Tapahtumia
1. tammikuuta – New Yorkin Times Squarella pudotettiin ensimmäisen kerran pallo uuden vuoden merkiksi. 22. tammikuuta – Kirjailija August Strindbergin näytelmä Aavesonaatti sai ensiesityksensä Tukholmassa. 24. tammikuuta – Robert Baden-Powell julkaisi teoksensa Partiopojan kirja (Scouting for Boys). 1. helmikuuta – Portugalin kuningas Kaarle I ja tämän vanhempi poika, kruununprinssi Ludvig Filip surmattiin attentaatissa Lissabonissa. Portugalin kuninkaaksi nousi Kaarle I:n nuorempi poika Emanuel II. 5. helmikuuta – Rääkkylän Kivisalmessa ruoppaajan kauha iski viiden kuutiometrin siirtolohkareeseen, jonka kuparipitoisuus oli suuri. Löytö johti Outokummun kaivoksen avaamiseen. 12. helmikuuta – Ensimmäinen autokisa maailman ympäri alkoi New Yorkista ja päättyi Pariisiin. 21. maaliskuuta – Ranskalaislentäjä Léon Delagrange lensi maailman ensimmäisen matkustajalennon. Kyydissä oli englantilais-ranskalainen lentäjä, Henri Farman. 2. huhtikuuta – Helsingin Polyteknillinen opisto muuttui Teknilliseksi korkeakouluksi. 4. huhtikuuta – Keisari Nikolai II hajotti Suomen eduskunnan, joka oli 27. maaliskuuta antanut senaatille epäluottamuslauseen. 14. huhtikuuta – Tanskan kansankäräjät hyväksyi 25 vuotta täyttäneiden, veroa maksavien naisten ja miesten yleisen äänioikeuden. 25. toukokuuta – Ranskan ja Britannian välinen ”Entente cordiale” -sopimus julistettiin. 26. toukokuuta – Lähi-idän alueen ensimmäinen kaupallisesti merkittävä öljyesiintymä löydettiin Masjid-al-Salamanista Khūzestānin maakunnasta Lounais-Persiasta. 31. toukokuuta – Palomäen uimalaitos avattiin Tampereella. 2. kesäkuuta – Keisari Nikolai II määräsi, että keisarikuntaa ja sen etuja koskeva lainsäädäntö sekä yleiset hallitusasiat oli ennen hallitsijalle esittelyä alistettava Venäjän ministerineuvoston käsiteltäviksi. Toinen sortokausi alkoi. 18. kesäkuuta – Ensimmäinen suomenkielinen ooppera, Oskar Merikannon Pohjan neiti, sai ensiesityksensä Viipurissa. 30. kesäkuuta – Tunguskan räjähdys tuhosi laajalti metsää Siperiassa. 1. heinäkuuta – SOS-merkki hyväksyttiin kansainväliseksi hätäsignaaliksi. 1. heinäkuuta – Suomessa järjestettiin kaksipäiväiset eduskuntavaalit. Eduskunnan voimasuhteet säilyivät miltei ennallaan. 11. – 12. heinäkuuta – Militantti sosialisti Anton Nilson räjäytti pommin höyrylaiva Amaltheassa Malmön satamassa. Yksi brittiläinen lakonrikkoja sai surmansa ja 20 ihmistä loukkaantui. 13. heinäkuuta – Lontoossa alkoivat kesäolympialaiset. 22. heinäkuuta – Verner Weckman voitti Suomen historian ensimmäisen virallisen olympiakullan keskiraskaan sarjan painikilpailussa. 24. heinäkuuta – Osmanien valtakunnan sulttaani Abd-ul-Hamid II antautui nuorturkkilaisten vallankumouksen edessä. 25. heinäkuuta – Lontoon olympialaiset päättyivät. 1. elokuuta – Keisari Nikolai II nimitti yliopiston kanslerin nuorsuomalaisen Edvard Hjeltin Suomen suuriruhtinaskunnan senaatin talousosaston varapuheenjohtajaksi. 17. elokuuta – Šakin maailmanmestaruusottelut alkoivat Düsseldorfissa Emanuel Laskerin ja Siegbert Tarraschin välillä. 20. syyskuuta – Ville Vallgrenin veistämä Havis Amanda -patsas (Pieni merenneito) paljastettiin Helsingin Kauppatorilla. Patsas herätti laajalti pahennusta ja sitä vaadittiin jopa poistettavaksi. 27. syyskuuta – Ensimmäinen T-mallin Ford valmistettiin Henry Fordin tehtaassa Detroitissa. 27. syyskuuta – Urheiluseura Kiffen perustettiin Helsingin Kruununhaassa. 5. lokakuuta – Bulgaria julistautui itsenäiseksi Osmanien valtakunnasta. Bulgarian ruhtinas Ferdinand kruunattiin tsaariksi. 5. lokakuuta – Itävalta-Unkari julisti liittävänsä valloittamansa Bosnia-Hertsegovinan itseensä. Tästä seurasi Bosnian kriisi. 3. marraskuuta – William Howard Taft valittiin republikaanien ehdokkaana Yhdysvaltain 27. presidentiksi. Taft voitti vaaleissa demokraattien ehdokkaan William Jennings Bryanin. 15. marraskuuta – Belgian kuningas Leopold II luovutti yksityisomaisuutenaan olleen Kongon vapaavaltion Belgian valtiolle sen jälkeen, kun vapaavaltiossa tapahtuneet ihmisoikeusrikokset olivat paljastuneet. 22. marraskuuta – Manastirin kongressi vahvisti albanian kielelle yhtenäisen kirjaimiston. 2. joulukuuta – Lapsikeisari Pu Yi nousi Kiinan valtaistuimelle kahden vuoden ikäisenä. 28. joulukuuta – Messinan kaupunki Sisiliassa tuhoutui lähes täysin maanjäristyksessä, joka vaati noin 75 000 kuolonuhria. 31. joulukuuta – Suomen väkiluku ylitti kolmen miljoonan rajan.
tuntematon päivämäärä
Belgian parlamentti pakotti kuningas Leopold II:n luovuttamaan Kongon vapaavaltion Belgialle. James Madisonin yliopisto perustettiin. Otto Hauser löysi noin 40 000 vuoden ikäisen neandertalinihmisen luurangon Le Moustierista, Lounais-Ranskasta.
Syntyneitä Tammikuu–maaliskuu 6. tammikuuta – Aagot Cannelin, suomalainen näyttelijä ja laulaja (k. 1988) 8. tammikuuta – William Hartnell, brittiläinen näyttelijä (k. 1975) 9. tammikuuta – Simone de Beauvoir, ranskalainen kirjailija, filosofi ja feministi (Toinen sukupuoli) (k. 1986) 10. tammikuuta – Bernard Lee, brittiläinen näyttelijä (k. 1981) 10. tammikuuta – Heimo Lepistö, suomalainen näyttelijä ja ohjaaja (k. 1975) 12. tammikuuta – Jean Delannoy, ranskalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä (k. 2008) 14. tammikuuta – Gabriel d’Arboussier, senegalilais-ranskalainen poliitikko (k. 1976) 15. tammikuuta – Ede Teller (”Edward Teller”), unkarilaissyntyinen fyysikko (vetypommin ”isä”) (k. 2003) 16. tammikuuta – Günther Prien, saksalainen sukellusveneen päällikkö (k. 1941) 16. tammikuuta – Knud Thomsen, tanskalainen poliitikko (k. 1996) 17. tammikuuta – Yrjö Mikluha, suomalainen kirjailija (k. 1992) 21. tammikuuta – Henrik Grönroos, suomalainen kirjastonhoitaja (k. 2007) 22. tammikuuta – Lev Landau, vuoden 1962 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut neuvostoliittolainen fyysikko (k. 1968) 4. helmikuuta – Oskar Skogly, norjalainen poliitikko (k. 1988) 5. helmikuuta – Peg Entwistle, englantilainen näyttelijä (k. 1932) 6. helmikuuta – Amintore Fanfani, italialainen kirjailija ja poliitikko (k. 1999) 6. helmikuuta – Edward Lansdale, yhdysvaltalainen kenraali (k. 1987) 10. helmikuuta – Jean Coulthard, kanadalainen säveltäjä (k. 2000) 11. helmikuuta – Vivian Fuchs, englantilainen tutkimusmatkailija ja naparetkeilijä, Hillaryn ja Fuchsin retkikunnan jäsen (k. 1999) 12. helmikuuta – Julian Skrjabin, venäläinen säveltäjä (k. 1919) 13. helmikuuta – Sulo Nurmela, suomalainen kilpahiihtäjä ja olympiavoittaja (k. 1999) 15. helmikuuta – Martti Ilveskorpi, suomalainen asuntosäästötoiminnan kehittäjä ja asuntopoliittinen vaikuttaja (k. 1973) 15. helmikuuta – Veikko Svinhufvud, suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja, Pehr Evind Svinhufvudin poika (k. 1969) 16. helmikuuta – Leevi Linko, suomalainen näyttelijä (k. 1995) 17. helmikuuta – Uuras Saarnivaara, suomalainen teologi, kristillinen kirjailija ja uskonnollinen vaikuttaja (k. 1998) 20. helmikuuta – Jean-Marie Beaudet, kanadalainen kapellimestari (k. 1971) 21. helmikuuta – Raymond Queneau, ranskalainen kirjailija (k. 1976) 26. helmikuuta – Frederick Bean ”Tex” Avery, yhdysvaltalainen animaattori, sarjakuvapiirtäjä ja ohjaaja (Repe Sorsa) (k. 1980) 29. helmikuuta – Aune Castrén-Saarnio, suomalainen runoilija (k. 1978) 29. helmikuuta – Mies Reenkola, suomalainen gynekologi ja muistelmakirjailija (k. 1988) 4. maaliskuuta – Naemi Briese, ruotsalainen näyttelijä ja laulaja (k. 1980) 5. maaliskuuta – Oiva Tuominen, suomalainen hävittäjälentäjä (k. 1976) 7. maaliskuuta – Anna Magnani, italialainen näyttelijä (k. 1973) 12. maaliskuuta – David Marshall, singaporelainen poliitikko ja diplomaatti (k. 1995) 17. maaliskuuta – O. C. Gundersen, norjalainen poliitikko (k. 1991) 20. maaliskuuta – Michael Redgrave, brittiläinen näyttelijä (k. 1985) 22. maaliskuuta – Louis Dearborn LaMoore (”Louis L'Amour”), yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1988) 23. maaliskuuta – Asko Laukka, suomalainen kirjailija (k. 1976) 30. maaliskuuta – Lill-Tollie Zellman, ruotsalainen näyttelijä (k. 1989) 31. maaliskuuta – Karl Skytte, tanskalainen poliitikko (k. 1986)
Huhtikuu–kesäkuu 1. huhtikuuta – Abraham Maslow, yhdysvaltalainen psykologi (k. 1970) 3. huhtikuuta – Tuovi Hirvisuo, suomalainen näyttelijä (k. 1997) 5. huhtikuuta – Herbert von Karajan, itävaltalainen kapellimestari (k. 1989) 5. huhtikuuta – Ruth Elizabeth ”Bette” Davis, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Erotetut sydämet) (k. 1989) 12. huhtikuuta – Kalervo Huuri, suomalainen orientalisti (k. 1941) 12. huhtikuuta – Ida Pollock, brittiläinen kirjailija ja taidemaalari (k. 2013) 13. huhtikuuta – Yngve Nordwall, ruotsalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja (k. 1994) 15. huhtikuuta – George Alexander Aberle (”Eden Ahbez”), yhdysvaltalainen lauluntekijä ja muusikko (k. 1995) 15. huhtikuuta – Lita Grey, yhdysvaltalainen näyttelijä, Charlie Chaplinin toinen puoliso (k. 1995) 16. huhtikuuta – Jussi Ketola, suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos (k. 1986) 24. huhtikuuta – Józef Gosławski, puolalainen kuvanveistäjä ja mitalitaiteilija (k. 1963) 28. huhtikuuta – Oskar Schindler, saksalainen liike- ja teollisuusmies (k. 1974) 1. toukokuuta – Giovanni Guareschi, italialainen toimittaja, sarjakuvataiteilija ja humoristi (Isä Camillo) (k. 1968) 4. toukokuuta – Irma Rantavaara, suomalainen yleisen kirjallisuustieteen ja estetiikan professori (k. 1979) 5. toukokuuta – Jacques Massu, ranskalainen kenraali (k. 2002) 5. toukokuuta – Nikolai Piljugin, neuvostoliittolainen avaruusalusten suunnittelija (k. 1982) 16. toukokuuta – Rakel Linnanheimo, suomalainen elokuvanäyttelijä (k. 2004) 19. toukokuuta – Toivo Laiho, suomalainen runoilija (k. 1972) 20. toukokuuta – James Stewart, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Skandaalihäät) (k. 1997) 23. toukokuuta – John Bardeen, vuosien 1956 ja 1972 Nobelin fysiikanpalkinnot saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1991) 26. toukokuuta – Arie Maasland (”Malando”), alankomaalainen säveltäjä ja kapellimestari (k. 1980) 28. toukokuuta – Ian Fleming, brittiläinen kirjailija (James Bond) (k. 1964) 30. toukokuuta – Hannes Alfvén, vuoden 1970 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ruotsalainen plasmafyysikko (k. 1995) 30. toukokuuta – Melvin Jerome ”Mel” Blanc, yhdysvaltalainen näyttelijä ja ääninäyttelijä (”Väiski Vemmelsääri” ja ”Tipi-lintu”) (k. 1989) 30. toukokuuta – Lucien Martin, kanadalainen viulisti, säveltäjä ja kapellimestari (k. 1950) 31. toukokuuta – Nils Poppe, ruotsalainen näyttelijä (k. 2000) 4. kesäkuuta – Heikki Miekk-oja, suomalainen fyysikko ja metalliopin professori (k. 1973) 6. kesäkuuta – Esko Peltonen, suomalainen kaupunginjohtaja ja maaherra (k. 2005) 8. kesäkuuta – Gardar Sahlberg, ruotsalainen kirjailija, kirjallisuustutkija ja elokuvakäsikirjoittaja (k. 1983) 12. kesäkuuta – Kaarina Puustinen, suomalainen kirjastonhoitaja ja lastenkirjailija (k. 2001) 13. kesäkuuta – A. H. Turunen, suomalainen eräkirjailija (k. 1978) 20. kesäkuuta – Murray Barr, kanadalainen neuroanatomi ja sytogeneetikko (k. 1995) 21. kesäkuuta – Erik Brofoss, norjalainen poliitikko (k. 1979) 24. kesäkuuta – Toini Havu, suomalainen kulttuuritoimittaja ja kirjallisuuskriitikko (k. 1998) 25. kesäkuuta – Gustav Elfving, suomalainen matemaatikko ja tilastotieteilijä (k. 1984) 25. kesäkuuta – Turid Haaland, norjalainen näyttelijä (k. 1979) 25. kesäkuuta – Willard Van Orman Quine, yhdysvaltalainen filosofi ja loogikko (Empirismin kaksi dogmia) (k. 2000) 26. kesäkuuta – Salvador Allende, Chilen presidentti (1970–1973) (k. 1973) 26. kesäkuuta – Jussi Blomstedt (”Jussi Jalas”), suomalainen kapellimestari (k. 1985) 27. kesäkuuta – João Guimarães Rosa, brasilialainen kirjailija (k. 1967) 27. kesäkuuta – Wolter Westerholm, suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos (k. 2009) 28. kesäkuuta – Pirkko Arola, suomalainen kutomoalan yrittäjä ja kauppaneuvos (k. 2003) 30. kesäkuuta – Winston Graham, englantilainen kirjailija (Poldark) (k. 2003)
Heinäkuu–syyskuu 1. heinäkuuta – Reidar Carlsen, norjalainen poliitikko (k. 1987)