Thíva (; ) on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta (Δήμος Θηβαίων, Dímos Thivaíon), joka sijaitsee Boiotian alueyksikössä Keski-Kreikan alueella. Koko kunnan pinta-ala on 830,112 neliökilometriä ja väkiluku 36 477. Varsinaisen Thívan kaupungin väkiluku on 22 883 (vuonna 2011).

Thíva sijaitsee samalla paikalla kuin mykeneläisaikainen ja antiikin aikainen Theban kaupunki, jolta se on perinyt nimensä. Theba oli muinaisen Kreikan merkittävimpiä keskuksia ja se on keskeisessä roolissa myös monissa kreikkalaisen mytologian kertomuksissa.

Historia Esihistoria ja antiikki

Theba oli merkittävä kaupunki jo mykeneläisellä ajalla, mikä näkyy myös siinä, että kaupunki on merkittävässä osassa kreikkalaisessa mytologiassa. Tarun mukaan ensimmäinen kuningas Kadmos perusti Theban linnavuoren, jota kutsuttiin hänen mukaansa Kadmeiaksi. Theban tarupiiriin kuuluvat myös kertomukset Theban kuningas Oidipuksesta sekä "seitsemän sankarin" sotaretkestä Thebaa vastaan. Tarujen mukaan Theban kuninkaat hallitsivat kaupunkia aina Troijan sotaan asti.

pienoiskuva|vasen|Antiikin Theban akropoliin eli Kadmeian raunioita. pienoiskuva|vasen|Hugh William Williams, Näkymä Thebaan, 1819. Todellisuudessakin Theban paikka on ollut asuttu viimeistään noin 3000 eaa. Varhaisimmat rakennuslöydöt Kadmeian alueelta ovat 2000-luvulta eaa. Kadmeialla sijainnut Kadmeionin palatsi on ajoitettu noin 1400-luvulle eaa.

Antiikin aikana Theba oli Boiotian huomattavin kaupunki. Se yritti saada muut alueen kaupungit valtansa alle ja päätyi tästä syystä 500-luvulla eaa. sotiin myös Ateenan kanssa koskien Plataian hallintaa. Persialaissodissa Theba asettui Persian puolelle, mutta menetti Persian hävittyä asemansa Boiotian kaupunkien johdossa. Peloponnesolaissodassa kaupunki soti Spartan puolella Ateenaa vastaan. Spartan vallan kasvaessa 300-luvun alussa eaa. Theba kuitenkin liittoutui Ateenan kanssa sitä vastaan. Spartalaiset valtasivat kaupungin vuonna 382 eaa., mutta thebalaiset karkottivat nämä kolme vuotta myöhemmin. Samalla kaupungin yleensä oligarkkinen hallinto vaihtui demokratiaksi.

Tämän jälkeen Theba sai Epameinondaan ja Pelopidaan johtamana lyhyeksi aikaa (378–362 eaa.) johtoaseman koko Kreikassa. Tätä aikaa kutsutaan yleensä Theban hegemoniaksi. Niin kutsuttu Theban pyhä joukko oli kaupungissa tuohon aikaan toiminut eliittisotilasyksikkö. Theban jouduttua niin kutsuttuun kolmanteen pyhään sotaan fokislaisten kanssa, thebalaiset pyysivät Makedonian kuninkaan Filippos II:n avukseen. Tämä käytti tilannetta hyväkseen laajentamalla valtakuntaansa. Vuonna 338 eaa. Theba liittoutui Ateenan kanssa Filipposta vastaan. Filippos kukisti kuitenkin Ateenan ja Theban joukot Khaironeian taistelussa ja pakotti Theban useimpien muiden kaupunkivaltioiden mukana niin sanottuun Korintin liittoon. Vuonna 335 eaa. Aleksanteri Suuren joukot tuhosivat kaupungin kostoksi kapinasta. Kassandros jälleenrakennutti Theban vuonna 315 eaa., mutta tämän jälkeen siitä ei enää antiikin ajalla tullut merkittävää kaupunkia. Myöhäisantiikin aikana kaupungissa oli kuitenkin muun muassa silkkiteollisutta. Varhaiskristillisellä ajalla kaupungissa toimi piispanistuin.

Myöhempi historia

Alarikin johtamat gootit hyökkäsivät Boiotiaan ja Thebaan 300-luvulla jaa. Alue kärsi myös slaavien hyökkäyksistä. Bysanttilaiselle ajalle tultaessa paikalla oli vain vähän asukkaita. 600–700-luvuilla alue ei ollut täysin Bysantin hallinnassa slaavien kansainvaellusten vuoksi. Viimeistään 800-luvulle tultaessa Bysantin valta palasi. Kaupunki elpyi ja se toimi yhden theman pääkaupunkina. Sen bysanttilainen kukoistuskausi kesti 1100-luvulle. Kaupunki oli merkittävä kaupan keskus ja laajeni Kadmeian ulkopuoliselle tasangolle. Normannit valtasivat kaupungin vuonna 1147. Leon Sguros valtasi sen takaisin vuosisadan lopulla. Vuonna 1204 kaupunki päätyi neljännen ristiretken myötä latinalaisvallan alle. Kaupunki oli ensin burgundien, sitten katalaanien ja sitten firenzeläisten vallassa. 1400-luvulla kaupungissa oli noin 2 500 asukasta.

Osmanivallan alle Thíva, samoin kuin koko Boiotia, päätyi vuonna 1460. Kaupunki taantui jälleen, mutta säilyi muun muassa silkki- ja muun kangasteollisuuden keskuksena. Venetsian ja Turkin välisen sodan aikana vuonna 1687 venetsialaiset valtasivat kaupungin kreikkalaisten sissien avustuksella. Turkkilaisvalta palasi vuonna 1695. Thíva liittyi Kreikan vapaussotaan vuonna 1821 ja vapautui turkkilaisvallasta lopullisesti Pétran taistelussa vuonna 1829. Kaupungissa oli suuret maanjäristykset vuosina 1858, 1894 ja 1914, mitkä hidastivat sen kehitystä. Vähitellen kaupunki kuitenkin kehittyi maanviljelys- ja 1900-luvulla myös teollisuuskeskuksena.

Nykyinen Thívan kunta muodostui, kun Thíva, Plataiés, Thísvi ja Vágia yhdistyivät vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman mukaisesti.

Kunnan osat

Vuoden 2011 kuntauudistuksesta lähtien Thívan kunta muodostuu neljästä kunnallisyksiköstä, jotka vastaavat uudistusta edeltäneitä kuntia. Kunnallisyksiköt sekä niihin kuuluvat kylä- ja kaupunkiyhdyskunnat ja asutukset ovat:

Kunnallis­yksikkö Kylä- tai kaupunki­yhdys­kunta Kylä, kaupunki tai muu asutus Väkiluku (2011) Plataiés Kaparélli Ágios Vasíleios 100 Kalamáki 7 Kaparélli 1 756 Léfktra Léfktra 1 019 Paralía Livadóstras (Livadóstra) 72 Loutoúfi Loutoúfi 337 Melissochóri Melissochóri 670 Plataiés Moní Agías Triádos (luostari) 3 Plataiés 944 Yhteensä: 4 908 Thíva Ampelochóri Ampelochóri 314 Eleónas Eleónas 1 010 Mouríki Kastrí 56 Mouríki 501 Platanákia 123 Neochoráki Neochoráki 515 Thíva Thíva 22 883 Ýpato Moní Metamorfóseos Sotíros Sagmatá (luostari) 5 Ýpato 438 Yhteensä: 25 845 Thísvi Chóstia Paralía 160 Pródromos 418 Domvraína Ágios Nikólaos 16 Domvraína 639 Moní Makariotíssis (luostari) 20 Ellopía Ellopía 398 Thísvi Órmos Agíou Ioánnou 7 Thísvi 183 Xironomí Alykí 279 Xironomí 356 Yhteensä: 2 476 Vágia Vágia Vágia 3 248 Yhteensä: 3 248 Yhteensä: 36 477

Nähtävyydet

Kaupungin nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa muinaisen Theban rauniot sekä Thívan arkeologinen museo.

Lähteet

Aiheesta muualla

Δήμος Θηβαίων. Thívan kunnan verkkosivut.

*