pienoiskuva|346x346px|Arkkitehti Martti Heikura pienoiskuva|Heikuran suunnittelema entinen Kauppaoppilaitos Oulussa Martti Gunnar Heikura (29. heinäkuuta 1909 Oulu – 6. tammikuuta 1963 Oulu) oli suomalainen arkkitehti.

Heikura valmistui ylioppilaaksi Oulun Lyseosta vuonna 1929, jonka jälkeen hän aloitti opinnot Teknillisessä korkeakoulussa. Heikura valmistui arkkitehdiksi 1935. Valmistumisensa jälkeen Heikura työskenteli ensin arkkitehti Gustaf Strandbergin ja sitten arkkitehti Viljo Laitsalmen toimistoissa.

Vuonna 1939 Oulun kaupunkiin perustettiin kaupunginarkkitehdin virka ja Heikura nimitettiin kaupungin ensimmäiseksi kaupunginarkkitehdiksi. Heikura toimi kaupunginarkkitehtina vuodesta 1939 aina kuolemaansa vuoteen 1963 asti. Virkansa ohella Heikura piti myös omaa yhden miehen arkkitehtitoimistoa. Heikuran suunnittelemia kohteita tunnetaan yli 130.Puolivälinkangas. Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi 2012, s. 94. Oulun kaupungin rakennussuojelutyöryhmä 2012.Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki, 2012. Teoksen verkkoversio.

Heikuran panos Oulun kaupunkikuvaan on varsin suuri jälleenrakentamiskauden osalta. Heikuran käsialaa ovat monet 1950-luvun koulurakennukset, mutta oman arkkitehtitoimistonsa puitteissa myös monet yksityisten rakennuttamat asuin- ja liiketalot kaupungin keskustassa. Puukerrostaloja valmistui Karjasillalle, Raksilaan, Tuiraan ja Heinäpäähän.

Vaikutus ja perintö Heikura kehitti ja uudisti monia rakennustyyppejä modernisoituvan kaupungin ja hyvinvointivaltion tarpeisiin. Näitä rakennustyyppejä olivat esimerkiksi koulu, päiväkoti, vanhainkoti, uimahalli ja kaupunginvarikko.Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 – Oulu, s. 173, 206, 252, 454. Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2015. Teoksen verkkoversio.Kaupungin varikko, Lipporannantie 2, Oulun kaupunki. Rakennushistoriaselvitys, s. 9-31. Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki, 2018. Teoksen verkkoversio.

Heikuran arkkitehtuuri on vaikuttanut etenkin ns. Oulun koulun arkkitehteihin Alvar Aallon, Reima Pietilän ja Heikki Taskisen ohella. Usein Heikuran tyyli yhdistetään 1950-luvun arkkitehtuuriin, jota kuvataan tyypillisesti pehmeäksi funktionalismiksi, koska 1930-luvun valkoiseksi rapattuun funktionalismiin verrattuna tuon ajan rakentaminen oli vähemmän kantikasta ja tiukkalinjaista. Tasakattojen sijaan käytettiin satula- ja harjakattoja ja värit olivat usein pastellisävyisiä. Lisäksi Heikuran tyyliä luonnehtii vaivattomuus, harmonisuus, linjakkuus ja ajaton eleganssi. Hienovaraisia yksityiskohtia on runsaasti. Oulun koulun arkkitehdit ihailivat myös Heikuran rakennusten inhimillistä mittakaavaa ja sivistyneen humaania otetta. Usein rakennukset huomioivat hyvin myös rakennuspaikan hengen. Esimerkiksi Lintulammen koulun samansuuntaiset rakennusosat on porrastettu maastoa mukaillen.Oulun koulun kohteet – Inventointi Oulun koulun arkkitehtuurin kohteista Oulussa 2020, s. 14-17, 21. Oulun kaupungin kulttuuriympäristötyöryhmä. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki, 2020. Teoksen verkkoversio.Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 – Oulu, s. 177. Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2015. Teoksen verkkoversio.

Heikuran arkkitehtuuri on laajasti arvostettua sekä arkkitehtuurin ammattilaisten että suuremman yleisön parissa. Kun Lintulammen koulu uhattiin korvata uudisrakennuksella, Oulun kaupunki joutui pian perääntymään alueen asukkaiden vastustuksen takia. Samoin kävi Raatin uimahallin ja urheilustadionin purkamishankkeille.Wallenius, Daniel: Lin­tu­lam­men kouluun tehdään mil­joo­nien eurojen re­mont­ti – kouluun mahtuu re­mon­tin jälkeen 400 op­pi­las­ta. Kaleva, 15.4.2019.Raatin stadion. Projektiuutiset, 3.11.2015. Näiden rakennusten ohella Hiirosenkoti on peruskorjattu vuosina 2011–2015Uudistettu 60-vuotias Hiirosenkoti kutsuu tutustumaan 18.2. Uutiset, Oulun kaupunki, 12.2.2015. Viitattu 23.8.2023.. Teuvo Pakkalan koulu päätettiin peruskorjata vuonna 2019Alasuutari, Päivi: Teuvo Pak­ka­lan koulu ha­lu­taan pe­rus­kor­ja­ta – 9,5 mil­joo­nan euron re­mont­ti to­teu­tet­tai­siin vuosina 2022–2023. Kaleva, 19.12.2019..

Toisaalta Oulun tuomiokirkon vierestä 1980-luvulla purettu NMKY:n suurhalli ei ole jäänyt viimeiseksi puretuksi kohteeksi Heikuran tuotannosta. Hänen rakennuksiinsa on kohdistunut uusi purkuaalto 2020-luvulla. Esimerkiksi Haukiputaan koulu sai purkutuomion alueen asukkaiden vastustuksesta huolimatta.Alasuutari, Päivi: Hau­ki­pu­taan ki­vi­kou­lu on pur­ku-uhan alla, ak­tii­vit yrit­tä­vät saada kau­pun­gin jät­tä­mään pur­ku­lu­van pöy­däl­le: "Suo­je­lun osalta on tehty kaikki voi­ta­va". Kaleva, 9.9.2021.Rahko, Pekka: Hau­ki­pu­taan ki­vi­kou­lu sai pur­ku­lu­van – pur­ka­mi­sen jälkeen alue ase­ma­kaa­voi­te­taan asu­mi­seen. Kaleva, 9.9.2021. Laaja vastustus ei pelastanut myöskään entistä Kauppaoppilaitoksen rakennusta Oulun Kuusiluodossa, kun Suomen Yliopistokiinteistöt halusi rakentaa paikalle asuntoja. Edes julkisivun suojelua tai Oulussa yleistynyttä ennallistavaa, rakennuksien vanhoja osia säilyttävää korjaustapaa ei harkittu. Rakennuksen säilyttämistä puolsivat muun muassa ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan museo, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA sekä Oulun yliopiston arkkitehtiylioppilaat.Degerman, Risto & Seeskorpi, Päivi: Oulun arkkitehtiopiskelijat vastustavat Kuusiluodossa sijaitsevan vanhan kauppaoppilaitoksen suunniteltua purkamista. Yle Uutiset, 16.1.2023.Annala, Päivi: Oulun entinen kauppaoppilaitos halutaan suojella – Arkkitehdit: Rakennus voisi toimia asuntoina tai jopa hotellina. Yle Uutiset, 6.8.2019.Kärki, Taneli: Kuusiluodon vanhan kauppaoppilaitoksen purkaminen sai sinetin valtuustossa. Yle Uutiset, 6.2.2023.Holopainen, Hanna: Oulun Kuusiluodon entinen kauppaoppilaitos halutaan purkaa – yhdyskuntalautakunta kallistui osaltaan uudisrakennuksen kannalle. Yle Uutiset, 21.9.2022. Purkutuomion on saanut myös Merikosken koulu (ent. Tuiran yhteiskoulu).

Heikuran Ouluun suunnittelemista rakennuksista on jäljellä alle puolet. Useat kohteet on arvioitu maakunnallisesti arvokkaiksiPohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 – Oulu, s. 99, 103, 173, 177, 206, 246, 454, 514, 529, 562, 573, 613, 634. Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2015. Teoksen verkkoversio.. Edustava esimerkki keskustan asuinsuunnittelusta on Kajaaninkadun asuinkortteliPohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 – Oulu, s. 99. Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2015. Teoksen verkkoversio.. Teuvo Pakkalan koulu on arvioitu valtakunnalliseksi arvokohteeksiPohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 – Oulu, s. 454. Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2015. Teoksen verkkoversio.. Koskilinnan pistetalot kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaaseen Toivoniemen KoskikeskukseenPohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 – Oulu, s. 246, 249. Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2015. Teoksen verkkoversio..

Heikuran suunnittelemia rakennuksia Oulussa

Julkisia rakennuksia

Teuvo Pakkalan kansakoulu, Raksila – 1950 Oulun NMKY:n toimitalo ja liikuntahalli Linnakatu – 1951 (purettu 1988) Hiirosen vanhainkoti, Kaukovainio – 1952 Oulunsuun kansakoulu – 1955 Kauppaoppilaitos (myöh. Oulun yliopiston musiikkikasvatuksen tiloja) – 1956 Raatin uimahalli – 1956 Raatin urheilukeskuksen pääkatsomo – 1957 Hintan kansakoulu – 1957 Höyhtyän lastenkoti ja lastentarha – 1958 ja 1963Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 – Oulu, s. 173. Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2015. Teoksen verkkoversio. Lintulammen koulu (ent. Nokelan kansakoulu) – 1958 Paulaharjun koulu, Puolivälinkangas – 1962Puolivälinkangas. Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi 2012, s. 57. Oulun kaupungin rakennussuojelutyöryhmä 2012.Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki, 2012. Teoksen verkkoversio. Asuinkohteita As Oy Inkala, Kauppurienkatu 30 – 1949 As Oy Toivonsaari, Toivoniementie 3–5 – 1951 As Oy Toivoniementie 4 – 1952 As Oy Kauppurienkatu 26–28 – 1952 As Oy Kirkkokatu 28 – 1952 As Oy Säästö, Isokatu 11 – 1953 As Oy Torikatu 27 – 1954 As Oy Kajaaninkatu 7–9 – 1955 As Oy Isokatu 28 – 1955 As Oy Rautakaupankulma, Uusikatu 30 – 1955 As Oy Heinätorinkatu 6 – 1956 As Oy Hallituskatu 31 – 1961 As Oy Kenkäkulma, Aleksanterinkatu 23 – 1961 As Oy Rautavaara, Rautatienkatu 2 D – 1962 As Oy Heinälinna - 1962

Heikuran suunnittelemia rakennuksia muualla Muhoksen kunnantalo – 1956

Muita töitä Karjasillan ensimmäinen asemakaava – 1945 Äimäraution siirtolapuutarha-alue – 1946 Oulun vaakuna – 1953 Oulun kaupunginvarikko, Tuira – 1958-1959Kaupungin varikko, Lipporannantie 2, Oulun kaupunki. Rakennushistoriaselvitys, s. 64. Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki, 2018. Teoksen verkkoversio.

Kuvagalleria

Lähteet

Aiheesta muualla

Rakennusperintö.fi: Matti Heikura teki uran Oulussa

Luokka:Suomalaiset arkkitehdit Luokka:Vuonna 1909 syntyneet Luokka:Vuonna 1963 kuolleet