Tapahtumia
Tammikuu−maaliskuu
1. tammikuuta – Kenraali Tšiang Kai-šek luopui Kiinan pääministerin tehtävistä, mutta jätti itselleen edelleen armeijan ylipäällikön aseman. 1. tammikuuta – Oulun läänistä erotettu Lapin lääni aloitti toimintansa. 1. tammikuuta – Suomessa tuli voimaan asutuslaki, joka korvasi vuonna 1922 säädetyn ”Lex Kallion”. 1. tammikuuta – Pohjois-Pirkkalan kauppala otti uudeksi nimekseen Nokian. Etelä-Pirkkalan kunta muutti nimensä Pirkkalaksi. 11. tammikuuta – Valtion elokuvatarkastamo määräsi Valentin Vaalan elokuvan Niskavuoren naiset sensuroitavaksi. Elokuva perustui Juhani Tervapään (Hella Wuolijoki) samannimiseen näytelmään. 12. tammikuuta – Puolalainen LOT:n Fokker-tyyppinen Tallinnasta Helsinkiin tulossa ollut kolmimoottorinen vuorolentokone SP-AOE teki laskeutuessaan kuperkeikan ja kääntyi ylösalaisin Helsinki-Malmin lentoaseman kiitotien päässä vaurioituen pahoin. Koneen ohjaaja ja viisi matkustajaa eivät loukkaantuneet.Lentokone ylösalaisin ja pahoin murskaksi, Helsingin Sanomat, 13.01.1938, nro 11, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 16. tammikuuta – Kiinan ja Japanin keskinäiset diplomaattisuhteet katkesivat maiden oltua tosiasiassa jo pitkään sodassa keskenään. 17. tammikuuta – Mihail Kalinin valittiin Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajaksi eli Neuvostoliiton presidentiksi. 20. tammikuuta – Egyptin kuninkaan Farukin ja Farida Zulficarin häät Kairossa. 22. tammikuuta - Neuvostoliittolaiset rajavartijat avasivat Karjalan kannaksella Raasulissa tulen kohta suomalaista rajavartiopartiota, jolloin sotamies Jussi Huhtamäki haavoittui ja kuoli seuraavana päivänä vammoihinsa. Huhtamäki oli joutunut menemään lyhyen matkaa rajan keskiviivan yli kiertäessään rajalle kaatunutta koivua. 27. tammikuuta – Yläneen kunnalliskodin tulipalossa kuoli kymmenen henkilöä, kun hoidokkien asuntolana toiminut entinen Uudenkartanon kartanon päärakennus tuhoutui erään mielisairaan asukkaan sytyttämässä tuhopoltossa. 28. tammikuuta – Suomen Latu perustettiin tunnetun urheilumiehen, filosofian maisteri Lauri ”Tahko” Pihkalan aloitteesta. 4. helmikuuta − Saksan johdossa tapahtui merkittäviä uudelleenjärjestelyjä. Adolf Hitler otti asevoimien ylipäällikkyyden ja nimitti kenraali Wilhelm Keitelin yleisesikunnan päälliköksi. Joachim von Ribbentrop syrjäytti Konstantin von Neurathin ulkoministerin paikalta. 7. helmikuuta – Kansallissosialistista hallintoa julkisesti vastustanut saksalainen pastori Martin Niemöller tuomittiin saksalaisessa oikeusistuimessa seitsemäksi kuukaudeksi vankeuteen ja lähetettiin keskitysleirille. 10. helmikuuta – Romanian Kaarle II sai perustuslain muutoksella diktaattorin oikeudet. 14. helmikuuta – Paimion tasoristeysturmassa kuoli kaksi linja-auton matkustajaa kun pikajuna törmäsi linja-auton takaosaan Paimiossa Toikkalan ylikäytävällä. 15. helmikuuta – Kurt Schuschnigg nimitti kaksi natsien kannattajaa Itävällan hallitukseen Arthur Seyss-Inquartin sisäministeriksi ja Ludwig Adamovichin oikeusministeriksi. 17. helmikuuta – John Logie Baird esitteli väritelevision prototyyppiä Lontoossa. 18. helmikuuta – Nokia-yhtiön kapearaiteisen radan veturi suistui Nokialla Nokianvirtaan, jolloin kolme veturin hytissä ollutta miestä menetti henkensä. 20. helmikuuta – Hitler piti Saksan valtiopäivillä kolme tuntia kestäneen puheen, jossa hän vannoi suojelevansa Saksan ulkopuolella asuneiden saksalaisten vähemmistökansallisuuksien oikeuksia ja uudisti vaatimuksensa Saksan siirtomaiden palauttamisesta. 21. helmikuuta – Anthony Eden erosi Englannin ulkoministerin paikalta pääministeri Neville Chamberlainin myönnytyspolitiikkaan liittyneiden erimielisyyksien vuoksi ja hänen tilalleen ulkoministeriksi tuli 25. helmikuuta Lordi Halifax. 22. helmikuuta – Espanjan sisällissota : Joulukuussa 1937 alkanut Teruelin taistelu päättyi Francon joukkojen voittoon kun he valtasivat kaupungin takaisin tasavaltalaisilta. Takaisinvaltaus muodosti myös käännekohdan Espanjan sisällissodassa. 24. helmikuuta – Viron itsenäisyyden 20-vuotispäivää vietettiin. 24. – 25. helmikuuta – Virossa järjestettiin parlamenttivaalit, joissa Konstantin Pätsin kansanrintama (Põhiseaduse Elluviimise Rahvarinne, PER) voitti 64 paikkaa 80:sta. 25. helmikuuta – Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut alkoivat Lahdessa. 28. helmikuuta − Suomen Kulttuurirahaston Säätiö perustettiin. 2. maaliskuuta – Moskovassa alkoi ”kahdenkymmenenyhden oikeudenkäynti”. Syytettyjen joukossa olivat Nikolai Buharin ja Aleksei Rykov. 3. maaliskuuta – Saudi-Arabiasta löydettiin öljyä. 4. maaliskuuta – Seere Salmisen ja Elsa Soinin (”Tuttu Paristo”) kirjoittama kuunnelmasarja Suomisen perhe alkoi Yleisradiossa. 4. maaliskuuta – Gunnar Bärlundin ja Buddy Baerin nyrkkeilyottelu New Yorkin Madison Square Gardenin pääareenalla päättyi Bärlundin voittoon. 7. maaliskuuta – Pallastunturin hotellin vihkiäiset pidettiin. Funkkistyylinen hotelli räjäytettiin Lapin sodan aikana 1944. 9. maaliskuuta – Itävallassa määrättiin toimeenpantavaksi kansanäänestys maan kohtalosta. 11. maaliskuuta – Itävallan liittokansleri Kurt von Schuschnigg erosi virastaan Saksan painostuksesta määrättyään sitä ennen maan tulevaisuutta koskeneen kansanäänestyksen peruutettavaksi. 12. maaliskuuta – Anschluss: Saksan joukot miehittivät Itävallan, liittämisestä (”Anschluss”) Suur-Saksaan ilmoitettiin seuraavana päivänä. 14. maaliskuuta – Adolf Hitler saapui Wieniin ja puhui siellä Anschlussin toteuttamisesta. 14. maaliskuuta – Yhdysvaltain entinen presidentti Herbert Hoover saapui vierailulle Helsinkiin. Hänet vihittiin vierailun aikana Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi. 15. maaliskuuta – ”21:n oikeudenkäynti” päättyi. Neuvostoliitto ilmoitti virallisesti Nikolai Buharinin teloituksesta. 16. – 18. maaliskuuta – Espanjan sisällissota : Kansallisten puolella toimineen italialaisen Aviazione Legionarian lentokoneet pommittivat Barcelonaa. Pommituksissa kuoli jopa 1 300 ihmistä ja vähintään 2 000 haavoittui. 17. maaliskuuta – Puola jätti Liettualle uhkavaatimuksen diplomaattisuhteiden solmimisesta maiden välillä. Mailla ei ollut diplomaattisuhteita vuoden 1920 jälkeen, jolloin Puola otti haltuunsa Vilnan alueen. Puolivirallisesti Puola vaati myös Liettuan puolalaisvähemmistöm suojelua, Liettuaa luopumaan Vilnaan kohdistuvista vaatimuksistaan, sotilaallista liittoa Puolan ja Liettuan välillä sekä tukikohtaa Puolan sotalaivoille. Liettua myöntyi diplomaattisuhteiden solmimiseen 19. maaliskuuta. 18. maaliskuuta – Meksiko kansallisti ulkomaisen öljytuotannon maan rajojen sisäpuolella. 28. maaliskuuta – Japanin miehitysarmeija perusti valtaamaansa Kiinan keskushallituksen pääkaupunkiin Nanjingiin japanilaismielisen "uudistushallituksen".
Huhtikuu−kesäkuu
1. huhtikuuta – Raha-automaattiyhdistys (RAY) aloitti toimintansa. 6. huhtikuuta – Yhdysvaltalainen kemisti Roy J. Plunkett keksi polytetrafluorieteenin eli teflonin. 6. huhtikuuta – Astrid Kindstrand juonsi ensimmäisenä naisena Ruotsin Radiotjänstin uutiset. Tapaus aiheutti palautevyöryn. 8. huhtikuuta – Eduskunta hyväksyi lain Suomessa kymmenen vuoden välein suoritettavasta väestönlaskennasta. Ensimmäinen laskenta oli tarkoitus tehdä vuonna 1940. 10. huhtikuuta – Saksassa pidettiin parlamenttivaalit ja kansanäänestys Itävallan jälleenyhdistymisestä Saksan valtakuntaan. Ainoastaan kansallissosialistien hallitsema yhtenäislista sai asettaa vaaleissa ehdokkaita ja se sai 99,1 prosenttia äänistä. Kansanäänestyksessä 99,73 prosenttia itävaltalaisista äänioikeutetuista kannatti maan liittämistä Saksaan, Saksan äänioikeutetuista yhdistymistä kannatti 99,08 prosenttia. 12. huhtikuuta – Édouard Daladierista tuli Ranskan pääministeri. 14. huhtikuuta – Neuvostoliiton Suomen-suurlähetystön lähetystösihteeri Boris Jartsev aloitti salaiset keskustelut Suomen ulkoministerin Rudolf Holstin kanssa. Jartsev vaati Holstilta takeita siitä, että Suomi vastustaa Saksan pyrkimyksiä Neuvostoliittoa vastaan mahdollisen sodan aikana. 20. huhtikuuta – Leni Riefenstahlin Olympia-elokuvan ensiesitys oli Saksassa. 24. huhtikuuta – Sudeettisaksalaisten johtaja Konrad Henlein vaati autonomisen valtion luomista Tšekkoslovakian sudeettialueille. 25. huhtikuuta – George Orwellin Espanjan sisällissotaa käsitellyt reportaasikirja Katalonia, Katalonia julkaistiin Englannissa. 3. − 9. toukokuuta − Adolf Hitler teki valtiovierailun Italiaan. Paavi Pius XI poistui Vatikaanista maaseutuasunnolleen Castel Gandolfoon vierailun ajaksi vastalauseena Saksan kirkonvastaiselle politiikalle. 5. toukokuuta – Vatikaanivaltio tunnusti Francon hallituksen Espanjassa. 14. toukokuuta - Kansainvälisen ilmailunäyttelyn avajaiset Helsingissä. 15. toukokuuta – Malmin lentoasema vihittiin käyttöön Helsingin Malmilla. 20. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi lain puolustuslaitoksen perushankinnoista, jotka rahoitettiin nostamalla tulo- ja omaisuusveroa 20 prosentilla. 20. toukokuuta − Tšekkoslovakian presidentti Edvard Beneš määräsi maassa osittaisen liikekannallepanon Saksan joukkojen keskittämistä koskeneiden tietojen vuoksi. 20. toukokuuta – 30 ihmistä kuoli Mutsuo Toin haulikolla, miekalla ja kirveellä suorittamassa Tsuyaman verilöylyssä Japanissa. 26. toukokuuta – Volkswagen-autotehtaan peruskivi muurattiin Saksan Fallerslebenissä (nykyinen Wolfsburg). 27. toukokuuta – Helsingin raastuvanoikeus lakkautti Sinimustat-nuorisojärjestön. 27. toukokuuta – Suomen luonnonsuojeluliiton edeltäjä Suomen Luonnonsuojeluyhdistys perustettiin Helsingin Säätytalossa. Yhdistys muuttui Suomen luonnonsuojeluliitoksi vuonna 1969. 3. kesäkuuta – Saksassa säädettiin laki ”rappiotaiteen” eli kansallissosialistisiin käsityksiin soveltumattoman taiteen takavarikoinnista korvauksetta valtiolle. 7. kesäkuuta – Boeing 314 Clipper -lentovene teki ensilentonsa. 12. kesäkuuta – Helsingin olympiastadion vihittiin käyttöön. Vihkimyspuheen piti presidentti Kyösti Kallio. 16. kesäkuuta – Espanjan sisällissota: Bielsan saarto päättyi Francon joukkojen vallattua tasavaltalaisten viimeisenkin tukikohdan Aragoniassa. 19. kesäkuuta – Italia voitti Pariisissa jalkapallon maailmanmestaruuskisojen loppuottelussa Unkarin 4–2. 22. kesäkuuta – Yhdysvaltalainen Joe Louis voitti saksalaisen Max Schmelingin ”vuosisadan nyrkkeilyottelussa” 124 sekunnissa. 25. kesäkuuta – Tohtori Douglas Hyde valittiin ensimmäiseksi Irlannin presidentiksi. 29. kesäkuuta – Delawaren siirtokunnan 300-vuotisjuhla pidettiin Chesterissä Pennsylvaniassa. Suomea edustivat juhlassa eduskunnan puhemies Väinö Hakkila ja ulkoministeri Rudolf Holsti, Ruotsia taas prinssi Bertil. Juhlan yhteydessä paljastettiin Crozer Parkissa Suomen lahjoittama kuvanveistäjä Väinö Aaltosen veistämä punagraniittinen Delaware-muistomerkki.
Heinäkuu−syyskuu
1. heinäkuuta – Kuusi ihmistä hukkui Karungissa Karunginjärvellä kun heidän veneensä kaatui myrskyisellä järvellä. Järkyttävä hukkumisonnettomuus Karunginjärvellä. Isä neljän lapsensa ja sisarensa pojan kanssa hukkui kalamatkalla, Helsingin Sanomat, 02.07.1938, nro 173, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 3. heinäkuuta – Höyryveturi Mallard saavutti uuden maailmanennätysnopeuden: 126 mailia tunnissa. 6. heinäkuuta − Saksassa kiellettiin juutalaisilta tietyt ammatit, muun muassa kiinteistökauppa ja rahanlainaus. 6. − 15. heinäkuuta − Évianin konferenssi käsitteli Saksasta ja siihen liitetystä Itävallasta paenneiden juutalaisten sijoittamista konferenssin osallistujamaihin. Konferenssi päättyi tuloksettomana sillä osallistujamaista vain Dominikaaninen tasavalta ja Costa Rica suostuivat vastaanottamaan pakolaisia. 10. heinäkuuta – Howard Hughes saavutti uuden nopeusennätyksen 91 tuntia kestäneellä maailmanympärilennolla.