pienoiskuva|Aatelissuku Stjernvallin vaakuna. Stjernvall () on suomalainen aatelissuku, joka introdusoitiin vuonna 1727 Ruotsin ritarihuoneelle aatelisena sukuna numero 1810. Suomen ritarihuoneen järjestäytyessä vuonna 1818 se sai numeron 117. Vuonna 1875 suku korotettiin vapaaherralliseen arvoon ja esiteltiin vuonna 1889 vapaaherrallisena sukuna numero 59.

Suvussa oli varsinkin Suomen autonomian aikana paljon merkittäviä sotilaita ja virkamiehiä.

Suku on lähtöisin Ruotsin Taalainmaan Stora Kopparbergetin alueelta. Varhaisin tunnettu esi-isä oli Falunin vuoritilallinen ja kruunutalonpoika Claes Eerikinpoika (k. 1651). Hän nai vuonna 1630 Elisabet Terseran (1602–1675), joka oli Leksandin rovasti ja kirkkoherra Elavus Engelberti Terseruksen ja Anna Danielsdotter Svinhufvudin tytär. Hänen veljenpoikiaan olivat kuningas Juhana III:n kansliasihteeri, pappi Elof Terserus ja Petrus Terserus, jotka aateloitiin nimellä Tersér (Terschère), aatelinen suku nro 1048.

Heidän poikansa Jöns Claesinpoika (1631–1691) käytti ensin nimeä Aeribergius ja sittemmin Wallwijk. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Turussa vuonna 1644, toimi Falunin kaupunginsihteerinä ja teki vuosina 1666–1668 laajan Euroopan kiertomatkan. Palattuaan Jöns piti kuningas Kaarle XI:lle puheen, johon ihastuttuaan kuningas kutsui hänet Tukholman hovioikeuden asessoriksi. Hän nai vuonna 1662 Magdalena Rudbeckian,Magdalena (Nilsdotter) Rudbeckia Fredrikahlander.com. joka oli Västeråsin piispa Nicolaus Johannis Rudbeckiuksen tytär ja valtiopäivämies, pastori Segericus Nenzeliuksen tyttärentytär.

Jöns Wallwijkin poika Erik Vallwik (1685–1729) syntyi Tukholmassa ja toimi kreivi Bengt Oxenstiernan kamaripaašina vuonna 1698. Muutti Suomeen, opiskeli Turussa ja auskultoi Turun hovioikeudessa vuonna 1704. Hän hankki omistukseensa useita tiloja Turun seudulla ja yleni vuonna 1727 Turun hovioikeuden hovioikeudenneuvokseksi. Hänet aateloitiin samana vuonna nimellä Cedervall, jonka hän kuitenkin pian muutti muotoon Stjernvall.

Suku introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneelle aatelisena sukuna numero 1810. Suomen ritarihuoneen järjestäytyessä vuonna 1818 se sai numeron 117. Sukuun kuulunut kenraalimajuri ja todellinen valtioneuvos Knut Stjernvall korotettiin vuonna 1875 vapaaherralliseen arvoon ja hänen sukuhaaransa esiteltiin vuonna 1889 vapaaherrallisena sukuna numero 59.

Suvun eräs haara on omistanut pitkään Linnaisten kartanon Mäntsälässä.

Suvun jäseniä Kaikki Suomessa eläneet Stjernvallit ovat olleet Erik Stjernvallin ja hänen vaimonsa, Naantalin pormestari Jakob Persson Hirvon ja Brita Vilun tytär Brita Hirvon (1695–1754) jälkeläisiä.

Erik Johan Stjernvall (1724–1777), rakuunarykmentin eversti, Erik Stjernvallin poika Carl Johan Stjernvall (1764–1815), everstiluutnantti, Viipurin läänin kuvernööri, Erik Johan Stjernvallin poika Emil Stjernvall-Walleen (1806–1890), ministerivaltiosihteeri, Carl Johan Stjernvallin poika Aurora Karamzin, o.s. Stjernvall (1808–1902), hyväntekijä, Carl Johan Stjernvallin tytär Emilie Musin-Puškin, o.s. Stjernvall (1811–1846), Carl Johan Stjernvallin tytär, puoliso kreivi Vladimir Musin-Puškin Gustaf Fredrik Stjernvall (1767–1815), sotilas, Hämeen ja Uudenmaan läänin kuvernööri, Erik Johan Stjernvallin poika Curt Gustaf Stjernvall (1796–1864), pankinjohtaja, everstiluutnantti, Gustaf Fredrik Stjernvallin poika Gustav Alexander Robert Stjernvall (1834–1900), kenraalimajuri, Curt Gustaf Stjernvallin poika Leonid Robertovitš Stjernvall (1872–1938), lääkäri, kollegiasessori, G. I. Gurdjieffin oppilas, Gustav Alexander Robert Stjernvallin poika Alexander Leonard Teodor Alfons Stjernvall (1842–1910), kenraalimajuri, Gustav Alexander Robert Stjernvallin veli Erik Otto Stjernvall, everstiluutnantti, Gustaf Fredrik Stjernvallin poika Fredrik Stjernvall (1845–1916), senaattori, valtiopäivämies, Erik Otto Stjernvallin poika Carl Edvard Stjernvall (1797–1872), valtioneuvos, Gustaf Fredrik Stjernvallin poika Hans Henrik Stjernvall (1769–1820), luutnantti ja Mäntsälän Linnaisten herra, Erik Johan Stjernvallin poika Clas Alfred Stjernvall (1803–1869), kenraalimajuri, Hans Henrik Stjernvallin poika Fridolin Stjernvall (1834–1871), upseeri, insinööri ja valtiopäivämies, Clas Alfred Stjernvallin poika Knut Alfred Voldemar Stjernvall (1844–1928), kunnallisneuvos, Clas Alfred Stjernvallin poika Voldemar Stjernvall (1871–1939), kunnallisneuvos, Knut Alfred Voldemar Stjernvallin poika Erik Stjernvall (1905–1992), komentajakapteeni, merenkulkuneuvos, Voldemar Stjernvallin poika Carl Fredrik Stjernvall (1813–1904), jalkaväenkenraali, Hans Henrik Stjernvallin poika Knut Stjernvall (1819–1899), vapaaherra, Venäjän rautatiehallituksen pääjohtaja, Hans Henrik Stjernvallin poika Henrik Ludvig Alfred Stjernvall (1863–1941), vapaaherra, tilanomistaja ja valtiopäivämies, Knut Stjernvallin poika Julius Stjernvall (1874–1939), vuorineuvos, kauppa- ja teollisuusministeri, Hans Henrik Stjernvallin pojanpojanpoika

Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut kenraalimajuri Johan Richard Alfred Schleussner (1831–1908) oli Clas Alfred Stjernvallin avioton poika.

Aakkosjärjestyksessä

Alexander Leonard Teodor Alfons Stjernvall (1842–1910), kenraalimajuri, Gustav Alexander Robert Stjernvallin veli Aurora Karamzin, o.s. Stjernvall (1808–1902), hyväntekijä, Carl Johan Stjernvallin tytär Carl Edvard Stjernvall (1797–1872), valtioneuvos, Gustaf Fredrik Stjernvallin poika Carl Fredrik Stjernvall (1813–1904), jalkaväenkenraali, Hans Henrik Stjernvallin poika Carl Johan Stjernvall (1764–1815), everstiluutnantti, Viipurin läänin kuvernööri, Erik Johan Stjernvallin poika Clas Alfred Stjernvall (1803–1869), kenraalimajuri, Hans Henrik Stjernvallin poika Curt Gustaf Stjernvall (1796–1864), pankinjohtaja, everstiluutnantti, Gustaf Fredrik Stjernvallin poika Emil Stjernvall-Walleen (1806–1890), ministerivaltiosihteeri, Carl Johan Stjernvallin poika Erik Stjernvall (1905–1992), komentajakapteeni, merenkulkuneuvos, Voldemar Stjernvallin poika Erik Johan Stjernvall (1724–1777), rakuunarykmentin eversti, Erik Stjernvallin poika Fredrik Stjernvall (1845–1916), senaattori, valtiopäivämies, Fredrik Gustaf Stjernvallin pojanpoika Fridolin Stjernvall (1834–1871), upseeri, insinööri ja valtiopäivämies, Clas Alfred Stjernvallin poika Gustaf Fredrik Stjernvall (1767–1815), sotilas, Hämeen ja Uudenmaan läänin kuvernööri, Erik Johan Stjernvallin poika Gustav Alexander Robert Stjernvall (1834–1900), kenraalimajuri, Curt Gustaf Stjernvallin poika Hans Henrik Stjernvall (1769–1820), luutnantti ja Mäntsälän Linnaisten herra, Erik Johan Stjernvallin poika Henrik Ludvig Alfred Stjernvall (1863–1941), vapaaherra, tilanomistaja ja valtiopäivämies, Knut Stjernvallin poika Julius Stjernvall (1874–1939), vuorineuvos, kauppa- ja teollisuusministeri, Hans Henrik Stjernvallin pojanpojanpoika Knut Stjernvall (1819–1899), vapaaherra, Venäjän rautatiehallituksen pääjohtaja, Hans Henrik Stjernvallin poika Knut Alfred Voldemar Stjernvall (1844–1928), kunnallisneuvos, Clas Alfred Stjernvallin poika Leonid Robertovitš Stjernvall (1872–1938), lääkäri, kollegiasessori, G. I. Gurdjieffin oppilas, Gustav Alexander Robert Stjernvallin poika Voldemar Stjernvall (1871–1939), kunnallisneuvos, Knut Alfred Voldemar Stjernvallin poika

Lähteet

Luokka:Suomalaiset aatelissuvut