Alfonso IV eli Alfonso Lempeä (; kat. Alfons el Benigne); (2. marraskuuta 1299 Napoli, Aragonian kruunu – 24. tammikuuta 1336 Barcelona) oli Aragonian ja Valencian kuningas sekä Barcelonan kreivi (nimellä Alfonso III) vuosina 1327–1336.

Suku Hänen vanhempansa olivat Aragonian kuningas Jaakko II ja Napolin prinsessa Blanka Anjoulainen (Blanche d'Anjou), joiden toiseksi vanhin poika hän oli. Hän peri valtaistuimen vanhemman veljensä, kruununprinssi, infante Jaimen luopuessa esikoisoikeudestaan ja mentyä luostariin vuonna 1319. Vaikka hän vannoi ensimmäisen uskollisuudenvalansa Barcelonassa, hän halusi mennä Zaragozaan juhlalliseen kruunajaisseremoniaan, joka pidettiin vuonna 1329, kuten aikakirjoissa kuvataan Aragonian kuningaskuntaa.

Kuningas Hän oli jo hankkinut jonkin verran kokemusta vallankäytöstä komentamalla Sardinian valloittaneita joukkojaan. Pian kruununperimisen jälkeen hän yritti järjestää ristiretken Granadan kuningaskuntaa vastaan, mutta ei saanut Kastilian kuningas Alfonso XI:n tukea, joten joutui hylkäämään suunnitelmansa. Hänen täytyi useita kertoja tukahduttaa armeijansa avulla Genovan tasavallasta käynnistetyt Sardinian kuningaskunnan kapinat, jonka kanssa hän oli sodassa vuosina 1329–1336, saavuttamatta ratkaisevaa voittoa, vaikka hän valloittikin joukkoineen Sassarin linnoituksen.

Hänen toisen puolisonsa, kuningatar Eleonoora Kastilialaisen (Leonór de Castilla) painostus melkein johti hallitsijan jakamaan alueensa ja myöntämään heidän pojalleen Ferdinandille Tortosan markiisikunnan. Hänen vanhimman poikansa, infante Pedron (tuleva Pietari IV), ja Valencian edustajien vastustus kuitenkin esti suunnitelman.

Avioliitot ja jälkeläiset Alfonso IV avioitui 10. syyskuuta 1314 Leridan katedraalissa Urgelin kreivitär Teresa d'Entençan (n. 1300–1327) kanssa, joka oli Gombau d'Entençan ja Constança d'Antillónin vanhin tytär ja Urgelin kreivikunnan perijätär omalla oikeudellaan. Tämä kuoli seitsemännen synnytyksen jälkeiseen infektioon 20. lokakuuta 1327. Kreivitär Teresa määräsi 23. lokakuuta 1327 päivätyssä testamentissaan, että hänen vastasyntynyt poikansa Sancho perisi kreivikunnan, ja jos tämä kuolisi ilman jälkeläisiä, se siirtyisi hänen vanhemmalle pojalleen Jaime I:lle de Urgelille, joten siitä ei koskaan tullut Aragonian kuningaskunnan aluetta.

Hän avioitui toisen kerran helmikuussa 1329 San Miguel de Tarazonan kirkossa Kastilian prinsessa Eleonooran (1308–1359) kanssa, joka oli Kastilian kuningas Ferdinand IV:n ja Portugalin prinsessa Constanzan vanhin tytär. Hän oli avioitunut vuonna 1319 Alfonson veljen, infante Jaimen kanssa, liittoa ei koskaan pantu täytäntöön eikä mitätöity. Eleonoora Kastilialainen murhattiin veljenpoikansa käskystä maalis-huhtikuussa 1359 Castrojerizin linnassa.

Lähteet

Luokka:Aragonian hallitsijat‎ Luokka:Vuonna 1299 syntyneet Luokka:Vuonna 1336 kuolleet