Ylä-Kintaus on Petäjäveden kunnassa, Keski-Suomen maakunnassa sijaitseva kylä, joka sijaitsee kunnan koillisosassa samannimisen järven lähellä ja Kintaus–Uurainen-tien (yhdystie 6250) varressa.
Ensimmäinen talo Ylä-Kintauden alueelle perustettiin vuonna 1561. Kylässä toimi Ylämäen koulu vuodesta 1896 vuoteen 2016.
Maantiede Ylä-Kintaus sijaitsee Petäjäveden kunnan koillisosassa samannimisen järven sekä Jyväskylän rajan lähellä. Kylän halki kulkee Uuraisten kirkonkylän ja Kintauden välinen yhdystie 6250.
Ylä-Kintaus ei ole rekisterikylä, vaan sen asutus on muodostunut lähinnä Kintauden sekä osittain myös Kuivasmäen ja Kumpujärven rekisterikylien alueelle. Ylä-Kintauden toiminta-alueeseen luetaan myös Jyväskylän Hepoperä ja Uuraisten Hepomäki.Lerkkanen 2022, s. 454–455. Toisaalta jotkin itäisen Ylä-Kintauden taloista (Vuorimäen–Kirjakan alue) kytkeytyvät toiminnallisesti lähinnä Nyrölään.Lerkkanen 2022, s. 88.
Kunnanraja kulkee kylän lähellä Sallistensuon ja Pohjoisjärven läpi. Sallistensuo on suurimmaksi osaksi luonnontilainen keidassuo, joka kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan. Pohjoisjärven rannalla Jyväskylän puolella on niinikään ohjelmaan kuuluva alue, joka on lähinnä vanhaa kuusivaltaista metsää.
Historiaa pienoiskuva|vasen|Ylä-Kintauden kylätalo. Ensimmäinen talo Ylä-Kintauden alueella oli Paavo Metsosen vuonna 1561 perustama Metsola, joka tunnetaan nykyisin Aholana. Myöhempiä taloja olivat vuonna 1571 perustettu Rautiala, vuonna 1607 perustettu Vasikkala sekä vuonna 1611 perustettu Kytölä. Talomäärä pysyi samana 1700-luvun puoliväliin saakka, jolloin Ylä-Kintauden seudulle alettiin perustaa sekä lohko- että uudistiloja. Vuoteen 1860 mennessä alueelle oli perustettu kuusi lohkotilaa sekä viisi uudistilaa.Lerkkanen 2022, s. 17–21.
Kylän kehitykseen vaikuttivat myös 1800-luvulla lähistölle perustetut yläkintalaisia työllistäneet teollisuuslaitokset, kuten Kintaudelle vuonna 1850 perustettu Koskensaaren ruukki, jossa käytettiin muun muassa Ylä-Kintaudelta hankittua järvimalmia ja puuhiiltä. Osa kyläläisistä työskenteli myös Koskenpään huopa- ja tervatehtailla. Metsätalous alkoi nousta elinkeinoksi 1870-luvulla.Lerkkanen 2022, s. 25–26. Kylän itäosaan syntyi tukkien kuljetusreitti: Ylä-Kintauden ja Nyrölän alueelta kaadetut tukit kuljetettiin ensin maitse Ylä-Kintauden Säikänlahteen, josta tukit uitettiin alapuoliseen Ala-Kintauteen ja lastattiin Kintauden asemalla juniin. Uitot päättyivät 1960-luvulla, jolloin tukkeja alettiin kuljettaa kuorma-autoilla.Lerkkanen 2022, s. 132–134.
Vuonna 2015 Petäjäveden kunta suunnitteli noin 20–30 talosta koostuvan, sisäilmaongelmista kärsiville ihmisille tarkoitetun ”allergiavapaan asuinalueen” perustamista Ylä-Kintaudelle.
Palvelut Ensimmäinen koulu alueella oli vuonna 1891 perustettu Kintauden kansakoulu, joka toimi aluksi Räihän talossa Kintauden ja Ylä-Kintauden kylien välissä. Petäjäveden kunta päätti siirtää koulun yläkintalaisten pyynnöstä Ylämäen taloon jo vuonna 1896, minkä vuoksi sitä alettiin kutsua Ylämäen kouluksi.Manninen 1994, s. 163–165. Kunta osti Ylämäen talon vuonna 1908 ja sen päärakennus saatiin kokonaan koulun käyttöön. Ylämäen koulun käydessä liian ahtaaksi myös Särkimäen talon lähelle suunniteltiin koulua, mutta suunnitelmaa ei toteutettu. Osa kylän lapsista oli tosin käynyt koulua Uuraisten Hepomäessä vuodesta 1930 lähtien. Alkuperäinen päärakennus korvattiin vuonna 1962.Lerkkanen 2022, s. 188, 193–195. Ylämäen koulun oppilaat siirrettiin Kintauden kouluun vuonna 2015 rakennuksen huonon kunnon takia. Koulu lakkautettiin virallisesti vuonna 2016 ja sen päärakennus myytiin Ylä-Kintauden kyläyhdistykselle.Lerkkanen 2022, s. 205.
1900-luvun alkupuolella Ylä-Kintaudella toimi myös Kintauden osuuskaupan myymälä sekä osuuspankki.Manninen 1994, s. 95–96.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla Kylän kotisivut
Luokka:Petäjäveden kylät