksiä oli syntyneiden lasten rekisteriin tulleiden ilmoitusten mukaan 119 vuonna 2021 (75 vuonna 2020). Vuonna 2021 kaikista synnytyksistä matkalla sairaalaan tapahtui 103, mikä on 20 synnytystä enemmän kuin vuonna 2020. Muista syistä suunnittelemattomia sairaalan ulkopuolisia synnytyksiä oli 105 kun vuonna 2020 vastaavia synnytyksiä oli 115.
Suunniteltujen kotisynnytysten määrä on luultavasti kuitenkin isompi mitä toteutuneet kotisynnytysmäärät antavat ymmärtää, sillä sairaalaan siirtyneet kotisynnytykset tilastoidaan sairaalasynnytyksiksi ja osa avustamattomista kotisynnytyksistä ei päädy tilastoihin.
Suomessa suunniteltuja kotisynnytyksiä on n. 0,02 % kaikista synnytyksistä vastaavan osuuden ollessa Ruotsissa 0,1%, Tanskassa 0,9% ja Islannissa 1,8%. Alankomaissa kotona syntyy noin kolmasosa vauvoista.
Aktiivinen synnytys ry, joka on aktiivisen synnyttämisen ja perhelähtöisen synnytyskulttuurin puolestapuhuja, arvioi kotisynnytysten määrän kasvun johtuvan siitä, että kotisynnytyskätilöitä on enemmän saatavilla.Tällä hetkellä Suomessa on parisenkymmentä kotikätilöä.
Aktiivinen synnytys ry:n ylläpitämässä kotilolistassa on lueteltuna kaikki Suomessa toimivat kotikätilöt alueittain.
Turvallisuus THL:n tutkimuspäällikkö ei suosittele kotisynnytystä, ja moni muukin terveydenhuollon ammattilainen pitää sitä liian vaarallisena.HUS:n naistenklinikan ylilääkärikin on huolissaan kotisynnytyksistä, koska suurin osa hätätilanteista tapahtuu naisille, joilla ei ole riskitekijöitä.
THL:n äitiysneuvolaopas suosittaa turvallisuussyistä synnyttämistä sairaalassa. Tämä perustuu laajempiin kansainvälisiin aineistoihin.
Tutkimuksia 12 tutkimuksen katsaus Journal of Medical Ethics -lehdessä käsitti 500 000 suunniteltua kotisynnytystä matalan riskin synnyttäjillä. Neonataalikuolleisuus oli kolminkertainen sairaalasynnytyksiin verrattuna. Samanlaiset tulokset sai American College of Obstetricians and Gynecologists. Sen myöhempi selvitys totesi yli kaksinkertaisen riskin perinataalikuolemasta ja kolminkertaisen riskin vauvan kouristuskohtauksista tai vakavista neurologisista toimintahäiriöistä, vaikka kotisynnytystä suunnittelevat ehkä useammin he, joilla pitäisi olla muuten pienemmät riskit. Jos kuitenkin haluaa kotisynnytyksen, pitäisi olla lisensoitu kätilö, nopea konsultaatiomahdollisuus ja tarjolla nopea kuljetus sairaalaan.
Journal of Medical Ethics -lehden tutkimuskatsaus totesi, että kotisynnytyksissä on suurempi riski huonosta Apgar-pistemäärästä sekä monien diagnoosien myöhästymisistä. Vielä 2007 Britanniassa tehty katsaus totesi, että laadukkaita tutkimuksia aiheesta ei oikein ole mutta kuolleisuus oli korkeampi kotisynnytyksissä, mikä johtui siitä, että tarvittaessa äitiä ei saatu nopeasti synnytysosastolle.
Yli 13 miljoonan synnytyksen tutkimuksessa kotisynnytyksissä oli kymmenkertainen todennäköisyys (mataliin) Apgar-pisteisiin 0-5, mitä tutkimuksen johtaja piti hälyyttävänä. Tutkimus silti vähätteli kotisynnytysten riskejä, koska jos kotisynnyttäjä jouduttiin siirtämään sairaalaan, se laskettiin sairaalasynnytykseksi.
Aktiivinen synnytys ry:n mukaan kotisynnytyksen turvallisuudesta on tehty maailmalla useita tutkimuksia, jotka osoittavat matalan riskin synnyttäjillä kätilöavusteisen kotisynnytyksen olevan yhtä turvallinen vaihtoehto kuin sairaalasynnytys. Maissa, joissa kotisynnytykset ovat osa julkista terveydenhuoltoa, on kotisynnyttäjän täytettävä tietyt kriteerit synnytyksen turvallisuuden varmistamiseksi. Puhutaan matalan riskin synnyttäjistä, joihin lukeutuu perusterveet synnyttäjät, joilla on normaali yksisikiöinen raskaus ja tarjoutuvana osana on sikiön pää. Apuna pitäisi olla kokeneen kätilön, jolla on konsultaatiomahdollisuus ja mahdollisuus viedä äiti nopeasti sairaalaan.
THL:n äitiysneuvolaoppaassa matalan riskin kotisynnyttäjän yhteydessä puhutaan uudelleensynnyttäjistä. Silti jotkut kotikätilöt ottavat myös ensisynnyttäjiä asiakkaikseen.
Vuonna 2020 tehdyn meta-analyysin mukaan niillä, jotka suunnittelevat kotisynnytystä, vaikka lopulta siirtyisivätkin sairaalaan, on yli 40 % harvemmin sektio, toimenpidesynnytyksen yli 50%:lla, epiduraalipuudutuksen käytön yli 70%:lla, episiotomian 55%:lla, 3.-4. asteen repeämän yli 40%:lla, synnytyksen käynnistyksen oksitosiini-infuusiolla yli 60%:lla sekä synnytyksen jälkeisen runsaamman verenvuodon yli 30%:lla. Tosin tutkimukset eivät olleet satunnaistettuja. Siksi tämä ei todista, että kotisynnytys olisi turvallista, koska kotisynnytystä ehkä suunnittelevat useammin terveemmät äidit.
Hollantilaisessa tutkimuksessa mukaan (n= 743 000) matalan riskin kotisynnyttäjillä ja sairaalasynnyttäjillä ei ollut eroa vastasyntyneiden kuolleisuudessa. Uudelleensynnyttäjien kohdalla kotisynnytyksen ollessa kyseessä vastasyntyneillä oli vähemmän matalia Apgar-pisteitä ja vähemmän tehohoidon tarvetta kuin sairaalassa syntyneillä. Ensisynnyttäjienkään kohdalla ei ollut merkittävää eroa vastasyntyneiden matalien Apgar-pisteiden ja tehohoidon osalta kodin ja sairaalan välillä. Eräs vuoden 2018 meta-analyysi osoitti, että kotisynnyttäjillä alatiesynnytys oli todennäköisempi verrattuna sairaalasynnyttäjiin. Kotisynnyttäjillä oli myös vähemmän välilihan vaurioita ja synnytyksen jälkeistä verenvuotoa. Vastasyntyneiden kuolleisuudella ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa eri synnytyspaikkojen välillä. Tosin meta-analyysiin ei löydetty yhtään satunnaistettua tutkimusta
Siirto sairaalaan synnytyksen alkamisen jälkeen Pohjois-Amerikassa 12 prosentissa suunnitelluista kotisynnytyksistä synnyttäjä piti kuljettaa sairaalaan esimerkiksi vaikean synnytyksen tai kivunlievityksen vuoksi. Vuosina 2004-2010 vastaava luku oli 11 % (siirrot synnytyksen alkamisen jälkeen).
Satunnaistamattomat tutkimukset Kotisynnytyksen valitsevat ovat todennäköisemmin terveitä ja heidän riskinsä ovat todennäköisemmin pienempiä. Siksi heidän tulostensa vertaaminen sairaalasynnyttäjiin ei anna todellista kuvaa riskeistä.
Satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset ovat luotettavimpia. Sellaisia on vaikea tehdä synnytyspaikasta. Siksi tutkimuksissa yleensä joudutaan vertaamaan kotisynnytyksen valitsevia sairaalan valitseviin. American Congress of Obstetricians and Gynecologists totesi monia ongelmia alan tutkimuksissa, kuten satunnaistamisen puute ja vaikeus erottaa suunnitellut synnytykset suunnittelemattomista tai tunnistaa synnytysavustajan osaamistaso. Myös eri maiden erilaisten kotisynnytyskäytäntöjen vuoksi on vaikea yleistää tuloksia maasta toiseen.
Kätilön rooli kotisynnytyksessä
Normaalissa fysiologisessa synnytyksessä kätilö seuraa synnyttäjän ja vauvan hyvinvointia. Kätilö hankkii tietoa vauvan voinnista kuuntelemalla vauvan sydänääniä synnytyksen aikana sekä synnytyksen kulusta havainnoimalla äitiä tarvittaessa ulko- ja sisätutkimuksin.
Mikäli kätilö havaitsee synnytyksen kulussa jotain poikkeavaa kätilö voi suositella sairaalaan siirtymisestä. Mikäli perhe kieltäytyy sairaalaan siirtymisestä, kätilön vastuu synnytyksen hoidosta päättyy.
Kotisynnytysten turvallisuuteen vaikuttaa myös nopea ja sujuva siirtyminen sairaalaan mahdollisissa ongelmatilanteissa. On huomioitava, että vaikka suunnitelma olisi synnyttää kotona, voi olla että synnytyksessä ilmenee jotakin poikkeavaa. Tällöin kotikätilö suosittelee siirtymistä sairaalaan tilanteen näyttäessä siltä, että synnytystä ei ole turvallista jatkaa enää kotona. Eräässä kirjallisuuskatsauksessa, joka käsitti yli 215 000 synnytystä sairaalaansiirtoprosentti kotoa vaihteli 9,9-31,9% välillä. Kiireellisiä siirtymiä oli 0-5,4%.
Syitä siirtyä kotoa sairaalaan ovat muun muassa: äidin infektio-oireet, poikkeavat sydänäänet, vihreä lapsivesi, äidin väsymys tai tarve puudutteelle, perheen toive siirtyä sairaalaan, vauvan poikkeava asento tai virhetarjonta, pysähtynyt synnytys.
Harvinaisia akuutteja syitä ovat istukan ennenaikainen irtoaminen,napanuoran esiinluiskahdus, kohdun repeämä tai prolapsi sekä lapsivesiembolia. Synnytyksen jälkeen syitä siirtyä ovat runsas synnytyksen jälkeinen verenvuoto, istukkaretentio, 3.-4. asteen repeämä tai vastasyntyneen huonovointisuus.
Kotikätilöllä on mukanaan välineitä, joilla voidaan antaa kotona ensihoitoa ennen sairaalaan siirtymistä. Kätilö voi esimerkiksi verenvuototilanteessa aloittaa suonensisäisen nesteytyksen ja antaa kohtua supistavaa lääkettä. Kätilöllä on mukana myös muun muassa vauvan hengityspalje ja saturaatiomittari.
Perheiden tulee pyytää reseptit synnytyksessä mahdollisesti tarvittaviin lääkkeisiin neuvolalääkäriltä. Näihin lääkkeisiin lukeutuu Syntocinon (verenvuodon yhteydessä kohdun supistumiseen), Lidocain (tarvittaessa repeämän ompeluun), Ringer Asetat (nesteytykseen verenvuodon yhteydessä) sekä Konakion Novum (k-vitamiini vastasyntyneelle).
Kotisynnytykset Suomessa
Kätilöt veloittavat kotisynnytyksistä jopa tuhansia euroja.
Kotisynnytystä suunniteltaessa yleinen suositus on, että välimatka kotoa sairaalaan on n. 30 min. Kotikätilöt voivat avustaa kotisynnytyksiä kauempanakin, aina perheen kanssa yhdessä tilannetta punniten.
Kotisynnytyslääkäri Aila Miettinen puhuu artikkelissaan “Lapsenoikeuksista syntyä kotonaan” kotisynnytysten puolesta.
Nykyaikaisen tehokkaan neuvolajärjestelemän tai yksityisen kätilön tekemän raskaudenseurannan ansiosta matalan riskin synnyttäjät voidaan tunnistaa hyvin etukäteen. Kotisynnytyksissä synnytykseen ei lähtökohtaisesti millään tavalla puututa
Kotona synnytetään niin kauan kuin se on riittävän turvallista ja kotikätilöillä on mukanaan tarvittavat välineet ja ammattitaito tunnistaa ja toimia, jos synnytyksessä tulee jotain poikkeamia jonka vuoksi olisi hyvä siirtyä sairaalaan. Kätilön jatkuva läsnäolo lisää synnytyksen turvallisuutta.
Lisääntyneet kuolemat Helmikuussa 2025 Yle kertoi, että reilun vuoden sisällä moni vastasyntynyt oli kuollut suunnitellussa kotisynnytyksessä tai nopeasti sen jälkeen. Valvira selvittää asiaa ja on saanut ilmoituksia muistakin vaarallisista kotisynnytystilanteista. Valvira pitää tapauksia vakavina. Jo aiemmin kätilöille on jouduttu antamaan kirjallisia varoituksia tai ohjausta, jopa rajoittaa tai lakkauttaa oikeus toimia kätilönä. Eräs esimerkki vaaratilanteista on hapenpuute, joka olisi sairaalassa voitu estää hätäkeisarileikkauksella. HUS:n ylilääkärin mukaan kotisynnytyksessä on selvästi lisääntynyt riski. Vielä 2013-2023 kuolleena kotisyntymisiä oli vain kaksi, tosin synnytyksiäkin oli vielä 2020 vain 74, 2023 jo 147.
Kotisynnytys lain näkökulmasta
Suomessa synnyttäjällä on lain mukaan oikeus valita synnytyspaikkansa itse. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on linjannut, että ihmisellä on oikeus valita synnytyspaikkansa. Suomessa ei vielä ole kansallista ohjeistusta kotisynnytysten osalta.