Vanhat suomalaiset mittayksiköt tarkoittavat tässä mittayksiköitä, joita Suomessa käytettiin ennen metrijärjestelmän käyttöönottoa, joka tapahtui 16. elokuuta 1886 säädetyllä lailla.

Virallisessa käytössä ja valtiollisessa kirjanpidossa käytettiin Suomessa metrijärjestelmän (nykyisen SI-järjestelmän edeltäjä) käyttöönottoon vuonna 1887 saakka ruotsalaisperäisiä mittoja, ja poikkeamisesta tästä mainittiin erikseen. Ruotsalaisperäisten mittojen ohella kuitenkin käytettiin monenlaisia mittayksiköitä, vanhoja suomalaisia mittoja samoin kuin Venäjältä tulleita. Ulkomaankaupassa käytettiin myös anglosaksista järjestelmää ja merellä merenkulkumittoja.

Vanhat suomalaiset mittayksiköt Varhaisimpina aikoina mittayksiköiden käytäntö oli horjuvaa. Mitat olivat sekavia ja vakiintuneita käsitteitä ei ollut. Mitat olivat epätarkkoja ja arkielämään liittyviä. Esimerkiksi heinämitat talvikuorma, taakka ja häkki syntyivät kun piti pystyä arvioimaan kuinka monta lehmää voitiin pitää talven yli. Kaupankäynnin yleistyessä mitatkin täsmentyivät, niinpä esimerkiksi kiihtelys on merkinnyt täsmälleen 40 oravannahan määrää.

Pituusmitat 1 peninkulma = 5 937–6 173 m

Peninkulma oli alun perin määritelty siksi matkaksi, jossa koiran haukku kuuluu tyynessä ilmassa (oikeastaan penin kuuluma).peni on koiran vanhahtava nimitys Peni, Kielitoimistonsanakirja.fi

Peninkulmaa pitempi yksikkö oli päivämatka (2 peninkulmaa), joka vastasi ihmisen päivässä jalan taittamaa matkaa. Tankomitta, joka oli 5–9 kyynärää, kylästä riippuen. Lapissa saatetaan puhua poronkusemasta, mutta virallinen mittayksikkö se ei ole koskaan ollut. Vaaksa = levitetyn kämmenen peukalon ja etusormen päiden väli. Murteissa vaaksaa on voitu myös kutsua vähävaaksaksi, jolloin isovaaksa on ollut peukalonpään ja keskisormenpään väli.

Kappalemitat 1 tikkuri = 10 kpl (nahkoja tai turkiksia)Tietosanakirja, osa 9, sivu 1586 1 kiihtelys = 40 oravannahkaaTietosanakirja, osa 4, sivu 841

Ruotsalaisperäiset mittayksiköt

Pitkälle Ruotsin vallan ajalle eri kaupungeilla oli omat mittansa. Tähän viittaava sanonta Porvoon mitalla tulee siitä, että kun Ruotsin vallan ajalla Porvoossa vouti keräsi veroja kansalaisilta (viljaa, riistaa, kaloja jne.) hän käytti suurta mittaa. Tilittäessään verotuottoja kuninkaalle hän kuitenkin käytti pientä mittaa ja piti kertyneen erotuksen itsellään.porvoo.fi, Maanmainio Porvoon mitta Nykyään sanonnalla kuitenkin tarkoitetaan hyvää, runsasta mittaa.

Vanhasta suomalaisesta peninkulmasta (n. 6 km) siirryttiin käyttämään ruotsalaista peninkulmaa (n. 10 km) vuonna 1655. Vasta 1700-luvulla tärkeimmät yksiköt saatiin yhtenäistetyiksi valtakunnallisesti. Vuoden 1734 laki edellytti jo, että koko (Ruotsin) valtakunnassa (Suomi mukaan luettuna) oli käytettävä yhtäläisiä, kruunun leimalla varustettuja mittojaVuoden 1734 lain kauppakaari, VIII luvun 1. §, vanhin suomennos . Näin ollen Ruotsin vallan ajan lopulla käytössä olleille mittayksiköille voidaan jo ilmoittaa tarkat vastaavuudet nykyisinä yksikköinä. Jos kauppias käytti muunlaisia mittoja, ne oli lain mukaan takavarikoitava ja lyötävä rikki.

Nykyisin vanhat yksiköt esiintyvät enää vain vanhassa kirjallisuudessa, historiallisissa asiakirjoissa, paikannimissä sekä joissakin sanonnoissa ja sananlaskuissa, esimerkiksi ei tuumaakaan, parempi virsta väärään kuin vaaksa vaaraan.

Pituusmitat Pituusmittojen perusmitta oli kyynärä, joka vastaa periaatteessa ihmisen kyynärvarren pituutta kyynärpäästä sormenpäihin. Kyynärä kuitenkin määriteltiin jalan kautta, jolloin siitä tuli epänormaalin suuri. Nykyihmisellä kyynärän pituus on melko tarkasti 50 cm.

Ruotsalaiseen kyynärään perustuvat muunnokset: 1 ruotsalainen peninkulma = 36 000 jalkaa = 10 688,4 m 1 virsta = peninkulmaa = 600 syltä = 3 600 jalkaa = 1 068,8 m 1 syli = 3 kyynärää = 6 jalkaa = 1,8 m 1 kyynärä = syltä = 2 jalkaa = 24 tuumaa = 0,6 m 1 jalka = 12 tuumaa työmittana = 10 tuumaa kymmenysmittana = 0,2969 m 1 kortteli eli vaaksa = kyynärää = jalkaa = 0,1 m 1 tuuma = kyynärää = 24,7 mm 1 linja = tuumaa = 2,1 mm

Painomitat Painomittojen perusyksikkö oli naula (ruots. skålpund). Mittoja käytettiin yleisten kauppatavaroiden mittaamisessa (vrt. brittiläinen avoirdupois-järjestelmä). Apteekkareilla ja kultasepillä oli oma mittajärjestelmänsä.

1 lästi – 4 250 kg = 100 sentneriä 1 lästi painava – 18 kippuntaa vuoripainoa = 2 448,4 kg 1 lästi = 288 leiviskää = 1 890 kg 1 kippunta – vanhaa painoa = 20 leiviskää = 400 naulaa = 170,02 kg 1 kippunta vuoripainoa = 136 kg 1 kippunta takkirautapainoa = 177 kg 1 sentneri – 42,501 kg = 100 naulaa. Brittiläinen sentneri (cwt, centum weight, hundredweight) on 112 paunaa (50,8023 kg) 1 senttaali – 100 kgPieni tietosanakirja: sentaali (s. 97–98) 1 leiviskä = 20 naulaa = 8,501 kg 1 naula = 32 luotia = 425,05 gTietosanakirja, osa 6, sivu 1048. Suomessa käytetty naula oli eri mittayksikkö kuin brittiläinen naula eli pauna, joka on 453,9 g. 1 markka = naulaa = 212,6 g 1 luoti = 4 kvintiiniä = 13,283 g 1 kvintiini = 3,3 g 1 skruupeli eli krupula = 20 graania = 1,2 g 1 assi = n. 48 mg 1 jyvä l. graani = 42,5 mg

Tilavuusmitat

Tilavuusmittoja käytettiin kuivatavaroiden mittaamisessa. Perusyksikkö oli kappa. Tässä on Tietosanakirjassa esitelty tiettynä aikana käytössä ollut järjestelmä, mutta mittojen suuruudet vaihtelivat suuresti paikasta ja ajasta toiseen (esimerkiksi vakka on Kielitoimiston sanakirjan mukaan "eräitä suuruudeltaan vaihtelevia viljamittoja, tav. 1–5 kappaa"):

1 tynnyri = 4 vakkaa = 32 kappaa = 146,5 l 1 nelikko = 24 kappaa = 109,9 l 1 vakka = 8 kappaa = 36,6 l 1 kappa = kannua = tynnyriä = 4,6 l 1 kannu = 2 tuoppia = 2,6172 l 1 tuoppi = kannua = 4 korttelia = 1,3 l 1 kortteli = tuoppia = 4 jumprua = 0,3 l 1 jumpru = 0,08 lTietosanakirja, osa 3, sivu 1493

Kappa-sanaa käytetään nykyäänkin, mutta lähinnä vain torikaupassa perunoita myytäessä. Kappa tai iso kappa tarkoittaa tällöin (tavallisesti puista) viiden litran mittaa tai sillä mitattua määrää. Pikkukappa tai pieni kappa on vastaavasti kahden litran vetoinenMikä on kappa? (digitilaajille) Helsingin SanomatLitrat kiloiksi; Kuluttajaliitto.fi Kuluttajaliitto:Toriostokset syytä mitata kiloina, ei litroina Etelä-Suomen Sanomat 20.6.2011. Torikauppakäytännössä perunoita pannaan mitta-astia kukkuroilleen.

Tilastollisessa käytössä käytettiin Suomen suuriruhtinaskunnan aikaan tilavuus- ja vetomittojen ohella pituusmittojen kuutioita.

Vetomittoja Vetomittoja käytettiin nesteen ja hienojakoisen kuivatavaran mittaamiseen.

1 tynnyri = 4 nelikkoa = 36 kappaa = 30 kappaa (kuivatavara) = 63 kannua = 164,88 dm3 (kuivaa tavaraa) 1 aami = 60 kannua = 157,0 l nestettä 1 tynnyri = 4 nelikkoa = 125,6 l (neste) = kahdeksan ottinkia (nestettä; viina, suolakala) 1 dritteli = 51,5 kg:n tynnyri (voita)Iso tietosanakirja, Otava 1931 1 nelikko = 12 kannua = 31,4 l (neste) 1 nelikko = kappaa = 41,2 l (kuivatavara) 1 kappa = 2 kannua = 5,4961 l (kuivatavara) 1 kappa = kannua = 4,6 l 1 lästi = 12–15 tynnyriä. Käytettiin tervakaupassa.

Vetomittoja voitiin käyttää kuivatavaralle joko löyhänä tai lujana. Löyhässä mitassa mitattava aine tasattiin mitan reunan tasalle, kun taas lujassa mitassa aine jätettiin kukkurapäiseksi.

Pinta-alat

Pinta-alat määräytyivät joko sen alan mukaan, mitä vetomitallisesta viljaa kykeni kylvämään peltoa, tai sen mukaan, mitä maa-ala tuotti veroja. Pinta-alamittoja ei ollut kytketty matemaattisesti neliösuhteessa mihinkään pituusmittoihin.

1 vanha kapanala (vuoteen 1849) – tynnyrinalaa = 154,3 m² 1 uusi kapanala (vuodesta 1849) – tynnyrinalaa = 164,6 m² 1 tynnyrinala = 32 vanhaa kapanalaa = 30 uutta kapanalaa = 56 000 neliöjalkaa = 0,49364 ha

Näiden lisäksi voitiin käyttää myös vanhojen pituusyksiköiden neliöitä.

Kappalemittoja

Nämä ovat osittain käytössä edelleenkin. 1 krossi (grossi) = 12 tusinaa = 144 kplTietosanakirja, osa 2, sivu 1617 1 tusina = 12 kplTietosanakirja, osa 9, sivu 2091 1 tiu = 20 kpl (kananmunia) 1 kerpo = 31 nahkiaista (30 nipussa ja yksi siteenä) 1 nelikko = 4 samanlaista, etenkin neljän hevosen valjakko 1 troikka = 3 samanlaista, etenkin kolmen hevosen valjakko (ven. troika) 1 trio = 3 kpl (esineiden tai muiden asioiden lukumäärä) 1 tupla = 2 kpl 1 toltti = 12 kpl (lautoja, A. Kivi: Seitsemän veljestä)Tietosanakirja, osa 9, sivu 1673 1 puntti = 20 kpl (kukkia) 1 puntti = 10 kpl (tulitikkurasioita)

Rahayksiköitä Ruotsalainen riikintaaleri = riksi = 48 killinkiä (1834 = 1 hopeariksi = bankoriksiä = 4 valtionvelkariksiä)

1 rupla = 30–40 killinkiä

V. 1860 markka = 100 penniä (4 markkaa = 1 hopearupla) V. 1865 94,48 markkaa = naula hopeaa V. 1878 markka = 0,32 g .900-kultaa = 1 Ranskan, Sveitsin tai Belgian frangi = 1 Italian liira

Vanhat mitat rakentamisessa

1 tanko = syltä = 296,9 cm 1 syli = 3 kyynärää = 1,8 m 1 kyynärä = 2 jalkaa = 594 mm 1 jalka = kyynärää = 2 korttelia = 297 mm 1 kortteli = kyynärää = 6 tuumaa = 148,5 mm 1 tuuma = kyynärää = 12 linjaa = 24,7 mm 1 linja = 2,1 mm

Venäläiseen kyynärään perustuva järjestelmä

Ruotsalaisen kyynäräjärjestelmän rinnalle tuli autonomian aikana venäläiseen kyynärään eli arsinaan (= 71,12 cm) perustuva järjestelmä.

Arsina oli Venäjällä käytössä pituusmittana jo 1400-luvun lopulla, mutta enää ei tiedetä tarkoin, minkä pituinen se tuolloin oli. Myöhemmin Pietari Suuri määräsi, että Venäjän arsina oli suuruudeltaan tarkalleen 28 Englannin tuumaa, minkä vuoksi myös Venäjän tuuma oli sen jälkeen tarkalleen yhtä suuri kuin Englannin tuuma (= 2,54 cm). Tähän järjestelmään perustuvat yksiköt olivat 1800-luvulla käytössä Suomessakin.

Pituusmitat 1 venäjänvirsta = 500 venäjänsyltä = 1 066,8 mTietosanakirja, osa 10, sivu 1380 1 venäjänsyli (saseni) = 3 arsinaa = 2,1 mTietosanakirja, osa 9, sivu 742 (7 jalkaa) 1 arsina = 4 setverttiä = 0,7 mTietosanakirja, osa 1, sivu 600 1 setvertti = 4 versokkaa = 7 tuumaa = 177,8 mm 1 versokka = 1,75 tuumaa = 44,5 mmTietosanakirja, osa 10, sivu 1015 1 venäjäntuuma = 10 linjaa = 2,5 cm = 25,4 mm (yhtä suuri kuin Englannin tuuma) 1 linja = 2,5 mmTietosanakirja, täydennysosan sivu 708

Painomitat 1 kippunta = 4 sentneriä = 170,0 kgTietosanakirja, osa 4, sivu 932 1 sentneri = 5 leiviskää = 42,5 kg 1 leiviskä = 20 naulaa = 8,5 kg 1 naula = 32 luotia = 425,1 g 1 luoti = 4 kvintiiniä = 13,3 g 1 kvintiini = 69 assia = 3,3 g 1 assi = 0,05 g

Autonomian aikaan ruotsalaisten painomittojen rinnalle omaksuttiin joitakin venäläisiä painomittoja. Kulia käytettiin lähinnä viljan mittaamiseen.

1 kuli tai matto = 9 puutaa = 147,4 kg rukiitaTietosanakirja, osa 4, sivu 1702 1 puuta = 40 naulaa = 16,4 kgTietosanakirja, osa 7, sivu 1178 1 naula = 32 luotia = 0,4 kg 1 luoti = 12,8 g

Metrijärjestelmään siirtymisen yhteydessä jäi leiviskä edelleen lailliseksi mittayksiköksi, mutta se määriteltiin uudestaan tasan 10 kilogrammaksi. Käytännössä sitä ei kuitenkaan esiintynyt juuri muualla kuin koulukirjoissa, eikä nykyinen mittayksikköasetus sitä enää tunne.

Tilavuusmitat Rakentamisessa tilavuusmitoilla mitattiin vaikkapa tervaa ja kalkkia.

Ruotsalaiset tilavuusmitat olivat yhä käytössä: 1 ankkuri = 15 kannua = 39,3 l. Ruotsin ankkuri 15 kannua = 39,3 l. Tanskan ankkuri = 37,7 l. Venäjän (= 3 vedroa eli ämpäriä) = 36,9 litraa.Tietosanakirja, osa 1, sivu 416 1 tynnyri = 48 kannua = 125,6 l (nestemitta) 1 kannu = 2 tuoppia = 2,6 l 1 tuoppi = kannua = 4 korttelia = 1,3 l 1 kortteli = tuoppia = 4 jumprua = 0,3 l 1 jumpru = 8,2 cl (ruots. jungfru)Tietosanakirja, osa 3, sivu 1493 1 kappa = 5,5 l (kuivaa tavaraa)

Juomamittoina oli käytössä myös: puolituoppi = 2 korttelia; ryyppi = jumprua = 4,1 cl;

Venäläisiä tuoppeja oli kahdenlaisia ja ne poikkesivat ruotsalaisesta:

1 ämpäri = 8 tuoppia = 12,3 l (ven. vedro) 1 tuoppi = 4 korttelia = 1,5 l (ven. štof) 1 tuoppi = 1,2 l (ven. kružka)

Katso myös Polttopuun mittayksiköt (esim. heittokuutio) ks. puutavaran mittaus

Lähteet