thumb|Hevosilla Cushingin oireyhtymä aiheuttaa muun muassa lihaskatoa ja epänormaalin pitkää ja tiheää karvankasvua myös talvikauden ulkopuolella. Cushingin oireyhtymä on umpierityssairaus, jossa lisämunuaiset tuottavat liikaa kortisolia. Tauti johtuu tavallisimmin aivolisäkkeessä, lisämunuaisissa tai joskus myös muualla sijaitsevasta kasvaimesta ja on silloin sisäsyntyinen. Sen voi aiheuttaa myös pitkäaikainen kortisonivalmisteiden käyttö, jolloin sitä sanotaan ulkosyntyiseksi. Oireyhtymä on harvinainen, Suomessa tapauksia on vuosittain parikymmentä. Sisäsyntyisen Cushingin oireyhtymän hoitona on oireyhtymän aiheuttavan kasvaimen poisto. Ellei kasvaimen poistoa jostakin syystä voida tehdä, käytetään kortisolin muodostusta estäviä lääkkeitä tai kasvaimeen kohdistettavaa sädehoitoa.
Etiologia Kortisoli on elimistölle välttämätön hormoni, joka vaikuttaa peruselintoimintoihin ja jota tarvitaan erityisesti elimistön stressitiloissa. Kortisoli muodostuu lisämunuaisten kuorikerroksessa. Sen eritystä stimuloi aivolisäkkeen erittämä ACTH-hormoni.
Cushingin oireyhtymän taustasyyt voidaan jakaa sisä- ja ulkosyntyisiin. Sisäsyntyiset syyt johtuvat elimistön omasta hormonitoiminnasta, ja ne voidaan jakaa edelleen ACTH:sta riippuviin ja ACTH:sta riippumattomiin syihin. Ulkosyntyiset syyt tarkoittavat glukokortikoidien lääkekäytöstä johtuvaa (iatrogeenista) hyperkortisolismia.
Sisäsyntyiset syyt Cushingin oireyhtymän voi saada elimistössä aikaan ulkopuolisista syistä riippumaton prosessi, kuten aivolisäkkeen tai hypotalamuksen kasvain. Tällöin lisämunuaiskuoren liikatoiminta aiheutuu adrenokortikotrooppisen hormonin (ACTH) liikaerityksestä, jolloin puhutaan Cushingin taudista. Aivolisäkkeen kasvain Aivolisäkkeen kasvain aiheuttaa adrenokortikotrooppisen hormonin (ACTH) liikaerityksen kautta lisämunuaiskuoren zona fasciculatan liikatoiminnan, jolloin kortisolin eritys lisääntyy. Sairaus on naisilla noin viisi kertaa yleisempi kuin miehillä. Useimmissa tapauksissa aivolisäkkeen kasvain on ACTH:ta erittävä mikroadenooma.
Aivolisäkkeen liikakasvu Adrenokortikotrooppisen hormonin (ACTH) liikaerityksen voi aiheuttaa aivolisäkkeen ACTH:ta erittävien solujen liikakasvu eli hyperplasia. Tämä voi olla primaarista tai syynä voi olla myös hypotalamuksen kortikotropiinia vapauttavien (CRH) solujen adenooma.
Primaarinen lisämunuaiskuoren kasvain Sisäsyntyisen Cushingin oireyhtymän voi aiheuttaa lisämunuaiskuoren kasvain. Kasvain voi olla hyvänlaatuinen (adenooma) tai pahanlaatuinen (karsinooma). Usein kasvain sijaitsee vain toisessa lisämunuaisessa. Myös primaarinen lisämunuaiskuoren liikakasvu eli hyperplasia on mahdollinen Cushingin oireyhtymän syy. Tällöin puhutaan adrenokortikotrooppisesta hormonista riippumattomasta Cushingin oireyhtymästä (engl. ACTH-independent Cushing syndrome).
Ektooppinen adrenokortikotrooppisen hormonin (ACTH) eritys Ektooppisessa erityksessä jokin muu kudos kuin aivolisäkkeen adrenokortikotrooppista hormonia erittävät solut (kortikotrofit) erittävät adrenokortikotrooppista hormonia (ACTH) verenkiertoon. Usein keuhkojen pienisoluinen karsinooma pystyy erittämään ACTH:ta. On myös mahdollista, että kasvainsolukko erittää kortikotropiinia vapauttavaa hormonia (CRH), joka puolestaan aktivoi aivolisäkkeen kortikotrofeja erittämään adrenokortikotrooppista hormonia ylenmäärin saaden aikaan Cushingin oireyhtymän.
Ulkosyntyiset syyt Kortikosteroidihoito Useimmiten Cushingin oireyhtymän aiheuttaa kortikosteroidihoito, jolloin puhutaan iatrogeenisesta Cushingin oireyhtymästä.
Katso myös Addisonin tauti Pseudo-Cushingin oireyhtymä
Lähteet
Aiheesta muualla Cushingin oireyhtymä – Terveyskirjasto.fi
Luokka:Umpierityssairaudet Luokka:Oireyhtymät Luokka:Ylipaino Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit