Paviljonki 1 (tai ”Relanderin talo”) on Vantaan Jokiniemessä sijaitseva nelikerroksinen jugend-kivitalo, jonka rakentaminen alkoi 1907 ja joka valmistui vuonna 1909. Paviljongin ja myös viereisen Paviljonki 2:n on suunnitellut tuolloinen maanviljelyhallituksen arkkitehti Heikki Helin. Molemmat rakennukset on suojeltu asemakaavalla. Paviljongit ovat kuuluneet ensin Maatalouden tutkimuskeskukselle ja myöhemmin Metsäntutkimuslaitokselle. Tänä päivänä ne ovat yksityisessä asuinkäytössä.
Rakennuksen historiaa Relander Toisen kerroksen asunnossa oli vuosina 1908–1917 silloisen Valtion maanviljelystaloudellisen koelaitoksen kasviviljelyn assistentin, myöhemmin tasavallan presidenttinä toimineen Lauri Kristian Relanderin työhuone ja perheen asunto. Rakennuksessa asuessaan Relander toimi kansanedustajana vuosina 1910–1913 ja väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1911.Relander, L.K. 1911. Studien über die Verwendbarkeit der Präzipitinreaktion in der Samenprüfung. Abhandlungen der Agrikulturwissenschaftlichen Gesellschaft in Finland, Heft 1. Rakennus on sittemmin tunnettu myös nimillä Relanderin talo ja Relanderin huvila. Relanderin vaikutus näkyy myös alueen katunimistössä: alueella on Relanderinpiha-niminen katu, ja Paviljongin viereinen jalankulun ja pyöräilyn reitti Jokiniemenkujalta Maanviljelijänkujalle on nimetty Reissu-Lassin poluksi. Rakennuksen osoite Rillitie viittaa kapearaiteiseen rautatiehen, joka rakennettiin laitosalueelle rakennustöiden ajaksi.
Tilat ja huoneet Rakennuksessa on kaksi sisäänkäyntiä ja porrashuonetta, toinen pääovesta asuinkerrokseen ja pienempi sivuovesta kellariin ja keittiöön. Rakennuksen pohjoispuolella on edelleen luiska, jota pitkin hevosajoneuvoilla ja traktoreilla päästiin sisälle. Luiskaa ei ole käytetty tähän tarkoitukseen enää 1950-luvun jälkeen. Toisessa kerroksessa oli myös keittiö ja palvelijan asunto.
Relanderin jälkeen rakennusta käytettiin asuinhuoneistoina tutkijoille, assistenteille ja kirjaston henkilökunnalle: vielä 1970-luvulla ylimmässä kerroksessa oli useita tutkijoiden perheasuntoja. Keittiötä ja ruokahuonetta käytettiin kirjastohenkilöstön työhuoneina ja muita tiloja Metsäntutkimuslaitoksen kokouskäytössä. Alakerrassa oli näytteiden käsittelytilat. Kellarikerroksessa sijaitsivat pannuhuone, pesutupa ja hiilivarasto.
Kirjastona pienoiskuva|Kuva eteläpuolelta. Vuonna 2009 rakennus oli vielä Metlan käytössä kirjasto- ja kokoustiloina sekä edustussaunana. Rakennus peruskorjattiin vuosina 1989–1990. Julkisivujen rappaukset kunnostettiin ja kalkkimaalattiin. Ensimmäiseen kerrokseen toteutettiin Metsäntutkimuslaitoksen kirjasto, toiseen kerrokseen neuvottelu- ja ryhmätiloja sekä ullakkokerrokseen asuinhuoneita ja yhteiskeittiö. Kellariin rakennettiin edustussauna ja takkahuone. Epäonnistuneen sävytyksen vuoksi rakennus sai remontissa violetin päävärin. Metsäntutkimuslaitoksen kirjasto oli valtakunnallinen metsäalan tieteellinen erikoiskirjasto, ja se toimi Paviljonki 1:ssä vuoteen 2012 asti.
Metsäntutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tilastotoiminnot yhdistettiin Luonnonvarakeskukseen (Luke), jonka toiminta aloitettiin 1. tammikuuta 2015. Lukella ei ole enää toimipistettä Jokiniemessä.
Relanderin kotimuseo Professori emeritus Jarl Stormbom Vantaan kulttuuriseurasta järjesti vuoteen 2008 asti kesäsunnuntaisin esittelyjä niin sanotussa ”Relanderin kotimuseossa”, joka sijaitsi Relanderin entisen asunnon tiloissa ja jotka sittemmin toimivat Metlan kokoustiloina. Presidentti-nimisessä salissa ja viereisessä Relanderin työhuoneessa oli koottuna Relanderiin liittyvää aineistoa vitriiniin ja seinille. Salissa oli tuolloin jäljellä koristeltu takka.
Nykykäytössä pienoiskuva|Kuva vuodelta 2017, hieman ennen remonttia. Taustalla näkyy Metsäntutkimuslaitoksen vanha päärakennus (1938), joka on myös suojeltu ja kunnostettu asuinrakennukseksi. Vuodesta 2020 alkaen rakennus on ollut käytössä ”luksusasuntona”, jossa on kuusi asuntoa. Taloon tehtiin vuonna 2018 alkanut remontti, joka muutti rakennuksen ulkonäköä. Useita alkuperäisiä elementtejä on kuitenkin säilytetty, kuten ikkunat, listoja ja porraskäytävän lattia. Kunnostus maksoi kokonaisuudessaan noin 2,5 miljoonaa euroa.
Lähteet Metsäntutkimuslaitoksen esittelyteksti rakennuksesta vuodelta 1993
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Jokiniemi Luokka:Vantaan suojellut rakennukset Luokka:Vantaan asuinrakennukset Luokka:Suomen kirjastot Luokka:Suomen tutkimuslaitokset Luokka:Jugendarkkitehtuuri