Parikkalan-Rautjärven Sanomat on Etelä-Karjalassa pääosin Parikkalan ja Rautjärven alueella kerran viikossa torstaisin ilmestyvä sitoutumaton paikallislehti.
Perustiedot Lehden ilmestymispäivä on torstai. Parikkalan Sanomat perustettiin jo vuonna 1908, eli se on toiseksi vanhin yhtäjaksoisesti ilmestynyt ja yhä toimiva paikallislehti Suomessa. Huhtikuussa 2007 Parikkalan Sanomat yhdistyi Rautjärvellä ilmestyneen Kaakkoisseutu-lehden kanssa ja sai nykyisen nimensä. Tabloid-kokoisen lehden tavanomainen laajuus on 16 sivua. Parikkalan Sanomien ja Kaakkoisseudun yhteenlaskettu virallinen levikki ennen yhdistymistä 7.2.2007 oli 6 561 kappaletta. Lehden kokonaistavoitettavuus vuonna 2024 oli 11 200. Lehden toimisto on Parikkalassa, jossa työskentelee kaksi toimittajaa.
Lehteä julkaisee mediakonserni Keskisuomalaiseen kuuluva Keskisuomalainen Media.
Keskisuomalainen osti PunaMusta Median (nyk. Rebl Group) medialiiketoiminnan. Kauppa toteutui huhtikuussa 2024.
Parikkalan-Rautjärven Sanomien päätoimittajat
Raine Hämäläinen: 2007–2017 Anssi Kemppinen: 2017–2024 Aleksi Keränen: 2024–2025
Parikkalan Sanomien historiaa Parikkalan Sanomien ensimmäinen näytenumero ilmestyi 11. toukokuuta 1908 ja toinen 22. toukokuuta. Molemmat jaettiin jokaiseen talouteen Parikkalassa. Säännöllisesti lehti alkoi ilmestyä kesäkuun alusta 1908. Parikkalan Sanomat on Suomen kolmanneksi vanhin paikallislehti, vuonna 1894 perustetun Tyrvään Sanomien ja vuonna 1897 perustetun Suupohjan Sanomien jälkeen.
Ajatus Parikkalan seudun omasta lehdestä lienee virinnyt osin Jaakkimaan vuonna 1905 perustetusta pitäjälehdestä, samoin kuin Parikkalan Kangaskylän nuorisoseuran julkaisemasta käsin kirjoitetusta Simpele-lehdestä. Lehden perustamisen taustalla olivat Parikkalan nuorsuomalaiset, muun muassa kunnanlääkäri ja valtiopäivämies J. G. von Schrowe, kirjakauppias Heikki Heinonen sekä kauppias Tahvo Ahokas, joka oli myös lehden ensimmäinen toimittaja. Hänen työparinaan lehden teossa oli työväenliikkeessä toiminut tuleva päätoimittaja, maanviljelijä Yrjö Aukusti Vuorelainen. Ahokkaalla oli apuna myös yhteiskoulunopettaja Kondard Vento, josta tuli lehden lyhytaikainen toinen päätoimittaja. Lehteä painettiin ensin Savonlinnassa, sittemmin myös muun muassa Viipurissa, Käkisalmella, Lappeenrannassa ja Imatralla.
Ahokkaan luopuessa lehden kustannusvastuusta perustettiin Keski-Karjalan Kustannus Oy. Sen yhtiöjärjestys vahvistettiin keisarillisessa senaatissa vuonna 1909 ja yhtiö merkittiin kaupparekisteriin vuonna 1910. Yhtiön ensimmäinen hallituksen puheenjohtaja aina vuoteen 1925 asti oli Sanfrid Hasselqvist, kirjailija, taidemaalari ja runoilija Aarno Karimon isä. Vuonna 1918 lehden painos oli 1 800 kappaletta ja sitä tilattiin paljon myös oman pitäjän ulkopuolelle. Lehden alkuaikoihin sattui erikoisuus, että Parikkalan kunta alkoi julkaista samannimistä lehteä, mutta se ilmestyi vain vuonna 1928. Samana vuonna painettiin myös varsinaisen Parikkalan Sanomien laaja kaksivärinen ja 28-sivuinen 20-vuotisjuhlanumero.
Kesällä 1941 lehden ilmestymisessä oli parin kuukauden tauko, koska Parikkala lähes tyhjennettiin jatkosodan alettua. Siksi lehdessä ei koskaan julkaistu numeroa Tyrjän taistelusta Parikkalassa heinä-elokuussa 1941. Lehden pitkäaikainen päätoimittaja Armas Näränen 1955–1975 vakiinnutti Parikkalan Sanomien aseman sotien jälkeen, kotiseutujutuistaan muistetaan toimittaja Juho Siitonen. Vuonna 1980 lehden osake-enemmistö siirtyi kirjakauppias Erkki Heinosen perikunnalta Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy:lle. Lehti muuttui tabloidi-kokoiseksi ja alkoi ilmestyä kaksi kertaa viikossa vuonna 1989. Muuttui yksipäiväiseksi vuonna 2017.pienoiskuva|Lehden toimitalo Parikkalan keskustassa.Parikkalan Sanomien päätoimittajat olivat: Tahvo Ahokas: 1908–1909 Konrad Vento: 1909 Aukusti Vuorelainen: 1909–1935 Olavi Westerdahl (oto): 1935 Voitto Pennanen (oto): 1935 Edvin Leppäkoski (oto): 1935–1940 Paavo Sirola (oto): 1940–1945 Eero Koli: 1945–1954 Armas Näränen: 1955–1975 Kyösti Pärnänen: 1976–1986 Heikki Kosonen (oto): 1987 Raine Hämäläinen: 1988–2007
Kaakkoisseutu-lehti Parikkalan Sanomat ja rautjärveläinen Kaakkoisseutu yhdistyivät keväällä 2007. Simpeleläiset perustivat oman lehden, joka alkoi ilmestyä marraskuussa 1952, ensimmäiset kaksi näytenumeroa Simpeleen Seutu -nimisenä. Ilmari Sipilä, Ukko Könni ja Paul Pakkasvirta olivat turhaan neuvotelleet Parikkalan Sanomien kanssa oman toimittajan saamiseksi Simpeleelle, ja kun tämä ei onnistunut, he perustivat lehden Valkeakosken Sanomien ja myöhemmin Uuden Suomen päätoimittajan Pentti Poukan avustuksella. Ukko Könni oli lehden ensimmäinen päätoimittaja, vakinaisen toimittajan lehti sai 1953. Kaakkoisseutu oli vuosikymmenten ajan Suomen pienin kaksipäiväinen sanomalehti. Aluksi vain kerran viikossa ilmestynyt lehti muuttui kaksipäiväiseksi 1966, seuraavana vuonna lehti sai omat tilat, jotka ovat yhä käytössä. Jo vuonna 1961 lehteä oli alettu painaa Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n kirjapainossa Simpeleellä, se oli 1986 ensimmäisiä offset-painoon siirtyneitä lehtiä Suomessa. Vuodesta 1995 vuoteen 2007 lehti painettiin Pieksämäellä Lehtisepät Oy:ssä.
Kaakkoisseutu-lehden päätoimittajat olivat: Ukko Könni 1952–1955 Ossi Hiisiö 1955 Seija Uimonen 1955–1957 Lea Soini 1957–1959 Leila Välkevirta 1959–1962 Marjaleena Helanko 1962–1963 Sinikka Nenonen (myöh. Virtanen) 1963–1965 Erkki Hartikka 1965 Jukka-Pekka Niku 1965–1966 Mauri Kukkonen 1966–1967 Hannu Mäkelä 1967–1971 Ilpo Halonen 1971–1972 Arja Hietalampi 1972–1978 Anne Uppman 1978–1991, 1995, 1998, 2001–2002, 2006–2007 Auli Hakman 1991–1995 Kauko Hirvonen 1995–1998 Anne Mettälä 1998–2001 Marja Tarvainen 2003–2006
Lähteet Kettunen, A. (toim.) 2000: Karhun kämmenellä: Parikkalan Sanomien tarina vuodesta 1908. Parikkalan Sanomat. Nurmeksen Kirjapaino. Parikkalan-Rautjärven Sanomat. Satavuotisjuhlanumero, torstai 13.11.2008. 100. vuosikerta, numero 89. 32 s.
Viitteet
Luokka:Suomalaiset paikallislehdet Luokka:Parikkala Luokka:Rautjärvi