10 taivaallista runkoa (天干, pinyin: tiāngān) ovat vanhimmat tunnetut kiinalaiset ajan laskemiseen käytetyt merkit.
Historia
Professori Guo Moruo (郭沫若) esitti 1940-luvulla julkaistussa kirjassaan 郭沫若全集考古编 (Guō Mòruò quánjí kǎogǔ biān eli Guo Muruon arkeologisten kirjoitusten kokoelma), että taivaalliset oksat olisivat tulleet käyttöön eri aikoina. Hänen mukaansa rungot jiasta dingiin esittävät kalan osia ja tulivat käyttöön aikana, jolloin ihmiset saivat elantonsa kalastuksesta ja metsästyksestä. Rungot wusta guihin esittäisivät aseita ja maanviljelyssä käytettyjä työkaluja ja olisivat peräisin myöhäisemmältä ajalta, jolloin maanviljely kehittyi.
Nykytutkija Tang Hanin mukaan Shang-dynastian tärkein heimo oli nimeltään Jia ja ensimmäisen heimopäällikön nimi oli Shang Jia 上甲. Kun heimot vuorotellen tulivat uhraamaan jumalilleen ja esi-isilleen, Jia-heimon vuoro oli viikon ensimmäisenä päivänä. Tämän vuoksi ensimmäinen päivä oli jiari (甲日 jiǎrì, jia-päivä). Näin päivät olisivat saaneet nimensä ja "jia" merkityksensä "ensimmäinen".Tang Han 唐漢: Hanzi mima 漢字密碼, Zhonghua Shuju 中華書局 2004
Shang-dynastian aikana ainakin kuninkaille annettiin kuoleman jälkeen nimi, jonka toisena osana oli yksi taivaallisista rungoista.
Perinteinen käyttö
Ajanlasku
Shang-dynastian aikaisen tarun mukaan taivaalla oli alun perin kymmenen aurinkoa. Taivaalliset rungot ovat näiden aurinkojen nimet. Joka aamu yksi auringoista nousi taivaalle nimilistan kuvaamassa järjestyksessä. Tämä kierto muodosti 10-päiväisen viikon (旬 xǔn).
Myöhemmin taivaallisiin runkoihin liitettiin viiden elementin yin-yang-vaiheet.
TaivaallinenrunkoPinyinKoreaVietnamJapanionyomiJapanikunyomiYin-yang阴阳Wuxing五行甲jiǎ갑 gapgiápkōkinoe阳 yang木 puu乙yǐ을 eulấtotsukinoto阴 yin丙bǐng병 byeongbínhheihinoe阳 yang火 tuli丁dīng정 jeongđinhteihinoto阴 yin戊wù무 mumậubotsuchinoe阳 yang土 maa己jǐ기 gikỷkitsuchinoto阴 yin庚gēng경 gyeongcanhkōkanoe阳 yang金 metalli辛xīn신 sintânshinkanoto阴 yin壬rén임 imnhâmjinmizunoe阳 yang水 vesi癸guǐ계 gyequýkimizunoto阴 yin
Shang-dynastian ajalta peräisin olevat oraakkeliluukirjoitukset osoittavat, että taivaalliset rungot on jo tuolloin liitetty maallisiin oksiin ja näin muodostettu jiazi-kalenteri, joka on jatkuvasti käytössä kuu- ja aurinkokalenterien ohessa. Se on usean kiinalaisen astrologisen menetelmän perusta.
Ilmansuunnat thumb|300px|Kehät sisältä ulos:1. kehä: 12 maallista oksaa2. kehä: 24 vuorta3. kehä: kahdeksan taivaallisista rungoista4. kehä: 8 trigrammia Taivaallisia oksia käytetään myös määrittelemään ilmansuuntia.
Fengshuissa käytetyn luopanin eli kompassin kehä jaetaan 24 "vuoreen" (山 shān). Pääilmansuuntien molemmin puolin olevat vuoret on nimetty kahdeksan taivaallisen rungon mukaan. Wu- ja ji-runkoja ei käytetä, koska ne edustavat maata itseään, keskusta, josta katsotaan eri suuntiin.
TaivaallinenrunkoPinyinSuuntaasteinaIlmansuunta甲jiǎ75°itä乙yǐ105°丙bǐng165°etelä丁dīng195°庚gēng255°länsi辛xīn285°壬rén345°pohjoinen癸guǐ15°
Lääketiede
Taivaalliset oksat ovat yksi kiinalaisen lääketieteen välineistä. Ihmisen syntymäajan neljän pilarin kartan rungoista ja oksista voidaan määritellä synnynnäiset fysiologiset heikkoudet ja vahvuudet. Tämän avulla voidaan analysoida hoidettavan taudin syy sekä sopivin tapa hoitaa sitä.
Jokainen runko edustaa tiettyjä ruumiinosia sekä viiden elementin energiaa, joka hallitsee meridiaaneja.
TaivaallisetrungotPinyinRuumiinosat甲jiaPää, sappirakko乙yiKaula, maksa丙bingOlkapäät, ohutsuoli丁dingSydän戊wuKylki己jiPerna, vatsa庚gengNapa辛xinLonkka 壬renNilkat癸guiJalat
Sää
Vuoden taivaalliset rungot kuvaavat voimassa olevaa taivaallista energiaa, joka vaikuttaa säähän. Tällöin rungoille annetaan viiden elementin määreet eri tavoin.
TaivaallisetrungotPinyinElementtiSäätila甲jiayang-maakostea乙yiyin-metallikuiva丙bingyang-vesimärkä丁dingyin-puutuulinen戊wuyang-tulihelle己jiyin-maakostea庚gengyang-metallikuiva辛xinyin-vesimärkä 壬renyang-puutuulinen癸guiyin-tulihelle
Moderni käyttö
Taivaallisia oksia käytetään Kiinassa, Koreassa, ja Japanissa lukuina erilaisissa luettelointia vaativissa tehtävissä:
Kouluarvosanoina Luettelointiin virallisissa asiakirjoissa samaan tapaan kuin lännessä käytetään aakkosia a, b, c, d jne. Valintatehtävien ym. listojen vaihtoehtoina. Orgaanisessa kemiassa yhdisteiden nimissä (esimerkiksi metanoli: 甲醇 jiǎchún; etanoli: 乙醇 yǐchún). Tautiluokittelussa (hepatiitti A: 甲型肝炎 jiǎxíng gānyán; hepatiitti B: 乙型肝炎 yǐxíng gānyán). Urheilussa sarjojen luettelointiin (Serie A: 意甲 yìjiǎ). Vitamiinien niminä (tosin nykyään länsimaiset ABC-nimet ovat yleisempiä). Lyhyessä tekstissä kahden puhujan vuorosanojen erottamiseen (甲 puhuu ensin, 乙 vastaa).
Lisäksi Koreassa (erityisesti IT-alalla) merkkejä gap (甲) ja eul (乙) käytetään virallisissa sopimuksissa osoittamaan suurempaa ja pienempää sopimuksen osapuolta.
Katso myös
Kiinalaiset numerot
Lähteet
Royston Low: The Celestial Stems; Acupuncture Theory and Practice in Relation to the Influence of Cosmic Forces Upon the Body Derek Walters: Chinese Astrology, Interpreting the revelations of the Celestial Messengers
Luokka:Kiinalainen astrologia Luokka:Kiinalainen kalenteri Luokka:Kiinalainen kosmologia Luokka:Perinteinen kiinalainen lääkintä