thumb|Tuntemattoman maalarin parsuna Iivana Julmasta, 1500-luvun loppu.
Parsuna () on Venäjällä 1500-luvun lopulla kehitetty muotokuvamaalaustyyppi. Sitä voidaan pitää välivaiheena perinteisten ikoneiden ja realistisempien muotokuvien välillä. Parsunat pitäytyvät vielä ikonien kaksiulotteiseen tyylissä, ja niistä näkyy kokemattomuus naturalistisen kuvaustavan käytössä. Parsunoita alettiin tehdä muistoiksi ajan maallisista henkilöistä, kun perinteinen ikonimaalaus alkoi rappeutua. Myöhemmin 1700-luvulla länsieurooppalainen tyyli tuli yhä hyväksytymmäksi. Alexander Boguslawski, Russian Painting, Parsunas. Viitattu 15.5.2008.
Kuten ikoni, parsuna maalattiin tavallisesti puulevylle. Toisin kuin ikoni, parsuna esitti tavallista ja elävää ihmistä. Hahmo on maalattu jäykästi viivaperspektiiviin, ikään kuin kiinnittäen ja kunnioittaen kuvatun henkilön muistoa.Jennifer R.Tishler, Introduction to Russian Civilization, Portrait Painting Under Elizabeth and Catherine, Dartmouth College. Viitattu 15.5.2008.
Kuuluisia parsunoita ovat Iivana Julman (1500-luvun loppu), hänen poikansa Fjodor I:n (1500-luvun loppu) ja ruhtinas Mihail Skopin-Šuiskin (1600-luku) muotokuvat.Alexander Boguslawski Russian Painting, Parsunas . Viitattu 15.5.2008.
Moderni parsuna Venäjällä kehittyi Neuvostoliiton jälkeen parsunatyyppi, jossa oli vaikutteita niin ikonimaalauksesta kuin modernismista.
Parsunoita
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Ikonien historia Luokka:Taiteen aiheet Luokka:Venäjän taide