Kääpiöpalmu (Chamaerops humilis) on palmukasveihin kuuluva pensasmainen kasvi. Se on sukunsa Chamaerops ainoa edustaja ja pohjoisimpana luontaisesti kasvava palmulaji.
Ulkonäkö Kääpiöpalmu on pensasmaisesti kasvava laji, joka voi kuitenkin kasvaa jopa 4,5-metriseksi, mutta jotkut jäävät vain 1,5-metrisiksi. Kääpiöpalmun ulkonäkö vaihtelee huomattavasti. Toiset kasvattavat monia juuriversoja ja saattavat levitä tuuheina peräti 4,5 metrin levyisinä pensaina, kun taas jotkut yksilöt kasvavat korkeudeltaan ja leveydeltään vain hieman yli metriin.
Lehtilapa on viuhkamainen. Pienet kirkkaankeltaiset kukat ovat yleensä piilossa lähellä runkoa lehtien takana. Syksyllä kääpiöpalmu kasvattaa pieniä, halkaisijaltaan noin senttimetrin kokoisia luumarjoja, jotka ovat tummankeltaisia, ruskeita tai oransseja.
Levinneisyys Kääpiöpalmu on pohjoisin luonnonvaraisena kasvava palmulaji. Se on myös ainoa Manner-Euroopassa alkuperäisenä kasvava palmulaji (Kreetan saarella kasvaa myös taatelipalmun sukuinen laji kreetantaateli (Phoenix theophrasti)).Otavan Suuri Ensyklopedia, 13. osa (Optiikka - polttokenno), art. Palmut, s. 5040, Otava 1979, .Germplasm Resources Information Network (GRIN). Taxon: Phoenix theophrasti Greuter Viitattu 23.12.2022. Kääpiöpalmun levinneisyysalue käsittää Välimeren alueen. Sitä kasvaa Marokon Atlasvuorilta Espanjaan, Ranskaan ja Turkkiin asti.
Elinympäristö Kääpiöpalmuja kasvaa vähäravinteisilla vuorenrinteillä ja kuivissa hiekka- tai kivikkomaastoissa aina tuhanteen metriin asti.
Kasvi viihtyy parhaiten auringossa, vaikka puolivarjokaan ei ole haitaksi. Kääpiöpalmut kestävät erittäin hyvin kuivuutta, eivätkä ne välitä vettyneestä maaperästä . Talvisin se kestää jopa kymmenen asteen pakkasia ja pientä lumentuloa.
Käyttö Nuoria kääpiöpalmun lehtisilmuja ja tuoreita versoja käytetään vihanneksena. Lehdistä saatavasta vahvasta kuidusta voidaan valmistaa köysiä ja harjoja. Lisäksi Välimeren alueella kääpiöpalmuista on tehty pensasaitoja.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:58.41 Puut, pensaat Luokka:Palmukasvit