Vuosi 1973 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista. Tapahtumia tammikuu
1. tammikuuta – Kemijärven, Kuusankosken, Lieksan, Mäntän ja Äänekosken kauppalat muuttuivat kaupungeiksi. Bromarv ja Uusikaarlepyy muuttuivat kaksikielisiksi kunniksi. Kaarlelan, Kaskisten, Kauniaisten, Kirkkonummen, Pohjan ja Porvoon kielienemmistö muuttui ruotsinkielisestä suomenkieliseksi. 1. tammikuuta – Suomessa tehtiin siihenastinen ennätysmäärä kuntaliitoksia: Alatornion ja Karungin kunnat liitettiin Tornion kaupunkiin Bergön ja Petolahden kunnat liitettiin Maalahden kuntaan Björköbyn, Koivulahden, Raippaluodon ja Sulvan kunnat liitettiin Mustasaaren kuntaan (osa Sulvasta liitettiin Vaasan kaupunkiin) Eräjärven kunta liitettiin Oriveden kuntaan Karkun ja Tyrvään kunnat liitettiin Vammalan kaupunkiin Kemijärven maalaiskunta liitettiin Kemijärven kauppalaan, joka muuttui samalla kaupungiksi Lapväärtin, Siipyyn ja Tiukan kunnat liitettiin Kristiinankaupunkiin Nurmeksen maalaiskunta liitettiin Nurmeksen kauppalaan Paattisten kunta liitettiin Turun kaupunkiin Paavolan ja Revonlahden kunnat yhdistettiin uudeksi Ruukin kunnaksi Pielisjärven kunta liitettiin Lieksan kauppalaan, joka muuttui samalla kaupungiksi Pirttikylän ja Ylimarkun kunnat sekä pieni osa Korsnäsin kunnasta liitettiin Närpiön kuntaan Pohjaslahden kunta liitettiin osittain Vilppulan ja osittain Virtain kuntaan Raution kunta liitettiin Kalajoen kuntaan Riistaveden kunta liitettiin Kuopion kaupunkiin Saloisten kunta liitettiin Raahen kaupunkiin Simpeleen kunta liitettiin Rautjärven kuntaan Suoniemen kunta liitettiin Nokian kauppalaan ja siirrettiin samalla Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin Sääksmäen kunta liitettiin Valkeakosken kaupunkiin Säämingin kunta liitettiin osittain Savonlinnan kaupunkiin, osittain Punkaharjun kuntaan 1. tammikuuta – Isosta-Britanniasta, Irlannista ja Tanskasta tuli EEC:n jäseniä. Samalla ne erosivat Euroopan vapaakauppajärjestöstä. 1. tammikuuta – Kaksi vuotta koekäytössä ollut postinumerojärjestelmä otettiin Suomessa virallisesti käyttöön. 1. tammikuuta – Arkkipiispa Martti Simojoki tuomitsi uuden vuoden saarnassaan Yhdysvaltain toiminnan Vietnamissa luonnehtien sitä ”mielettömäksi ja rikolliseksi tuhotyöksi”. 2. tammikuuta – Yhdysvallat aloitti uudelleen Pohjois-Vietnamin pommittamisen. 2. tammikuuta – TPSL poistettiin puoluerekisteristä puolueen omasta pyynnöstä. 9. tammikuuta – Presidentti Urho Kekkosen suostuttua toimikautensa jatkamiseen poikkeuslailla hallitus antoi sitä koskevan lakiesityksen eduskunnalle. Perustuslakivaliokunta aloitti lakiesityksen käsittelyn seuraavana päivänä. 14. tammikuuta – Elvis Presley piti suurkonsertin Havaijilla, jota seurasi suorana lähetyksenä yli 1,5 miljardia ihmistä ympäri maailman. Maailman ensimmäinen konsertti joka välitettiin satelliitilla ympäri maailman. 14. tammikuuta − Poikkeuslakia vastustaneet kansanedustajat järjestivät Helsingin messuhallissa puhetilaisuuden, johon osallistui noin 3 700 kuulijaa. Tilaisuudessa esiintyivät muun muassa Georg C. Ehrnrooth (RKP), Tuure Junnila (Kok.) ja Raino Westerholm (SKL). 15. tammikuuta – Veijo Meri sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon romaanista Kersantin poika. Palkinnon arvo oli 50 000 Tanskan kruunua. 17. tammikuuta – Ferdinand Marcos julistettiin Filippiinien elinikäiseksi presidentiksi. 17. tammikuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 170–28 poikkeuslain, jolla presidentti Urho Kekkosen toimikautta jatkettiin neljällä vuodella 1. maaliskuuta 1974 alkaen. Yksi Suomen Kristillisen Liiton kansanedustaja äänesti tyhjää. Pääministeri Kalevi Sorsa syytti puheessaan poikkeuslakia vastustaneita kansanedustajia ”sisäpoliittisesti taantumukselliseksi, ulkopoliittisesti arveluttavaksi äärioikeistolaiseksi ryhmittymäksi”. 18. tammikuuta – Pariisin rauhankonferenssi keskeytti työnsä ”määräämättömäksi ajaksi”. 18. tammikuuta – Kansanedustaja Arvo Sainio loikkasi Suomen Maaseudun Puolueesta Suomen kansan yhtenäisyyden puolueeseen, mutta palasi seuraavana päivänä SMP:hen. Hän ilmoitti kuitenkin 25. tammikuuta siirtyneensä lopullisesti SKYP:iin. 18. tammikuuta – Eduskunnan puhemies V. J. Sukselainen vaati valtiopäivien päättäjäisissä kansanedustajilta arvokkaampaa esiintymistä. Sukselainen katsoi erityisesti eräiden SMP:n edustajien käyttäytymisen päättyneiden valtiopäivien aikana alentaneen eduskunnan arvovaltaa ja uhkasi puhemiesneuvoston ryhtyvän kurinpalautukseen, ellei järjestys eduskunnassa muutoin palaudu. 19. tammikuuta – Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen Tampereen yliopiston ottamisesta valtion omistukseen. 20. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon aloitti toisen virkakautensa. 23. tammikuuta – Noin tuhat vuotta levossa ollut tulivuori Helgafjell purkautui Islannin etelärannikolla. Heimaeyn saarella olleesta Vestmannaeyjarin kaupungista tuhoutui yli 200 taloa. Tuli, laava ja tuhka peittivät suuren osan koko saaresta. 27. tammikuuta – Vietnamin sota päättyi Yhdysvaltain osalta Pariisin rauhansopimukseen.
helmikuu
4. helmikuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1976 talvikisat Itävallan Innsbruckille. 5. helmikuuta – Pudasjärven lento-onnettomuus: Kuusamosta Ouluun matkalla ollut Kar-Airin matkustajakone teki moottorivian vuoksi pakkolaskun keskelle asumatonta erämaata Pudasjärvellä, jolloin kolme ihmistä loukkaantui. Ruotsalainen pelastushelikopteri löysi 15 matkustajaa ja kolmen hengen miehistön vasta runsaan kolmen tunnin kuluttua onnettomuudesta. 6. helmikuuta – Hyvinkään kihlakunnanoikeus tuomitsi Kytäjän kartanon omistajan Kai Vähäkallion kolmesta taposta 15 vuodeksi kuritushuoneeseen. Surmatyöt olivat tapahtuneet kartanon mailla edellisen vuoden toukokuussa. Mielentilatutkimuksen mukaan Vähäkallio oli toiminut vailla täyttä ymmärrystä. Helsingin hovioikeus piti voimassa kihlakunnanoikeuden tuomion, mutta Korkein oikeus lievensi sen joulukuussa 12 vuodeksi vankeutta. 7. helmikuuta – Liikenneministeriön asettama Osmo A. Wiion johtama toimikunta ehdotti, että kaapelitelevisiotoiminnan aloittamiseen riittäisi pelkkä ilmoitus. 8. helmikuuta – Kyproksen arkkipiispa Makarios III valittiin maan presidentiksi seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Hänelle ei ollut ilmoittautunut määräaikaan mennessä yhtään vastaehdokasta. 11. helmikuuta – Kenraali Alfredo Stroessner valittiin viidennelle virkakaudelleen Paraguayn presidentiksi. 14. helmikuuta – Hallitus päätti maksaa korvauksen sisällissodan aikana 1918 vankileireillä tai vankiloissa olleille punavangeille. 15. helmikuuta – Kansanedustaja Georg C. Ehrnrooth erosi RKP:n eduskuntaryhmästä katsottuaan tulleensa syrjityksi puolueessa. Ehrnrooth oli vastustanut jyrkästi presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamista poikkeuslailla. Toinen poikkeuslakia vastustanut RKP:n edustaja Victor Procopé ilmoitti pysyvänsä toistaiseksi RKP:n eduskuntaryhmässä. 15. helmikuuta – Kansanedustaja Mirjam Vire-Tuominen teki nimellä rauhanlaki tunnetun eduskunta-aloitteen, jolla Suomen rikoslakiin olisi liitetty hyökkäyssodan aloittamista ja valmistelua sekä sotapropagandaa koskevat säännökset. 20. helmikuuta – Noin 500 oppikoulussa järjestettiin Suomen ensimmäiset kouluneuvostovaalit. Porvaririntama ja sitoutumattomat oikeistolaiset saivat annetuista äänistä 43 prosenttia, vasemmistolainen ”yleisdemokraattinen rintama" 34 prosenttia, keskusta 8 prosenttia ja poliittisesti tunnistamattomat ryhmät 13 prosenttia. Hylättyjä ääniä oli kaksi prosenttia. 21. helmikuuta – Israelin ilmavoimat ampui alas Libyan matkustajakoneen Siinain yllä, sata ihmistä kuoli. 23. helmikuuta – Leningradin kaupungin viranomaisten ilmoitettiin ryhtyneen koviin otteisiin päihtyneiden suomalaisturistien saamiseksi kuriin. Sakkorangaistukset korvattiin arestilla ja arestiin otetuilta ajettiin tukka pois.
maaliskuu
5. maaliskuuta – Kaksi Lontooseen matkalla ollutta espanjalaista matkustajakonetta törmäsi toisiinsa Ranskan yläpuolella lähellä Nantesin kaupunkia. Toinen koneista syöksyi maahan, jolloin 68 ihmistä sai surmansa. Toinen teki onnistuneen pakkolaskun. Ranskan lennonjohtajat olivat tapahtumahetkellä lakossa ja useat lentoyhtiöt aloittivat Ranskan ilmatilan boikotoinnin. 7. maaliskuuta – Komeetta Kohoutek havaittiin. 8. maaliskuuta – IRA räjäytti pommin Old Baileyn edustalla Lontoon Cityssä. Yli 200 ihmistä haavoittui ja yksi kuoli sydänkohtaukseen. 14. maaliskuuta – Kapellimestari Leif Segerstam nimitettiin Suomen Kansallisoopperan uudeksi johtajaksi pitkään jatkuneen johtajakiistan päätteeksi. 16. maaliskuuta – Kuningatar Elisabet II avasi uuden London Bridgen. 17. maaliskuuta – Tasavallan presidentin tehtäviä hoitanut pääministeri Kalevi Sorsa vahvisti lain presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamisesta. 18. maaliskuuta – Filippiinien presidentti Ferdinand Marcos ilmoitti, että maassa asuvien muslimien helmikuun lopulla alkanut kapina oli murskattu. 20. maaliskuuta – Samitan rajaselkkaus Irakin ja Kuwaitin välillä. 28. maaliskuuta – Ruotsin pääministeri Olof Palme antoi valtiopäiville hallituksen esityksen perustuslain muuttamiseksi siten, että kuninkaalta poistettaisiin hänen valtansa muodollisetkin jäännökset. 29. maaliskuuta – Viimeiset Yhdysvaltain joukot lähtivät Etelä-Vietnamista. 30. maaliskuuta – Muotoilija Kaj Franck ja elokuvaohjaaja Mikko Niskanen nimitettiin uusiksi taiteilijaprofessoreiksi.
huhtikuu
1. huhtikuuta – Suomessa tuli voimaan laki neljän viikon vuosilomasta. 3. huhtikuuta – Yhdysvaltalainen Martin Cooper soitti maailman ensimmäisen kännykkäpuhelun New Yorkissa. 6. huhtikuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus täytti 25 vuotta. Merkkipäivää juhlistettiin molemmissa maissa. 7. huhtikuuta – Euroviisut järjestettiin Luxemburgissa. Kisojen isäntämaan edustaja Anne-Marie David voitti kappaleella "Tu te reconnaîtras". 10. huhtikuuta – Presidentti Kyösti Kallion syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta. Merkkipäivän kunniaksi julkaistiin postimerkki. 13. huhtikuuta – Länsi-Saksa ja Tšekkoslovakia pääsivät yksimielisyyteen vuonna 1938 solmitun Münchenin sopimuksen julistamisesta laittomaksi. 13. huhtikuuta – Suomi tunnusti Etelä- ja Pohjois-Korean. 16. huhtikuuta – Pioneer 11 -luotain laukaistiin matkaan. 19. huhtikuuta – Oikeuskansleri Risto Leskinen ehdotti, että ulkomaankauppaministeri Jussi Linnamo olisi asetettava syytteeseen valtakunnanoikeudessa sekä määräsi entisen kauppa- ja teollisuusministerin Seppo Lindblomin ja presidentin kansliapäällikön Antero Jyrängin asetettavaksi syytteeseen raastuvanoikeudessa Zavidovo-jutun vuoksi.
toukokuu
2. toukokuuta – Pankkitoimihenkilöiden lakko sulki kaikki pankit kahdeksi viikoksi Postipankkia lukuun ottamatta. Lakkoon osallistui noin 19 000 pankkitoimihenkilöä. 4. toukokuuta – Ulkomaankauppaministeri Jussi Linnamo erosi Zavidovo-jutun vuoksi. Hänen seuraajakseen tuli varatuomari Jermu Laine. 5. toukokuuta – Sosialistinen Työväenpuolue perustettiin Mikkelissä. Perustajina olivat entisen TPSL:n kannattajat, jotka olivat vastustaneet puolueen yhdistämistä SDP:hen. Puheenjohtajaksi valittiin koulunjohtaja Pentti Waltzer Karhulasta 7. toukokuuta – Israelissa vietettiin valtion perustamisen 25-vuotisjuhlaa. 7. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen sanoi, ettei ulkomaankauppaministeri Jussi Linnamoa ollut syytä asettaa syytteeseen valtakunnanoikeudessa, vaikka Linnamo olikin menetellyt Zavidovo-jutun yhteydessä selvästi lain vastaisesti.Mitä-Missä-Milloin 1974, Otava 1973, Helsinki, s. 52. 10. toukokuuta – Polisario-rintama muodostettiin Länsi-Saharassa. 14. toukokuuta – Yhdysvaltain ainoa avaruusasema Skylab laukaistiin Maata kiertävälle radalle. 16. toukokuuta – Suomen ja sosialististen maiden talousjärjestön (SEV) välinen yhteistyösopimus allekirjoitettiin Moskovassa. 18. toukokuuta – Zavidovo-vuodon oikeuskäsittely alkoi Helsingin raastuvanoikeudessa. Syyttäjä vaati entiselle kauppa- ja teollisuusministerille Seppo Lindblomille ja presidentin kansliapäällikölle Antero Jyrängille rangaistusta virkavirheestä ja salassapitovelvollisuuden rikkomisesta.