Valtiovarainministeriö (lyh. VM, , FM) on Suomen valtioneuvoston osa, jonka tehtävänä on valmistella Suomen hallituksen talouspolitiikkaa ja valtion talousarvio. Se pyrkii vakauttamaan talouden kehitystä sekä toimimaan verojärjestelmän asiantuntijana. Ministeriö vastaa myös valtion henkilöstöpolitiikasta, valtionhallinnon kehittämisestä, kunta- ja aluehallinnosta, julkisen hallinnon digitalisaatiosta sekä rahoitusmarkkinapolitiikan valmistelusta.
Valtiovarainministeriö sai alkunsa autonomian ajalla vuonna 1809, kun Suomeen perustettiin hallituskonselji, sittemmin Suomen senaatti. Hallituskonseljissa toimi talousosasto, jolle kuului maan yleinen hallinto.
Organisaatio Valtiovarainministeriötä johtaa valtiovarainministeri. Hallituksessa on usein myös toinen ministeri, jonka vastuualueelle kuuluu osa ministeriön asioista. Ministereiden työnjaosta sovitaan hallitusta muodostettaessa. Ministeriön ylin virkamies on valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majanen. Muita ministeriön korkeita virkamiehiä ovat hallintopolitiikan alivaltiosihteeri (Susanna Huovinen), kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeri (Leena Mörttinen) sekä talouspolitiikan koordinaattori (Lauri Kajanoja).
Ministeriössä työskentelee noin 420 henkilöä. Ministeriö toimii Valtioneuvoston linnassa sekä Mariankadulla, Helsingin Kruununhaassa.
Kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin johdolla toimiva koordinoiva johtoryhmä käsittelee ministeriön strategiset asiakokonaisuudet. Koordinoivaan johtoryhmään kuuluvat lisäksi alivaltiosihteerit, hallinto- ja kehitysjohtaja, talouspolitiikan koordinaattori sekä viestintäjohtaja. Valtiovarainministeriö on jakautunut seitsemään osastoon, jotka ovat kansantalousosasto budjettiosasto vero-osasto rahoitusmarkkinaosasto kunta- ja aluehallinto-osasto julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto (JulkICT-osasto) valtionhallinnon kehittämisosasto, jonka yhteydessä toimii valtion työmarkkinalaitos.
Osastojen johtamisesta vastaavat osastopäälliköt.
Ministeriön sisäisestä hallinnosta vastaa kehittämis- ja hallintotoiminto, johon kuuluu myös viestintä. Suoraan johdon alaisuudessa toimivat EU-sihteeristö ja kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö. Lisäksi ministeriössä toimii valtiovarain controller -toiminto, joka on valtioneuvoston yhteinen tulos- ja valtiovarainvalvoja.
Valtiovarainministeriön hallinnonala Valtiovarainministeriön hallinnonalalla työskentelee yli 12 000 henkilöä. Näistä suurin osa on vero- ja tullihallinnon palveluksessa. Virastot Digi- ja väestötietovirasto Lupa- ja valvontavirasto Rahoitusvakausvirasto Tilastokeskus Tulli Valtiokonttori Valtori (Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus) Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (Palkeet) Verohallinto
Yhtiöt ja liikelaitokset Hansel Oy HAUS kehittämiskeskus Oy Fingrid Oyj Senaatti-kiinteistöt
Rahastot ja muut laitokset Valtion Eläkerahasto Keva Kuntien takauskeskus Kunnallinen työmarkkinalaitos
Historia Hallituskonseljin talousosasto
Suomen valtiovarainministeriön historia alkaa 1809 muodostetusta hallituskonseljista (vuodesta 1816 Keisarillinen Suomen senaatti). Sen talousosaston valtiovaraintoimituskunta muutettiin maan itsenäistyttyä valtiovarainministeriöksi. Myös 1809 perustetun hallituskonseljin kamaritoimituskunnan tehtävät siirrettiin sen lakkauttamisen yhteydessä vuonna 1917 valtiovarainministeriölle.Valtionrakentaja: Valtiovarainministeriön historia I, s. 16–17.
Keskushallinnon toimikenttä oli suppea, ja talousasioilla oli siinä merkittävä osa. Kolmen toimituskunnan (valtiovarain-, kamari- ja tili- sekä sotilas) tehtävät liittyivät valtiontalouteen. Esimerkiksi sotilastoimikunta hoiti ruotujakoisen armeijan lakkauttamisen jälkeen armeijan taloutta, mihin kuului huomattava veronkanto- ja varainhoitotehtävä. Sotilasmenot olivat tuolloin valtiontalouden suurin menoerä.Valtionrakentaja: Valtiovarainministeriön historia I, s. 19. Valtiovaraintoimituskunnan tehtäväkenttä ulottui valtiontalouden (budjetti ja menot) ulkopuolelle myös talous- ja elinkeinopolitiikkaan. Valtiontalouden tulot kuuluivat pääosin kamaritoimituskunnan tehtäviin. Se valvoi veronkantoa sekä tarkasti maakirjoja ja muita yleisiä tilejä pitäen kirjaa myös konseljin menoista. Lisäksi sen toimintaan kuului henkikirjat ja väkilukutilastolaitos.
Merkittävät virkamiehet
Kansliapäälliköt Seuraavat henkilöt ovat toimineet valtiovarainministeriön korkeimpana virkamiehenä (vuoteen 2013 valtiosihteeri):
Esittelijäsihteerit 1903–1918: Hugo Rautapää 1918–1922: Arthur Järnefelt
Kansliapäälliköt 1922–1940: Arthur Järnefelt 1940–1947: John August Hellén 1947–1959: Toivo Takki 1959–1969: Paavo Säippä
Valtiosihteerit 1969–1973: Paul Paavela 1974–1979: Teemu Hiltunen 1989-1995: Eino Keinänen 1995–2013: Raimo Sailas
Kansliapäälliköt 2013–2020: Martti Hetemäki 2021– Juha Majanen
Alivaltiosihteerit Seuraavat henkilöt ovat toimineet valtiovarainministeriön neuvottelevina virkamiehinä ja alivaltiosihteereinä:
Neuvottelevat virkamiehet 1975–1978: Jouko Loikkanen 1978–1986: Pekka Tuomisto
Alivaltiosihteerit 1986–1987: Pekka Tuomisto 1987–1989: Eino Keinänen 1989–1999: Juhani Kivelä 1995–2003: Johnny Åkerholm 1999–? Juhani Turunen 2003–? Martti Hetemäki 2020– Leena Mörttinen 2022– Susanna Huovinen
Katso myös Tuja-malli Luettelo Suomen valtiovarainministereistä
Lähteet Heikkinen, Sakari & Tiihonen, Seppo: Valtionrakentaja: Valtiovarainministeriön historia I. Valtiovarainministeriö, 2009.
Viitteet
Kirjallisuutta Heikkinen, Sakari & Tiihonen, Seppo: Kriisinselvittäjä: Valtiovarainministeriön historia II. Valtiovarainministeriö, 2009.
Aiheesta muualla Valtiovarainministeriö.